1261/2015

Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2015

Valtioneuvoston asetus «eräiden» maa- ja «puutarhataloudesta» «peräisin» «olevien» «päästöjen» rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

muutetaan «eräiden» maa- ja «puutarhataloudesta» «peräisin» «olevien» «päästöjen» rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 3 §:n 16 kohta, 6 §, 7 §:n 3, 5 ja 6 momentti, 8 ja 9 §, 10 §:n 2 ja 7 momentti ja 15 §:n 2 momentti sekä liite 1 seuraavasti:

3 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:


16) orgaanisella lannoitevalmisteella lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelma 24/11) liitteen I kohdassa IB (orgaaniset lannoitteet, pois lukien 1B3 kohdan orgaaniset lannoitteet, joiden teho perustuu pääosin muihin vaikutuksiin kuin kasvinravinteisiin), IC (orgaaniset kivennäislannoitteet, 3A2 (orgaaniset maanparannusaineet) ja 3A5 (maanparannusaineina sellaisenaan käytettävät sivutuotteet, pois lukien kuituliete sekä käytetyt sienimö- ja turvekasvualustat, joista ravinteet on jo hyödynnetty) mainittuja lannoitevalmisteita; orgaanisilla lannoitevalmisteilla tarkoitetaan myös jäljempänä määriteltyjä orgaanisia sivujakeita;


6 §
Pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi

Tilalla, joka vastaanottaa ja varastoi orgaanisia lannoitevalmisteita, tulee olla vastaanotettavan määrän mukaan mitoitettu vesitiivis varastointitila.

Orgaanista lannoitevalmistetta, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, voidaan varastoida myös aumassa.

Varastoinnista ei saa aiheutua vesistön pilaantumista tai sen vaaraa. Varastointi aumassa on aina kielletty pohjavesialueella ja tulvanalaisella alueella.

Auma on sijoitettava kantavalle peltoalueelle ja kaltevalla pellolla lähelle pellon yläreunaa. Aumaa ei saa sijoittaa alle 100 metrin etäisyydelle vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta eikä alle viiden metrin etäisyydelle ojasta. Auman pohjalle on levitettävä vähintään 20 senttimetrin nestettä sitova kerros ja auma on peitettävä tiiviillä peitteellä. Lisäksi aumantekopaikalta on poistettava lumi ja alusta on muotoiltava siten, että nesteiden pääsy ympäristöön estyy.

Yhteen aumaan on sijoitettava vähintään yhden hehtaarin alalle tai enintään koko lohkolle ja siihen rajautuville lohkoille levitettävä määrä orgaanista lannoitevalmistetta. Aumaan varastoitu orgaaninen lannoitevalmiste on levitettävä viimeistään vuoden kuluttua auman perustamisesta.

Paikalle, jolla auma on sijainnut, saa sijoittaa uuden auman kahden välivuoden jälkeen.

Mitä 1 — 6 momentissa säädetään orgaanisten lannoitevalmisteiden vastaanottamisesta ja varastoinnista koskee myös tilalle vastaanotettavaa kuivalantaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia.

7 §
Rakenteelliset vaatimukset

Kompostin, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, jälkikypsytys voidaan tehdä aumassa noudattaen, mitä 6 §:n 3 — 6 momentissa säädetään. Jälkikypsytysauman peitteeltä ei kuitenkaan vaadita 6 §:n 4 momentin mukaista tiiviyttä.


Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaiset, ettei lannan tai orgaanisten lannoitevalmisteiden siirron, käsittelyn ja varastointitilan tyhjennyksen aikana pääse nesteitä ympäristöön. Kuormaaminen tulee tehdä kovapohjaisella alustalla, joka kestää koneiden painon ja liikkumisen ja jolta voidaan tarvittaessa kerätä varissut tai imeytynyt lanta tai orgaaninen lannoitevalmiste talteen.


Pysyvien ruokintapaikkojen tulee olla katetut ja niille kertyvä lanta on poistettava riittävän usein. Kattamisvaatimus ei kuitenkaan koske toiminnallisesti eläinsuojan yhteydessä sijaitsevien ulkotarhojen ja jaloittelualueiden pysyviä ruokintapaikkoja.


8 §
Kuivalannan varastointi poikkeustilanteessa

Tilalla, jolla kertyy lantaa tuotantoeläintenpidosta, voidaan kuivalantaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, työteknisen tai hygieenisen syyn vaatiessa varastoida aumassa.

Kuivalannan varastoinnissa 1 momentissa tarkoitetussa poikkeustilanteessa noudatetaan mitä 6 §:n 3 — 6 momentissa säädetään. Mainitun pykälän 5 ja 6 momenttia ei kuitenkaan sovelleta varastoitaessa kuivalantaa aumassa eläintaudista johtuvasta hygieenisestä syystä.

9 §
Ilmoitusvelvollisuus

Kuivalannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastoinnista aumassa 6 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa, kompostin jälkikypsytyksestä aumassa 7 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa ja kuivalannan varastoinnista aumassa 8 §:ssä tarkoitetussa poikkeustilanteessa tulee ilmoittaa 14 vuorokautta ennen varastoinnin aloittamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka tarvittaessa suorittaa tarkastuksen. Jäljempänä 10 §:n 2 momentissa säädetystä lannan levittämisen kieltoajasta poikkeamisesta on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lokakuun loppuun mennessä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee vuosittain raportoida edellä tarkoitetuista ilmoituksista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Ilmoituksen kuivalannan varastoinnista 8 §:ssä tarkoitetussa poikkeustilanteessa, kompostin jälkikypsytyksestä aumassa 7 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tilanteessa ja 10 §:n 2 momentissa tarkoitetusta lannan levittämiskiellosta poikkeamisesta tekee se toiminnanharjoittaja, jonka eläintilalla lantaa kertyy. Ilmoituksen orgaanisten lannoitevalmisteiden ja 6 §:n 7 momentissa tarkoitetun kuivalannan aumavarastoinnista tekee niiden vastaanottaja.

10 §
Lannoitteiden käyttö

Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Lannan levittämisen kieltoajasta voidaan kuitenkin poiketa marraskuun loppuun asti tilanteissa, joissa lantaa ei ole voitu hyödyntää lannoitteena pellolla kasvukauden aikana poikkeuksellisen sääolosuhteen vuoksi. Poikkeuksellisena sääolosuhteena pidetään tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt lannan syyslevityksen viimeistään lokakuussa.


Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä. Edellä mainitut lannoitus- ja pintalevityskiellot eivät kuitenkaan estä kotieläinten laiduntamista kyseisillä alueilla.


15 §
Voimaantulo

Edellä 7 §:n 2 momentissa säädettyä kompostialustan tiivispohjaisuuden vaatimusta, 7 §:n 5 momentissa säädettyä kuormausalustan kovapohjaisuuden vaatimusta, 7 §:n 6 momentissa säädettyjä pysyvien ruokinta- ja juottopaikkojen rakenteellisia vaatimuksia, 10 §:n 2 momentissa säädettyä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levityskieltoa ja 11 §:n 4 momentin liukoisen typen käytön enimmäismäärää koskevia säännöksiä tärkkelysperunan solunesteen käyttöön lannoitteena sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2016.



Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä lokakuuta 2015.

Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2015

Liikenne- ja viestintäministeri
Anne Berner

Ylitarkastaja
Markus Tarasti

Liite 1

Lantavarastojen vähimmäistilavuudet

Taulukko 1. Lantavarastojen vähimmäistilavuudet 12 kuukauden varastoimisaikaa varten eläintä/eläinpaikkaa kohti lantatyypeittäin (m3/eläin/vuosi, ilman sadevettä).

Sadevettä varten taulukon 1 mukaan laskettuun liete- ja virtsasäiliötilavuuteen lisätään säiliökorkeutta vähintään 300 mm, jos säiliön kate on toteutettu kuorettumalla, ja vähintään 500 mm, jos säiliö on varustettu muulla kelluvalla katteella kuin kuorettumalla. Lisäksi kelluvaa, lietteen pinnalle lisättävää irtonaista katetta varten säiliökorkeutta lisätään vähintään 100 mm. Jos liete- tai virtsasäiliöön johdetaan muita nesteitä kuin eläinsuojan pesuvesiä, kuten säilörehun puristenesteitä, se on otettava säiliön mitoituksessa huomioon.

ELÄIN LIETELANTA KUIVIKELANTA, KUIVIKEPOHJA-LANTA KUIVALANTA VIRTSA
Lypsylehmä  (8500 kg) 1 25,5 28,6 15,8 8,7
Hieho 8,5 13,4 6,6 2,9
Emolehmä 19,0 20,4 16,9 1,9
Lihanauta, Sonni 12,1 12,9 10,1 1,7
Lehmävasikka 6-12 kk  7,2 9,7 6,1 1,7
Lehmävasikka < 6 kk 3,6 6,1 3,1 1,1
Sonnivasikka 6-12 kk 9,5 12,1 8,0 2,1
Sonnivasikka < 6 kk  4,7 7,1 4,0 1,3
Lihasika 2, 3 2,4 3,0 1,0 1,6
Emakko ja porsaat 4 9,3 10,7 2,2 6,8
Emakko ja porsaat satelliittisikalassa 5 12,7 15,5 3,5 10,4
Joutilas emakko 3,9 4,9 1,6 2,7
Vieroitettu porsas 6 1,2 1,6 0,6 0,8
Karju (täysikasvuinen) 4,9 6,1 1,8 3,5
Broileri 2 - 0,015 - -
Munituskana, Broileriemo - 0,04 - -
Kalkkuna 2 - 0,06 - -
Ankka, Hanhi 2 - 0,04 - -
Sorsa 2 - 0,025 - -
Lampaat ja karitsat - 1,3 - -
Vuohet ja kilit - 1,3 - -
Karitsat ja kilit 3-9 kk 7 - 1,3 - -
Karitsat ja kilit 6-9 kk 7 - 0,6 - -
Hevonen > 150 cm - 17,0 - -
Poni 120-150 cm - 12,0 - -
Pienponi < 120 cm - 8,0 - -
Minkki, Hilleri - 0,25 - -
Kettu, Supi - 0,5 - -
Alkuperäisnautarodut8:
Lypsylehmä - 22,3 - -
Emolehmä - 15,9 - -
Hieho - 11,7 - -
Sonni - 11,9 - -
Lehmävasikka 6-12 kk - 8,5 - -
Sonnivasikka 6-12 kk - 9,4 - -
Vasikka < 6 kk - 5,3 - -

1 Korkeatuottoisille karjoille suositellaan taulukossa esitettyä suurempia varastotilavuuksia.

2 Eläinpaikkaa kohti.

3 Koskee lihasikoja, joiden keskimääräinen teuraspaino on enintään 90 kg. Jos teuraspaino on suurempi, käytetään joutilaan emakon arvoja.

4 Normaali emakkosikala. Porsaat mukana noin 11 viikon ikään asti.

5 Koskee satelliittisikalaa. Lantamäärät emakkopaikkaa kohti, kun emakkopaikassa vähintään kahdeksan porsituskertaa vuodessa. Porsaat huomioidaan noin viiden viikon vieroitusikään asti.

6 Porsas välikasvatuksessa, ikävaihe 5-11 viikkoa.

7 Kasvatuksessa, kaksi kasvatuserää vuodessa.

8 Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomen karja

Prosessoitujen lantojen varastojen vähimmäistilavuudet

Biokaasuprosessi

Lannan käsittely biokaasulaitoksessa ei merkittävästi muuta lannan määrää, joten oheista taulukkoa voidaan suoraan soveltaa näille lannoille.

Jakeistus (separointi)

Jakeistettaessa lietelannasta erottuu neste- ja kuivajae, joille on oltava erilliset varastot. Laskettaessa jakeiden vaatimia varastotiloja lähtökohtana on yllä olevan taulukon mukaan laskettu tilalla syntyvän lietelannan määrä. Jakeiden määrät ja niiden vaatimien varastojen koot riippuvat jakeistuksessa käytetyn laitteen erotustehosta ja raakalietteen ominaisuuksista.

Seuraavanlaisia erotuslaitteiden erotustehoja on raportoitu (Hjorth 20091):

Nauhapuristin 29 %
Rumpuseula 10–25 %
Ruuvipuristin 5-25 %
Seulalinko 7-26 %
Dekantterilinko 13–29 %

Prosentti ilmaisee, kuinka suuri osa raakalietteen tilavuudesta muuttuu jakeistuksessa kuivajakeeksi.

Eri jakeiden määrien laskennassa käytetään laitteen valmistajan antamaa erotustehoa.

Laskentaesimerkki:

Tilalla on 100 lypsylehmää, jotka tuottavat lietelantaa vuodessa yhteensä 2550 kuutiota. Lietelanta jakeistetaan ruuvipuristimella, jonka erotustehoksi valmistaja on antanut 15 %.

Jakeistuksessa muodostuu 15 % x 2550 m3 = 383 m3 kuivajaetta. Loppuosa, eli 2167 m3 on nestejaetta.

Lantavarastot on mitoitettava näiden määrien mukaan ottaen huomioon Taulukon 1 yhteydessä esitetyt vaatimukset sadevesille ja mahdolliselle kelluvalle katteelle.

Kompostointi

Aktiivisen kuiva- ja kuivikelanta-aumojen kääntämisen tai reaktorikompostoinnin myötä varastoitavan lantamäärän voidaan laskea vähenevän 20 % taulukon 1 avulla lasketusta vuosittaisesta lantamäärästä.

1 Hjorth M., Christensen K.V., Christensen M.L., Sommer S.G. 2010. Solid-liquid separation of animal slurry in theory and practice. A review. Agron Sustain Dev 30, 153-180.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.