1/2018

Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2018

Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

muutetaan täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (4/2015) 3 §:n 3 kohta, 4 ja 10 §, 12 §:n 2 momentti, 14 § ja liite, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 3 kohta, 10 ja 14 § asetuksessa 122/2017, 12 §:n 2 momentti asetuksessa 117/2016 sekä liite asetuksessa 694/2015, seuraavasti:

3 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:


3) viherkesannolla yksi- tai monivuotisilla riista-, maisema-, niitty- tai nurmikasveilla tai näiden kasvien siemenseoksilla, ei kuitenkaan yksinomaan viljalla, öljy- tai valkuaiskasveilla tai näiden kasvien siemenseoksilla, kylvettyä peltoa;


4 §
Suojakaistat

Vesistöjen varsilla olevalla maatalousmaalla on noudatettava horisontaaliasetuksen liitteessä II tarkoitettuina suojakaistoina eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 10 §:n 7 momentin tai maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun Ahvenanmaan maakunnan hallituksen päätöksen (Ålands författningssamling 2016:41) 6 §:n 8 momentin mukaisia lannoitus- ja lannanlevityskieltorajoja.

10 §
Hoidetun viljelemättömän pellon kasvuston päättäminen

Hoidetun viljelemättömän pellon kasvusto voidaan päättää kemiallisesti tai mekaanisesti 1 päivästä syyskuuta alkaen. Kasvusto voidaan päättää aikaisintaan 15 päivänä heinäkuuta, jos hoidetulle viljelemättömälle pellolle kylvetään nurmikasveja taikka syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Hoidetun viljelemättömän pellon mahdollinen muokkaus ja lannoitus on tehtävä tällöin kylvön tai istutuksen yhteydessä.

Jos hoidettu viljelemätön pelto on ilmoitettu tukiasetuksen 46 artiklan 2 kohdan mukaiseksi ekologisen alan kesannoksi, viher- ja sänkikesanto voidaan päättää ja muokata 1 momentista poiketen aikaisintaan 16 päivänä elokuuta, jos alalle kylvetään nurmikasveja taikka syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja.

12 §
Viljellyn maatalousmaan hoito

Mansikoita, mesimarjoja ja jalomaaraimia viljeltäessä edellytetään, että hehtaarilla on vähintään 15 000 kasvia. Jos mainittuja kasveja viljellään siten, että maanpinnan katteena ei käytetä muovia ja syntyvien rönsytaimien annetaan juurtua emotaimien viereen, taimitiheyden on oltava ensimmäisenä kasvukautena vähintään 11 000 kasvia hehtaarilla. Herukoita ja karviaisia on oltava vähintään 1 200, vadelmia vähintään 2 800, marjatuomipihlajia, marja-aronioita ja tyrnejä vähintään 800, pensasmustikoita vähintään 2 250 ja hedelmäpuita vähintään 400 kasvia hehtaarilla.


14 §
Maisemapiirteiden säilyttäminen

Puuryhmät ja yksittäiset puut, jotka on suojeltu luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:n 1 momentin 9 kohdan tai luonnonsuojelusta annetun Ahvenanmaan maakunta-asetuksen (Ålands författningssamling 1998:113) 5 §:n 8 kohdan perusteella, on säilytettävä, jos ne kasvavat maatalousmaalla olevan peruslohkon sisällä, peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella enintään 0,2 hehtaarin alalla. Lisäksi luonnonsuojelulain 23 §:ssä tai luonnonsuojelusta annetun Ahvenanmaan maakuntalain (Ålands författningssamling 1998:82) 6 §:ssä tarkoitetut enintään 0,2 hehtaarin suuruiset luonnonmuistomerkit on säilytettävä, jos ne ovat peruslohkon sisällä, peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja puita ei saa leikata lintujen pesimäaikaan 1 päivästä toukokuuta 30 päivään kesäkuuta.


Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä tammikuuta 2018.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (32013R1306); EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549

Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2018

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Leppä

Vanhempi hallitussihteeri
Suvi Ruuska

Liite

Puutarhakasvit

Puutarhakasveilla tarkoitetaan tässä asetuksessa koristekasveja, vihanneksia, siemenmausteita, mauste- ja lääkekasveja. Koristekasveihin luetaan yksi- ja monivuotiset avomaalla leikko- ja kuivakukiksi viljellyt koristekasvit. Vihanneksiin luetaan muun muassa tilli, persilja, maa-artisokka ja piparjuuri sekä monivuotiset vihannekset kuten raparperi ja parsa. Siemenmausteisiin luetaan muun muassa korianteri, kumina ja sinapit. Mauste- tai lääkekasveihin luetaan muun muassa basilika, etelänarnikki, helokki, iisoppi, kamomillasaunio, kangasajuruoho, kehäkukka, keltakatkero, kesäkynteli, kissanminttu, koiruoho, kultapiisku, liperi, maraljuuri, maurinmalva, maustekirveli, maustemeirami, mintut, mäkikuisma, särmäkuisma, mäkimeirami, niittyhumala, nokkonen (ei kuitenkaan kuitunokkonen), punahattu, purasruoho, rakuuna, ratamot, reunuspäivänkakkara, rohtoraunioyrtti, rohtosormustinkukka, rohtovirmajuuri, ryytisalvia, saksankirveli, siankärsämö, sitruunamelissa, takiaiset, timjami, tuoksuampiaisyrtti, ukontulikukka, rohtotulikukka, unikko, öljyunikko, villasormustinkukka, väinönputki, yrtti-iiso ja lääkepaju.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.