40/2016

Säädöstä oikaistu.

Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2016

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2016 maksettavasta pohjoisesta tuesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan kasvintuotannon tukea, kotieläintalouden tuotantosidonnaista tukea, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukea vuodelta 2016 siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) tukiyksikkökertoimella sitä osuutta tukihakemuksen kohteena olevasta tukeen oikeuttavasta tukiyksikkömäärästä, jolle tuki maksetaan;

2) tukeen oikeuttavalla tukiyksikkömäärällä hyväksytyksi haettua ja valvontaseuraamusten jälkeen hyväksyttyä pinta-alaa tai tuotanto-, eläinyksikkö- tai eläinmäärää;

3) maksun perusteena olevalla tukiyksikkömäärällä pinta-alaa tai tuotanto-, eläinyksikkö- tai eläinmäärää, joka saadaan kertomalla tukeen oikeuttava tukiyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella;

4) tukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1307/2013;

5) kasvimaalla viljelyalaa, jolla viljellään puutarhakasveja tai perunaa omaan käyttöön;

6) seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa;

7) seoskasvustolla viljan ja tukiasetuksen 52 artiklassa tarkoitettujen valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta siten, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina vähintään 50 prosenttia on viljakasvien siementä;

8) vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan ennen jyväsadon valmistumista;

9) rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruisvehnää, seosviljaa, seoskasvustoa ja vihanta-viljaa;

10) valkuaiskasvustolla valkuaiskasveja sekä viljan ja tukiasetuksen 52 artiklassa tarkoitettujen valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta siten, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina yli 50 prosenttia on valkuaiskasvin siementä;

11) peltokasveilla viljoja, syysrapsia, syysrypsiä, kevätrapsia, kevätrypsiä, auringonkukkaa, ruistankiota (Camelina sativa), valkuaiskasveja, valkuaiskasvustoja, öljypellavaa, kuitupellavaa ja tukiasetuksen 32 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua hamppua ja hamppulajikkeita;

12) tuotantojaksolla sitä 12 kuukauden jaksoa, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2016;

13) tuen hakijan perheenjäsenellä tuen hakijan puolisoa tai hakijan 31 päivänä joulukuuta 2015 alle 18-vuotiasta lasta;

14) nautarekisterillä nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 3 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010), jäljempänä eläintunnistusjärjestelmälaki, 2 luvun mukaista rekisteriä;

15) sikarekisterillä eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain nojalla annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa tarkoitettua sikaeläinten tunnistamiseen tarkoitettua rekisteriä;

16) eläinryhmällä ryhmää eläimiä jonka kaikki eläimet ovat joko emolehmiä, vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, vähintään kuuden kuukauden mutta alle 20 kuukauden ikäisiä sonneja ja härkiä, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja ja härkiä, vähintään vuoden ikäisiä uuhia tai vähintään vuoden ikäisiä kuttuja;

17) emolehmällä liharotuista tai tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä syntynyttä vähintään 50 prosenttisesti liharotuista ja vähintään kerran poikinutta nautaa, jota käytetään yksinomaan vasikoiden tuottamiseen ja jonka vasikoita kasvatetaan lihatuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen ja jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä;

18) emolehmähieholla vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään neljän vuoden ikäistä poikimatonta 17 kohdassa tarkoitetut rotu- ja käyttötapavaatimukset täyttävää eläintä;

19) maidon suoramyynnillä tuottajan suorittamaa maidon myyntiä tai siirtoa suoraan kuluttajalle sekä tuottajan suorittamaa muiden maitotuotteiden myyntiä tai siirtoa.

3 §
Tuen yleiset määräytymisperusteet

Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen maatalouden tukien tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (5/2015), jäljempänä tukialueasetus, säädettyä tukialuejakoa.

Pohjoista tukea voidaan myöntää enintään tukiyksikkökertoimella kerrotulle osuudelle tukeen oikeuttavien tukiyksiköiden määrästä. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00.

Pohjoista tukea voidaan maksaa enintään liitteessä säädettyjen enimmäismäärien mukaisesti. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava maksun perusteena oleva tukiyksikkömäärä, keskimääräinen tuki tuettavaa yksikköä kohti tai tuen kokonaismäärä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa ja yksikkötuen tasoa voidaan muuttaa.

2 luku

Kasvintuotannon tuet

4 §
Kasvintuotannon tukien määräytyminen

Tuki maksetaan kunkin kasvulohkon osalta vain kerran, vaikka samalla lohkolla viljellään saman kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin. Tukeen oikeuttavan kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.

Kasvintuotannon tukea ei makseta, jos ala on ilmoitettu kasvimaaksi.

Pohjoista hehtaaritukea, yleistä hehtaaritukea ja nuorten viljelijöiden tukea ei makseta, jos peltoala ei ole eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 6 §:ssä säädetyn luonnonhaittakorvauksen edellytyksenä olevaa korvauskelpoista alaa.

5 §
Pohjoisen hehtaarituen määräytyminen

Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2016 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetyn pellon perusteella enintään seuraavasti:

Tukialueet C1, C2 sekä C2 pohjoinen ja saaristo euroa/ha
Ruis 65
Sokerijuurikas 100
Tärkkelysperuna 100
Tukialueet C1— C4 euroa/ha
Avomaanvihannekset 325
Tukialueet C1, C2 euroa/ha
Valkuaiskasvusto 39

Avomaanvihannesten viljelyyn voidaan myöntää tukea, jos kyseessä ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut vihannekset. Herneiden viljelyyn avomaalla voidaan myöntää tukea, jos kyseessä ovat tarhaherneisiin kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- tai taittoherneet, jotka korjataan tuleentumattomina.

Peltokasvien viljelyyn vehnää, mallasohraa, ruista, valkuaiskasvustoja ja rehuviljaa lukuun ottamatta myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Tukialueet C1, C2 euroa/ha
Peltokasvit 65
6 §
Yleinen hehtaarituki

Yleistä hehtaaritukea myönnetään vuoden 2016 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevan alan perusteella enintään seuraavasti:

Tukialue euroa/ha
C2 pohjoinen ja saaristo 10
C3 20
C4 50

Yleistä hehtaaritukea ei makseta kasvimaaksi, hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi, suojavyöhykenurmeksi, suojakaistaksi, suojavyöhykkeeksi, luonnonlaitumeksi tai luonnonniityksi ilmoitettujen peltoalojen eikä kasvihuonealojen perusteella.

Tukialueilla C3 ja C4 ei makseta yleistä hehtaaritukea 5 §:ssä tarkoitettujen kasvien, vehnän ja mallasohran viljelyalan perusteella, ellei kyseessä ole avomaanvihannesten viljely.

7 §
Nuorten viljelijöiden tuki

Nuorille viljelijöille myönnetään tukea tukialueilla C1—C4 vuoden 2016 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevan alan perusteella enintään 36 euroa hehtaarilta.

Nuorten viljelijöiden tukea ei makseta kasvimaaksi, hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi, suojavyöhykenurmeksi, suojakaistaksi, suojavyöhykkeeksi, luonnonlaitumeksi, tai luonnonniityksi ilmoitettujen peltoalojen eikä kasvihuonealojen perusteella.

8 §
Ympäristöehdot

Ympäristön hoitoon liittyvistä ehdoista, joita tuen hakijan tulee noudattaa, säädetään täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (4/2015) 4 ja 11 §:ssä, 12 §:n 3 momentissa ja 13—15 §:ssä.

3 luku

Kotieläintalouden tuotantosidonnaiset tuet

9 §
Maidon tuotantotuki

Maidon tuotantotukea voidaan myöntää hakijalta vuonna 2016 markkinointiin ostetun ja hyväksytyn maidon tai maidon suoramyynnin perusteella enintään seuraavasti:

Tukialue 1.1.—31.12. senttiä/litra
C1 7,9
C2 8,7
C2 pohjoinen ja saaristo 9,8
C3—P1 13,1
C3—P2 15,0
C3—P3, P4 17,9
C4—P4 23,1
C4—P5 33,4

Maidon tuotantotukea maksetaan meijerin ilmoittamien kuukausittaisten tuotantotietojen perusteella tai viljelijän ilmoittamien suoramyyntimaidon määrien mukaan. Maidon tuotantotuen tukiyksikkökerroin on 0,90.

Maidon tuotantotukea voidaan myöntää 1 päivänä tammikuuta 2016 alkavalla tuotantojaksolla hakijaa kohti enintään seuraavan litramäärän perusteella:

Tukialue miljoonaa litraa
C1 3,5
C2 3,5
C2 pohjoinen ja saaristo 3,0
C3—P1 2,5
C3—P2 2,0
C3—P3, P4 2,0
C4—P4 1,5
C4—P5 1,0

Pohjoista tukea voidaan myöntää maidon määrän perusteella yhteensä enintään 161,2 miljoonaa euroa. Jos tukeen oikeuttavan maitomäärän perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.

10 §
Eläinyksikköä kohti myönnettävä tuki

Eläinyksikköä kohti maksettavaa kotieläintukea myönnetään hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärän perusteella. Eläinyksikköä kohti maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että eläimistä on pidetty kirjaa. Tuki määräytyy määrätyn ajanjakson eläinyksiköiden lukumäärän perusteella.

Muiden eläinten kuin teurastettujen hiehojen, sonnien ja härkien eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa annetun valtioneuvoston asetuksen (45/2015) mukaista menettelyä.

Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Tukialueet/tuki euroina

C1 C2 C2 pohjoinen ja saaristo C3 P1, P2 C3 P3, P4 C4 P4 C4 P5
Emolehmät ja emolehmähiehot 300 300 376 451 451 636 636
Sonnit ja härät (6 kk- alle 20 kk) 520 520 620 700 700 1 050 1 050
Uuhet 363 369 426 568 629 787 787
Kutut 761 780 821 1 063 1 142 1 282 1 486
11 §
Uuhista ja kutuista maksettavan tuen myöntämisen edellytykset

Uuhista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että uuhista kertyy vähintään 4,0 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä.

Tukeen oikeuttavien uuhien enimmäismäärä on vuonna 2016 syntyneiden karitsoiden lukumäärä. Hakijoille, jotka ovat aloittaneet uuhien pidon tukivuonna 2016, tuki voidaan myöntää uuhien määrän perusteella. Uuhien pito katsotaan aloitetuksi, kun hakijalle on syntynyt velvollisuus rekisteröityä eläintenpitäjäksi lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain 2 luvun mukaiseen rekisteriin.

Kutuista maksettavan täyden tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) kutuista kertyy vähintään neljä tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä;

2) kuttujen maidontuotanto on täyden tuen saamiseksi vuonna 2016 vähintään 400 litraa kuttua kohden.

12 §
Teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä maksettavat tuki

Vuoden 2016 aikana teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Hiehot
Tukialue euroa/eläinyksikkö
C1 473
C2 473
C2 pohjoinen ja saaristo 555
C3 625
C4 768

Teurastettu hieho vastaa 0,6 eläinyksikköä.

Sonnit ja härät
Tukialue euroa/teurastettu eläin
C3—P1, P2 131
C3—P3, P4 182
C4—P4 182
C4—P5 333

Tukea ei myönnetä sellaisista teurastetuista hiehoista, joista on maksettu 10 §:ssä tarkoitettua emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea.

13 §
Teurastetun eläimen tukikelpoisuus

Teurastetusta eläimestä maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) eläimistä on pidetty kirjaa;

2) eläin on teurastettu Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymässä teurastamossa tai aluehallintoviraston hyväksymässä poroteurastamossa ja teurastiedot on ilmoitettu nautarekisteriin;

3) eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi;

4) hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa ja sonnin tai härän ruhopaino vähintään 220 kiloa;

5) hieho, sonni tai härkä on ollut hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta viimeisten 90 vuorokauden aikana ennen sen teurastusta.

Tukea ei makseta teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta. Jos hiehon, sonnin tai härän ruho on hylätty osittain, ruhosta maksetaan tukea, jos ruhon kokonaispaino ruhon hylätty osa mukaan lukien on vähintään 1 momentin 4 kohdassa säädetty.

Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruhon perusteella voidaan maksaa tukea. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, tukea ei sen osalta makseta.

14 §
Eräiden kotieläintukien määräytyminen

Teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä maksettava tuki määräytyy hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olleiden vuonna 2016 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella.

Jos kuttujen maidontuotanto on pienempi kuin 11 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettu, tukeen oikeuttavien kuttujen määrä saadaan jakamalla tuotetun maidon määrä määrällä, joka kutun on keskimäärin tuotettava. Tukea ei kuitenkaan makseta suuremmasta määrästä tukeen oikeuttavia kuttuja kuin mitä hakija on ilmoittanut hakemuksessaan.

15 §
Vakiintuneen eläinmäärän käyttäminen tuen myöntämisperusteena

Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vakiintuneena eläinmääränä voidaan pitää edellisen tukivuoden tuen perusteena ollutta eläinmäärää. Eläinmäärän pienenemisestä on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on pienentynyt eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä tulee lisäksi olla eläinlääkärin antama todistus.

Jos edellisen tukivuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan pitää edellistä tukivuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.

16 §
Tuotantosidonnaisen eläinyksikkötuen porrastaminen

Emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien, härkien, uuhien, kuttujen ja teurashiehojen eläinyksikkötukea voidaan myöntää 10 ja 12 §:ssä säädettyjen tukitasojen mukaisesti hakijaa kohti enintään seuraavan tukeen oikeuttavien eläinyksikköjen yhteismäärän perusteella:

Tukialue eläinyksikkömäärä
C1 700
C2 700
C2 pohjoinen ja saaristo 500
C3 350
C4 225

Jos 1 momentissa tarkoitettu hakijakohtainen eläinyksikköjen yhteismäärä ylittyy ja hakijalla on useampaan eläinryhmään kuuluvia eläimiä eläinyksikköjen yhteismäärän laskennassa, myönnetään tuki ensimmäisenä niiden eläinryhmien perusteella, joiden tuki yksikköä kohden on suurin. Tukea voidaan myöntää myös siten, että perusteena on vain osa eläinryhmän eläinyksiköistä.

17 §
Tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakon määräytyminen

Edellä 10 ja 12 §:ssä tarkoitetun kotieläintuen ennakon määräytymisperusteena on se eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2015 kotieläintuki on maksettu.

Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2016 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2015 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.

Jos tuottaja on aloittanut eläinryhmän tuotannon vuoden 2015 tuen hakemisen jälkeen tai jos tuotanto laajenee merkittävästi vuonna 2016, tuen ennakko määräytyy eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella jos selvitystä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä ei voida pitää luotettavana, eläinryhmän perusteella maksettava ennakko voidaan jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2016 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2015 tuen perusteeksi hyväksytty eläinmäärä.

Edellä 3 momentissa tarkoitettuna luotettavana selvityksenä voidaan pitää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muuta vastaavaa selvitystä.

Ennakon määräytymisperusteena olevassa eläinmäärässä otetaan huomioon 16 §:ssä tarkoitettu yksikkötuen porrastaminen.

Ennakko myönnetään enintään sen eläinyksikkömäärän perusteella, joka saadaan kertomalla ennakkoon oikeuttava eläinyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella.

Tukikelpoisista eläimistä myönnetään tuen ennakkoa 75 prosenttia.

4 luku

Tuotannosta irrotettu tuki

18 §
Tuotannosta irrotetun tuen määrä ja ennakko

Tuotannosta irrotettua tukea vuodelta 2016 voidaan myöntää 1 päivänä syyskuuta 2016 hakijan hallinnassa olevan viitemäärän perusteella viitemäärän eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Tukialue euroa
C1 186
C2 163
C2 pohjoinen ja saaristo 215
C3 ja C4 222

Jos tilakohtaisen viitemäärän eläinyksikkömäärä ylittää C1-tukialueella 146 yksikköä, C2-tukialueella 170 yksikköä, C2p-tukialueella 200 yksikköä, C3-tukialueella 200 yksikköä tai C4-tukialueella 200 yksikköä, tuotannosta irrotettua tukea voidaan myöntää edellä mainitun rajan ylittävältä osalta eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Tukialue euroa
C1 107
C2 92
C2 pohjoinen ja saaristo 78
C3 ja C4 78

Tuotannosta irrotetun tuen ennakkoa voidaan myöntää 75 prosenttia hakijan hallinnassa 1 päivänä maaliskuuta 2016 olevan viitemäärän perusteella lasketusta tuen määrästä.

5 luku

Kasvihuonetuotannon tuki sekä varastointituet

19 §
Kasvihuonetuotannon tuki

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 15 päivänä toukokuuta 2016 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka oli viljelykäytössä taukoa edeltäneenä aikana.

Tukea myönnetään, jos kasvihuone on viljelykäytössä ja kasvihuoneiden yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 300 neliömetriä. Lisäksi edellytyksenä on, että hakija laatii kalenteriviikon tarkkuudella kasvihuonekohtaisen viljelysuunnitelman, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Jos viljelykausi muuttuu lyhyestä pitkäksi, tuki määräytyy lyhyen viljelykauden mukaisena.

Tukea myönnetään tomaatin, kasvihuonekurkun, avomaankurkun, Lactuca sativa ja Cichorium -lajien salaattien, lehtitillin, persiljan, paprikan, kiinankaalin, leikkokukkien, leikkovihreän, ryhmäkasvien sekä sisätiloihin tarkoitettujen, ruukussa viljeltävien koristekasvien kasvihuonetuotantoon. Tukea myönnetään salaatin sekä ruukkulehtitillin ja ruukkupersiljan taimituotannolle omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muuhun taimituotantoon ei myönnetä tukea.

20 §
Kasvihuonetuotannon tuen määrä ja ennakko

Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Viljelykausi euroa/m²
Lyhyt: vähintään 2 kk, mutta enintään 7 kk 3,7
Pitkä: yli 7 kk 9,7

Pitkän viljelykauden tukea myönnetään, jos kasveja, joiden viljelyä voidaan tukea, viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden  2016 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalan perusteella tuki myönnetään kuitenkin aina lyhyen viljelykauden tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.

Kasvihuonetuotannon tuen ennakko on 60 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta.

21 §
Puutarhatuotteiden varastointituki

Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 14 päivänä lokakuuta 2016, 15 päivänä marraskuuta 2016 ja 15 päivänä joulukuuta 2016 varastossa olevien puutarhatuotteiden tukeen oikeuttavien varastointimäärien keskiarvon perusteella enintään seuraavasti:

Varastotyyppi euroa/m³
Koneellisesti jäähdytetty varasto 14,2
Muu varasto 8,8

Tuen perusteena oleva varastointimäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella ja siihen sisällytetään ainoastaan ne puutarhatuotteet, jotka ovat olleet kauppakelpoisia varastoon pantaessa. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuotteet säilytetään normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä ilmoitettavaan varastointimäärään.

Puutarhatuotteita, joiden varastointiin voidaan myöntää tukea, ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali.

22 §
Metsämarjojen ja -sienten varastointituki

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivän kesäkuuta 2016 varastointimäärän perusteella.

Tukea voidaan myöntää ihmisravinnoksi tarkoitettujen ennen 1 päivää tammikuuta 2016 poimittujen metsämarjojen ja –sienten varastointiin. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että metsämarjat varastoidaan pakasteina, kuivattuna, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä ja metsäsienet pakasteina, kuivattuna tai suolattuna.

Tukea myönnetään tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti:

Varastoitu tuote senttiä/kg
Lakka 34
Muut metsämarjat 10
Metsäsienet 42

6 luku

Erinäiset säännökset

23 §
Rekisterit

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) nautojen, lampaiden, vuohien, sikojen tai siipikarjan pitämisen perusteella tukea hakeva on rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi eläintunnistusjärjestelmälain 9 §:n mukaisesti;

2) nautojen perusteella tukea hakeva on rekisteröity ja merkitty nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 sekä eläintunnistusjärjestelmälain mukaisesti;

3) lampaiden ja vuohien pitämisen perusteella tukea hakeva on rekisteröity ja merkitty lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 sekä eläintunnistusjärjestelmälain mukaisesti;

4) sikojen pitämisen perusteella tukea hakeva on merkitty ja eläinmäärät ilmoitettu eläintunnistusjärjestelmälain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti;

5) metsämarjojen ja -sienten varastointituen hakija on rekisteröitynyt arvonlisäverolain (1501/1993) 172 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin.

24 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 27 päivänä tammikuuta 2016.

Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2016

Maatalous- ja ympäristöministeri
Kimmo Tiilikainen

Neuvotteleva virkamies
Martti Patjas

Liite

KOMISSION PÄÄTÖKSEN K(2009)3067 (muutettu komission päätöksillä K(2009)9122, C(2013)2809 ja K(2015)2790) MUKAISET ENIMMÄISMÄÄRÄT

eläinyksikköä (ey)/ hehtaaria (ha)/ tonnia (t) tuen määrä (miljoonaa euroa) keskimääräinen enimmäisyksikkötuki
Maito 1 776 765 t¹) 193,7 10,9 snt/kg
Märehtijät 181 000 ey 97,7
Nautaeläimet 546 euroa/ey
Uuhet ja kutut 584 euroa/ey
Hevoset 252 euroa/ey
Siat ja siipikarja²) 37,0 266 euroa/ey
Puutarhaviljely 25,4
Kasvihuonetuotanto 202,9 ha 11,3 euroa/m²
Puutarhatuotteiden varastointi 18,5 euroa/m³
Kasvintuotanto 58,3
Yleinen hehtaarituki 881  825 ha 37 euroa/ha
Tiettyjen kasvien tuki³) 62  475 ha 145 euroa/ha
Nuorten viljelijöiden tuki 36 euroa/ha
Metsämarjojen ja sienten varastointituki 0,10—0,42 euroa/ kg

¹) Tukikelpoinen enimmäistuotanto kalenterivuosien mukaan.

²) Tuotannosta irrotettu tuki, viitemäärä enintään 139 200 ey.

³) Muiden viljojen kuin ohran, kauran ja seosviljan viljelyalan sekä rapsin, muiden öljykasvien, valkuais- ja kuitukasvien, sokerijuurikkaan, tärkkelysperunan ja omenien viljelyn perusteella tukialueella C1, C2 ja C2 pohjoinen sekä avomaalla viljeltävien vihannesten viljelyn perusteella tukialueella C1—C4 maksettavat tuet.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.