1525/2015

Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2015

Valtioneuvoston asetus korvauksen maksamisesta kansallisesti tärkeiden peltokasvien jalostustyöstä ja kantasiementuotannosta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään siemenkauppalain (728/2000) 35 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1337/2015:

1 §
Korvaukseen oikeuttavat kasvilajit

Huoltovarmuuskeskus voi maksaa huoltovarmuusrahaston varoista korvausta kasvinjalostusyritykselle kansallisen siemenhuollon turvaamiseksi tärkeiden, mutta jalostusyritykselle kaupallisesti kannattamattomien peltokasvien Suomessa aiheutuvista jalostustyön kustannuksista. Huoltovarmuuskeskus voi maksaa korvausta myös kantasiemenen tuottajalle tällaisten lajikkeiden kantasiementuotannosta Suomessa aiheutuvista kustannuksista.

Korvausta voidaan maksaa rukiin (Secale cereale), syysvehnän (Triticum aestivum), kevätvehnän (Triticum aestivum), herneen (Pisum sativum), härkäpavun (Vicia faba), perunan (Solanum tuberosum), rainadan (Festuca spp. x Lolium spp), ruokonadan (Festuca arundinacea Schreber), ruisvehnän (Triticosecale Wittmack), rypsin (Brassica rapa L. var. silvestris), timotein (Phleum pratense), nurminadan (Festuca pratensis Hudson) ja puna-apilan (Trifolium pratense) jalostamisesta ja kantasiementuotannosta aiheutuvista kustannuksista.

2 §
Korvauksen saamisen edellytykset

Korvausta voidaan maksaa sellaisen peltokasvin jalostusohjelman ja kantasiementuotannon kustannusten kattamiseksi, jolla on merkitystä siemenhuollon turvaamiselle ja kansalliselle huoltovarmuudelle. Jalostusohjelman on sisällettävä kaikki jalostusprosessin vaiheet, joita ovat risteytys-, valinta- ja lajiketestausohjelmat. Ohjelman tavoitteena on kehittää lajikkeita, joita voidaan viljellä Suomessa merkittävässä laajuudessa. Lajikkeiden on käyttötarkoituksensa mukaisesti sovelluttava satoa käyttävän teollisuuden, kotieläintuotannon tai elintarvikehuollon tarpeisiin.

Arvioidessaan jalostusohjelman mukaisen jalostustyön ja kantasiementuotannon merkitystä siemenhuollon turvaamisen ja kansallisen huoltovarmuuden kannalta, Huoltovarmuuskeskuksen tulee ottaa huomioon kyseisen kasvilajin merkitys ja viljelyala Suomessa sekä uusien viljelyvarmojen lajikkeiden lajikevalikoiman kehittämisen tarve.

3 §
Korvauksen hakeminen

Jalostajan ja kantasiementuottajan tulee hakea korvausta kustannuksista Huoltovarmuuskeskukselle osoitetulla hakemuksella, jossa on esitettävä jalostusohjelmasta tai kantasiementuotannosta aiheutuvat kokonaiskustannukset ja -tuotot.

4 §
Korvauksesta päättäminen

Huoltovarmuuskeskus päättää suoritettavan korvauksen enimmäismäärän, korvauserien suuruuden, korvauksen maksuajankohdat ja mahdolliset muut maksuehdot. Huoltovarmuuskeskus voi maksaa korvauksen myös ennakkona.

Korvaus voi olla enintään niin suuri, että jalostusyritys tai kantasiemenen tuottaja voi kattaa sillä Huoltovarmuuskeskukselle esitetystä jalostusohjelmasta tai kantasiementuotannosta aiheutuvien muuttuvien kulujen lisäksi ne kiinteät kulut, jotka kirjanpidon mukaan ovat kohdistettavissa kyseiseen jalostusohjelmaan tai kantasiementuotantoon.

Korvausta ei voida maksaa sellaisen kasvilajin jalostuksesta tai kantasiementuotannosta aiheutuvista kustannuksista, jonka tuotanto on hakijalle jo ennen korvauksen maksamista taloudellisesti kannattavaa. Maksettava korvaus ei saa vääristää jalostusyritysten tai kantasiemenen tuottajien välistä kilpailua johtamalla markkinoitavan siementavaran hinnan pitämiseen keinotekoisesti alempana kuin kilpailijoiden vastaavanlaisesta siementavarasta perimä hinta.

5 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Tällä asetuksella kumotaan korvauksen maksamisesta kansallisesti tärkeiden peltokasvien jalostustyöstä ja kantasiementuotannosta annettu valtioneuvoston asetus (344/2003).

Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2015

Maatalous- ja ympäristöministeri
Kimmo Tiilikainen

Lainsäädäntöneuvos
Pirjo Tomperi

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.