338/2017

Säädöstä oikaistu.

Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2017

Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

muutetaan maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun asetuksen (1174/2014) 6, 7 ja 10 §, 10 c §:n 3 momentti, 10 d §, 4 luvun otsikko, 17–20 §, 26 §:n 11 kohta, 28 §:n 2 momentti, 35 a, 36, 37 ja 39 §, sellaisina kuin niistä ovat 10 §, 10 c §:n 3 momentti, 10 d, 25 ja 35 a § asetuksessa 539/2015 sekä 17 § osaksi asetuksessa 539/2015, seuraavasti:

6 §
Kehittämishanketuen saaja ja tuettava toiminta

Tukea yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen tai yleishyödylliseen investointiin voidaan myöntää julkisoikeudelliselle yhteisölle sekä sellaiselle yksityisoikeudelliselle yhteisölle, jonka pääasiallinen tarkoitus on muu kuin taloudellinen toiminta tai jonka toiminnan ensisijainen päämäärä ei ole voiton tavoittelu.

Tukea 18 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisiin investointeihin voidaan myöntää julkisoikeudelliselle sekä yksityisoikeudelliselle yhteisölle.

Tukea yhteistyöhankkeeseen voidaan myöntää, kun hankkeeseen osallistuu vähintään kaksi yhteisöä. Yhteistyöhankkeeseen tukea voidaan myöntää julkisoikeudelliselle tai yksityisoikeudelliselle yhteisölle. Tuki myönnetään hankkeen vastuulliselle toimijalle.

Kehittämishanketukea voidaan myöntää ohjelman mukaisesti:

1) koulutustoimenpiteisiin;

2) tiedonvälitykseen ja esittelytoimiin;

3) selvityksiin ja suunnitelmien laatimiseen;

4) yleishyödyllisiin paikallisiin investointeihin pieninfrastruktuurien rakentamiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi mukaan lukien matkailuun liittyvä pieninfrastruktuuri;

5) paikallisten palveluiden kehittämiseen;

6) kylien kehittämistoimiin, maaseutumaiseman ja luonnonarvoltaan merkittävien alueiden kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseen ja ennallistamiseen;

7) yhteistyöhön perustuvien maataloutta, elintarvikealaa ja metsätaloutta kehittävien maaseudun innovaatioryhmien suunnitelmien toteutukseen;

8) elinkeinorakennetta uudistaviin, maaseutuelinkeinojen kilpailukykyä ja toimintaympäristöä kehittäviin ja yrittäjien yhteistyötä edistäviin yhteistyöhankkeisiin;

9) innovatiivisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, siihen sopeutumiseksi tai ympäristötoimiin vesien suojelemiseksi; sekä

10) kestävästi tuotettuun biomassaan perustuvia prosesseja kehittäviin hankkeisiin.

7 §
Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset

Jollei jäljempänä toisin säädetä, kehittämishanketukea voidaan myöntää seuraaviin hankkeesta aiheutuviin tarpeellisiin ja kohtuullisiin kustannuksiin:

1) palkkaus- ja palkkiokustannukset ja niihin liittyvät lakisääteiset kustannukset lukuun ottamatta luontaisetuina suoritettavia kustannuksia;

2) matkakustannukset;

3) ostopalveluiden hankintakustannukset;

4) vuokrakustannukset; ja

5) muut kehittämishankkeen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset mukaan lukien pienhankinnat ja kohtuulliset tarjoilukustannukset hankesuunnitelman mukaisissa kokous-, koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, yhteistyöhankkeessa, koulutushankkeessa ja paikallisen toimintaryhmän hankkeessa tukikelpoisia ovat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset, jotka liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön ja aiheutuvat ulkopuolisten asiantuntijoiden kutsumisesta suomalaisen osapuolen järjestämiin tilaisuuksiin sekä kustannukset, jotka liittyvät hankkeeseen sisältyvän kansainvälisen yhteistyön koordinointiin muussa valtiossa toimivan yhteistyökumppanin kanssa.

Yhteistyöhankkeessa ovat lisäksi tukikelpoisia tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset, jotka:

1) liittyvät menekinedistämistoimiin, jotka koskevat lyhyitä toimitusketjuja, paikallisten markkinoiden kehittämistä tai maaseutumatkailua;

2) aiheutuvat lyhytkestoisesta yrityskohtaisesta elinkeinotoiminnan arvioinnista tai testauksesta; tai

3) liittyvät pilottihankkeissa tarvittavien välineiden ja laitteiden poistokustannuksiin siltä osin ja siltä ajalta kuin niitä on käytetty hankkeessa.

Koulutusta antavien henkilöiden koulutustoimenpiteessä välttämättömästä lisäkoulutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset, jotka liittyvät 13 §:ssä tarkoitettuihin kokonaisuuksiin, ovat tukikelpoisia.

Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävä työ (luontoissuoritus) voidaan hyväksyä kustannukseksi yhteistyöhankkeita ja koulutus- ja tiedonvälitystoimenpiteitä lukuun ottamatta. Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävän työn yhteydessä kohtuulliset tarjoilukustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia.

10 §
Kehittämishanketuen määrä

Kehittämishanketukea voidaan myöntää, jos tuen määrä muu julkinen rahoitus mukaan luettuna hakemuksen perusteella olisi vähintään 5 000 euroa.

Yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tukea teemahankkeen kokoamisesta, yhteistyöstä ja kokemusten vaihdosta aiheutuviin hyväksyttäviin kustannuksiin voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

10 c §
Yleishyödylliseen investointiin myönnettävän tuen määrä

Tietoliikenneyhteyksiin kohdistuviin yleishyödyllisiin investointeihin tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 70 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, mikäli tuenhakijan vuosittainen liikevaihto edellisen kolmen vuoden aikana on ollut korkeintaan 10 miljoonaa euroa, tai 50 prosenttia, mikäli tuenhakijan vuosittainen liikevaihto edellisen kolmen vuoden aikana on vähintään yhtenä vuonna ollut yli 10 miljoonaa euroa.


10 d §
Paikallisen toimintaryhmän rahoittamiin hankkeisiin myönnettävän tuen määrä

Tukea voidaan myöntää paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan paikalliseen hankkeeseen muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 180 000 euroa. Kansainvälisessä hankkeessa paikallisten toimintaryhmien osuus tuen määrästä muu julkinen rahoitus mukaan lukien voi olla enintään 180 000 euroa toimintaryhmää kohden.

Tukea voidaan myöntää paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan alueiden väliseen hankkeeseen muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 180 000 euroa toimintaryhmää kohden.

Jos tuki myönnetään paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä, tukitaso voi olla alempi kuin tässä luvussa säädetään.

4 luku

Yleishyödylliset ja muut investoinnit

17 §
Investoinnin tukemisen edellytykset

Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty ohjautuu alueen asukkaille ja muille toimijoille. Investoinnin kohteen tulee pääsääntöisesti olla alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä.

Investoinnin pysyvyydestä säädetään yleisasetuksen 71 artiklan 1 kohdan a–c alakohdassa sekä 2 ja 3 kohdassa. Jos investointi toteutetaan muun kuin tuen saajan omistamalla tai hallitsemalla alueella taikka vastaavassa rakennuksessa taikka muussa kohteessa, tuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että alueen omistaja ja tarvittaessa haltija on antanut suostumuksensa investointiin ja siihen, että tuettu kohde on alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä. Käyttöoikeuden säilyminen on varmistettava asianmukaisesti.

Jos tuettavaan hankkeeseen sisältyy rakentamisinvestointeja, tuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että tuen saaja pitää kohteen asianmukaisesti vakuutettuna, kunnes tuki on maksettu kokonaan.

Edellä 2 momentissa tarkoitettu pysyvyysvaatimus ei koske niitä pilottihankkeiden investointeja, joiden kustannusten hyväksyttävyydestä säädetään 7 §:n 3 momentin 3 kohdassa.

18 §
Investoinnin hyväksyttävät kustannukset

Sen lisäksi, mitä 7 §:ssä säädetään, tukea voidaan myöntää yleishyödyllisen investoinnin toteuttamiseksi tarpeellisiin ja kohtuullisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat:

1) rakennuksen hankkimisesta ja rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamisessa, korjaamisessa tai laajentamisessa tarvittavien aineiden ja tarvikkeiden hankkimisesta, rakennuksiin tai rakenteisiin kiinteästi liittyvien laitteiden hankkimisesta, suunnittelusta, työpalkoista ja urakoinnista, mukaan lukien rakentamiskohteessa tarvittavista sähkö-, lämpö-, vesi- ja viemäri- sekä tietoliikenneliittymistä aiheutuvat kustannukset osana tuettavaa toimenpidettä;

2) rakennuksen hankinnan yhteydessä maapohjan hankkimisesta siltä osin kuin maan osuus ei ylitä kymmentä prosenttia koko kiinteistön hankinnan tukikelpoisista kustannuksista;

3) koneiden, kaluston, laitteiden ja välineiden hankinnasta mukaan lukien hankinnoissa tarvittavista sähkö-, lämpö-, vesi- ja viemäri- sekä tietoliikenneliittymistä aiheutuvat kustannukset osana tuettavaa toimenpidettä;

4) pienimuotoisen, paikallisen vesihuoltotoimenpiteen suunnittelusta ja toteuttamisesta siten kuin vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) 7 §:ssä säädetään;

5) pienimuotoisen tietoliikenneverkon ja vastaavan verkon suunnittelusta ja rakentamisesta ja laitehankinnoista sekä verkon rakentamiseksi ja käyttämiseksi välttämättömien käyttöoikeuksien hankinnasta;

6) viranomaisluvista, rekisteröintimaksuista ja muista vastaavista kuluista;

7) palo- ja talkoovakuutusmaksuista, jotka kohdistuvat hankkeen toteutusaikaan.

Tukea voidaan lisäksi myöntää maaseutuasetuksen 45 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin yleiskuluihin sekä d alakohdassa tarkoitettuihin tietokoneohjelmistojen hankkimisesta tai kehittämisestä ja patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien sekä tavaramerkkien hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Tukea voidaan myöntää ensisijaisesti uusien 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen koneiden, kaluston, laitteiden ja välineiden hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin. Tukikelpoiseksi voidaan kuitenkin hyväksyä sellaisen käytettynä ostettavan koneen, laitteen, välineen tai kaluston hankintameno:

1) jota ei ole tarkoituksenmukaista hankkia uutena tai korvaavaa palvelua ei ole kohtuullisin kustannuksin paikkakunnalla saatavana;

2) joka soveltuu teknisiltä ominaisuuksiltaan suunniteltuun käyttöön tai se voidaan muuttaa aiottuun käyttötarkoitukseen sopivaksi;

3) jonka hankkiminen parantaa investoinnin kokonaistaloudellisuutta, kun otetaan huomioon hankinnan hinta, käyttöikä ja käytönaikaiset kustannukset;

4) joka on hankintahinnaltaan edullisempi kuin uusi; ja

5) jonka käyttöikää on jäljellä vähintään viisi vuotta.

Käytetyn koneen, kaluston, laitteen tai välineen hankkiminen hyväksytään tukipäätöksellä. Tuenhakijan on esitettävä tukihakemuksessa riittävät perustelut 3 momentissa säädettyjen edellytysten täyttymiselle.

19 §

Rakennuksen ja kiinteistön hankintaa koskevan tuen lisäedellytykset

Hankittaessa rakennus tai rakennus maapohjineen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) rakennus soveltuu harjoitettavaan toimintaan tai on vähäisin kustannuksin muutettavissa sellaiseksi sekä täyttää aiotussa käyttötarkoituksessaan, mitä laissa tai lain nojalla säädetään tai määrätään sellaiselle rakennukselle asetetuista vaatimuksista; ja

2) rakennuksen tai kiinteistön kauppahinta ei ylitä sen käypää arvoa.

26 §
Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset

Tukea ei myönnetä:


11) sellaisen työntekijän palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin, joka ei ole tukea haettaessa ollut hakijan vakinaisen viran haltija tai toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työntekijä, jos hankkeen työntekijän työpanos koko hankkeen toteuttamisajalta ylittää yhden henkilötyövuoden eikä kyseinen virka tai toimi ole ollut julkisesti haettavana;


28 §
Hyväksyttävien kustannusten kohtuullisuus

Jos hankintaan ei sovelleta julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia (1397/2016), kustannusten kohtuullisuuden arvioinnissa voidaan käyttää viitekustannuksia. Jos viitekustannuksia ei ole käytettävissä, tuen hakijan tulee toimittaa yli 2 500 euron suuruisissa hankinnoissa selvitys tavanomaisesta hintatasosta, riittävä määrä tarjouksia tai muu selvitys, jonka perusteella kustannusten kohtuullisuus on mahdollista arvioida. Tavanomaisella hintatasolla tarkoitetaan tavaran- tai palveluntoimittajien yleisesti käyttämiä hintoja.


35 a §
Tuettavien hankkeiden valinta

Tämän asetuksen mukaista tukea hankkeelle voi hakea jatkuvasti. Rahoitettavat hankkeet valitaan vähintään kaksi kertaa vuodessa.

36 §
Tuen maksuerät

Yleishyödyllisen investoinnin tuki maksetaan enintään kuudessa erässä. Viimeinen erä on vähintään 20 prosenttia myönnetyn tuen määrästä.

Jos tuki myönnetään kertakorvauksena, maksuerät voidaan maksaa tukipäätöksessä hyväksyttyjen tavoitteiden tai toimenpiteiden toteuduttua. Viimeinen erä voidaan maksaa, kun hyväksytyn suunnitelman mukaiset toimenpiteet on kokonaisuudessaan toteutettu. Maksueriä voi kaikkiaan olla enintään kolme.

Tukea teemahanketta toteuttavista toimenpiteistä aiheutuviin sekä 10 §:n 3 momentissa tarkoitettujen hankkeen kokoamisesta, yhteistyöstä tai kokemusten vaihdosta aiheutuviin kustannuksiin voidaan molempien kustannuserien osalta maksaa enintään neljä erää vuodessa.

Ennakko luetaan yhdeksi maksueräksi.

37 §
Tulojen vaikutus

Hankkeen tuloja ovat hankkeen toteuttamiseksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen sekä hankkeen tuotosten myynnistä saadut tulot sekä hankkeen hyödykkeistä ja toimitiloista saadut käyttökorvaukset.

Hankkeen tulot vähennetään hyväksyttävistä kustannuksista maksettavan tuen määrää laskettaessa. Huomioon otetaan tulot, jotka maksetaan tuen saajalle hankkeen toteuttamisaikana. Tulojen vähentämistä ei kuitenkaan sovelleta toimiin, joiden tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä on enintään 50 000 euroa.

Hankkeisiin, joiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat yli miljoona euroa ja jotka tuottavat nettotuloja niiden päättymisen jälkeen, sovelletaan lisäksi yleisasetuksen 61 artiklaa, jollei hankkeeseen sovellettavasta valtiontukea koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu.

39 §
Tuen maksaminen

Lukuun ottamatta ennakkoa tuesta maksetaan tukiprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. Tuen maksun edellytyksenä on lisäksi, että muun tukipäätöksen mukaisen rahoituksen toteutumisesta tukipäätöksen mukaisesti esitetään selvitys.

Todellisiin, hyväksyttäviin kustannuksiin perustuvan tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja liittää maksamista koskevaan hakemukseen erittelyn toimenpiteessä aiheutuneista menoista ja toimenpiteen etenemisestä kehittämistukilain 44 §:n 4 momentin mukaisesti. Maksuasiakirjoista tulee käydä ilmi suoritettu hankinta. Ennen kuin tuki voidaan maksaa, menon tulee olla tuen saajan maksama, pois lukien 7 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetut poistokustannukset, ja kirjattuna tuen saajan kirjanpitoon hankkeen menoksi.

Kun tuki on myönnetty kertakorvauksena, hankkeen toteutuminen arvioidaan tukipäätöksellä hyväksytyn suunnitelman sekä tukipäätöksen ehtojen perusteella. Kertakorvaus voidaan maksaa, kun tukipäätöksessä yksilöidyn hankkeessa tehtäväksi edellytetyn tuloksen tai toimenpiteen toteutumisesta tukipäätöksen mukaisesti on varmistuttu.


Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä kesäkuuta 2017.

Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2017

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Leppä

Hallitussihteeri
Laura North

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.