516/2017

Helsingissä 3 päivänä elokuuta 2017

Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

kumotaan metsästysasetuksen (666/1993) 44 ja 45 §, sellaisina kuin ne ovat, 44 § asetuksessa 170/2011 ja 45 § asetuksessa 270/2013,

muutetaan 9, 11 ja 20 § ja 22 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 9 ja 11 § asetuksessa 170/2011, 20 § osaksi asetuksessa 224/2001 ja 22 §:n 2 momentti asetuksessa 270/2013, sekä

lisätään asetukseen uusi 5 a § sekä 16 a §:ään, sellaisena kuin se on asetuksessa 759/2016, uusi 4 momentti seuraavasti:

5 a §
Eräiden riistalajien metsästyksessä edellytettävä saalisilmoitus

Saaliiksi saadusta metsäkauriista, villisiasta, hilleristä ja metsähanhesta on tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskuksen vahvistamalla lomakkeella tai sähköisen palvelun kautta Suomen riistakeskukselle. Saalisilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa eläimen pyydystämisestä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa saalisilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

1) metsästäjän nimi ja metsästäjänumero;

2) pyydystettyjen eläinten määrä ja laji sekä villisian ja metsäkauriin osalta sukupuoli ja arvio iästä;

3) pyyntiajankohta;

4) pyyntipaikkatieto.

9 §
Pyyntilupaan ja hirvieläimen pyyntilupaan liittyvä ilmoitusvelvollisuus

Luvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskuksen vahvistamalla lomakkeella tai sähköisen palvelun kautta Suomen riistakeskukselle metsästyslain 10 §:ssä tarkoitetun pyyntiluvan sekä mainitun lain 26 §:ssä tarkoitetun hirvieläimen pyyntiluvan nojalla tapahtuneen metsästyksen tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa pyyntiluvassa mainittujen eläinten tultua pyydystetyiksi taikka, jos eläimiä on jäänyt pyydystämättä, seitsemän vuorokauden kuluessa rauhoitusajan alkamisesta.

Ilmoituksessa on mainittava ampujan nimi ja metsästäjänumero, saaliiksi saatujen eläinten laji ja määrä, niiden sukupuoli, pyyntiajankohta ja pyyntipaikkatieto. Ampujan nimeä ja metsästäjänumeroa ei tarvitse ilmoittaa peltopyytä koskevassa ilmoituksessa. Metsästyslain 26 §:ssä tarkoitettujen hirvieläinlajien osalta on lisäksi ilmoitettava pyydystettyjen aikuisten hirvieläinten ja vasojen lukumäärä sekä liitettävä ilmoitukseen tosite pyyntilupamaksun suorittamisesta.

Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain toimittaa maa- ja metsätalousministeriölle yhdistelmä myönnettyjen pyyntilupien sekä niiden nojalla saaliiksi saatujen eläinten määrästä.

11 §
Loukun, aitauksen ja jalkanarun käyttäminen

Elävänä pyytävää loukkua tai muuta vastaavaa pyyntivälinettä saa käyttää ilveksen, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, kärpän, minkin, hillerin, näädän, mäyrän, saukon, villikanin, oravan, itämeren norpan ja hallin sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Loukun ja muun pyyntivälineen on oltava sellainen, että eläin mahtuu siinä seisomaan ja makaamaan luonnollisessa asennossa vahingoittamatta itseään.

Jalkanarua saa käyttää ketun pyydystämiseen maaston ollessa lumipeitteinen. Jalkanarun silmukan halkaisijan tulee lauenneena olla vähintään 30 millimetriä.

Elävänä pyytävää aitausta saa käyttää villisian pyydystämiseen. Aitauksen tulee olla riittävän suuri, jotta villisika jälkeläisineen mahtuu sinne. Aitauksen tulee olla kattamaton ja muodoltaan pyöreä tai soikea. Aitauksen ulkopuolella, mutta kiinteästi sen sivulla, tulee olla villisikojen erottelua varten suljettavissa oleva käytävä (erottelukäytävä).

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun pyyntivälineen käyttäminen on järjestettävä siten, että ainakin kerran vuorokaudessa voidaan todeta, onko eläin mennyt pyyntivälineeseen. Edellä 3 momentissa tarkoitetun pyyntivälineen toteamisen on tapahduttava vähintään kaksi kertaa vuorokaudessa.

16 a §
Luotiasetta koskevat yleiset vaatimukset

Kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, karhua tai villisikaa rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetun ampumakokeen.

20 §
Jousiasetta koskevat yleiset vaatimukset

Jousiasetta saa käyttää vain villikanin, metsäjäniksen, rusakon, oravan, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, rämemajavan, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, kärpän, hillerin, näädän, minkin, metsäkauriin, kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran, metsäpeuran, muflonin ja villisian sekä riistaeläimiin kuuluvien lintujen samoin kuin rauhoittamattomien eläinten ampumiseen.

Riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia (180 N).

Eläimen ampumiseen käytettävän nuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan, kanadanmajavan, metsäkauriin, kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran, metsäpeuran, muflonin tai villisian ampumiseen, nuolessa on käytettävä leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan tai kanadanmajavan ampumiseen, nuoli on lisäksi kytkettävä siimalla jouseen.

Metsäkaurista, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, muflonia tai villisikaa jousella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetun ampumakokeen.

22 §
Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet

Edellä 1 momentissa säädetty vaatimus ei kuitenkaan koske metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta tai metsästysjousella.


Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä elokuuta 2017. Asetuksen 20 §:n 4 momentissa säädetty velvollisuus suorittaa jousimetsästystä koskeva ampumakoe metsäkauriin metsästyksessä tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2018.

Helsingissä 3 päivänä elokuuta 2017

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Leppä

Vanhempi hallitussihteeri
Teemu Nikula

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.