721/2015

Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (117/2015) 3, 6 ja 13—15 §, 24 §:n 1 momentti sekä 25—27, 29 ja 31 § seuraavasti:

3 §
Nautojen ruokinta ja hoito

Nautojen ruokinnassa on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ja karkearehun rehuanalyysiin perustuva ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu eläinten kasvu, tuotostaso ja tuotantovaihe. Lypsylehmätiloilla ruokintasuunnitelmassa on otettava huomioon myös eläimen tuottama maitomäärä. Lihanaudoille on oltava eläinryhmittäinen ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu tuotantokauden vaihe. Vähintään yhden kuukauden ikäiset vasikat on huomioitava omana kohtanaan nautojen ruokintasuunnitelmassa. Naudoilla on oltava karkeaa rehua riittävästi saatavilla ja kaikkien eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä. Naudat on pidettävä puhtaina.

Eläimiä ei saa pitää yksinään, ellei sairaus, vahingoittuminen, aggressiivinen käyttäytyminen tai muu perusteltu ja hyväksyttävä syy sitä edellytä. Eri sukupuolta olevia yli kahdeksan kuukauden ikäisiä nautoja, lukuun ottamatta härkiä ja siitossonneja, ei saa pitää samassa karsinassa, jaloittelutarhassa tai laitumella. Emolehmien eri sukupuolta olevia vasikoita saa pitää samalla laitumella vieroitukseen saakka. Lihanautoja ei saa pitää kytkettynä ellei tilapäinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy sitä edellytä.

Nautatilalla on oltava toimintahäiriöiden varalta kirjallinen ajan tasalla pidettävä suunnitelma, jossa määritellään ne toimenpiteet, joihin ryhdytään sähkö- tai vesikatkoksen aikana. Jos pitopaikassa on ruokinta-, juotto-, lypsy- tai muu vastaava järjestelmä, josta eläinten hyvinvointi on riippuvainen, suunnitelmaan on sisällyttävä myös kuvaus toimenpiteistä, joihin ryhdytään laitteiston toimintahäiriön aikana. Jos eläinten hyvinvoinnista ei voida huolehtia ilman sähköä, nautatiloilla on oltava sähkökatkosten varalta valmius varavoiman kytkemiseen, jonka avulla saadaan tarvittaessa juotto, lypsy, ruokinta, ilmanvaihto ja lannanpoisto toimimaan.

6 §
Emolehmien vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen

Yli viikon ikäisellä vasikalla on oltava jatkuvasti tarjolla karkearehua. Emolla ja vasikalla on oltava käytettävissä yhteensä vähintään 10 neliömetriä. Pinta-alaan voi sisältyä lantakäytävä, vasikkapiilo ja emojen makuuparret. Makuuparsipihatossa vasikoiden käytettävissä on oltava makuupaikkoja niin paljon, että vasikat eivät joudu makaaman lantakäytävällä tai emojen kanssa samoissa parsissa. Vasikoiden makuualueen ja mahdollisen vasikkapiilon on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä.

13 §
Sikojen ruokinta ja hoito

Sikojen ruokinnassa on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu eläinten kasvu, tuotostaso ja tuotantovaihe. Kaikkien eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä. Porsastuotanto- ja yhdistelmäsikalassa on oltava kirjallinen tuotantosuunnitelma, joka sisältää siemennysaikataulut, vieroitusaikataulut ja tuotantoprosessin suunnittelun.

Sikatilalla on oltava toimintahäiriöiden varalta kirjallinen ajan tasalla pidettävä suunnitelma, jossa määritellään ne toimenpiteet, joihin ryhdytään sähkö- tai vesikatkoksen aikana. Suunnitelmaan on sisällyttävä myös pitopaikkakohtainen kuvaus toimenpiteistä, joihin ryhdytään ruokinta-, juotto- tai muu eläinten hyvinvointiin vaikuttavan laitteiston toimintahäiriön aikana. Sähkökatkosten varalta maatilalla on oltava sähköntuotannon varajärjestelmä, jonka tuottamalla sähköllä koneellinen ilmanvaihto ja tarvittaessa juotto, ruokinta ja lannanpoisto saadaan toimimaan.

14 §
Joutilaiden emakoiden ja ensikoiden ulkoilu

Joutilaat emakot ja ensikot on päästettävä tiineysviikoilla 5—15 ulos jaloittelemaan sään salliessa päivittäin toukokuun 1 päivästä syyskuun 30 päivään tai ympäri vuoden vähintään kahdesti viikossa. Joutilailla emakoilla ja ensikoilla on oltava mahdollisuus tonkimiseen ja kesällä rypemiseen. Ulkoilusta on pidettävä kirjaa. Ulkoilua voidaan rajoittaa väliaikaisesti eläintautisyistä.

15 §
Emakoiden ja ensikoiden pito-olosuhteiden parantaminen

Joutilaiden emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinoissa on oltava tiineysviikoilla 5—15 häkkien ulkopuolista esteetöntä lattian kokonaispinta-alaa vähintään 2,25 neliömetriä eläintä kohden ja tästä tilasta vähintään 1,3 neliömetriä eläintä kohden on oltava kiinteäpohjaista, hyvin kuivitettua makuualustaa.

24 §
Lampaiden ja vuohien hoito

Yli 1-vuotiaat lampaat on kerittävä kaksi kertaa kalenterivuoden aikana. Kerintäpäivät on kirjattava. Lammas- ja vuohitiloilla on oltava papananäytteenottoon perustuva vuosittain päivitettävä loistorjuntasuunnitelma ja loishäädöt on merkittävä normaaliin lääkekirjanpitoon. Papananäyte on otettava vähintään kaksi kertaa vuodessa.


25 §
Lampaiden ja vuohien laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella

Vähintään kolmen kuukauden ikäiset lampaat ja vuohet on päästettävä laitumelle vähintään 60 päivänä ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta. Laitumelle ei kuitenkaan tarvitse päästää kuttuja ja uuhia, joiden poikimiseen on enintään kaksi viikkoa aikaa tai joiden poikimisesta on enintään viikko. Lampaat ja vuohet on päästettävä jaloittelemaan ulos myös laidunkauden ulkopuolella sään salliessa vähintään kerran viikossa. Laitumella ja jaloittelutarhassa vuohilla on oltava mahdollisuus toteuttaa luontaista kiipeilytarvettaan. Laiduntamisesta ja jaloittelusta on pidettävä kirjaa. Laidunnusta ja jaloittelua voidaan rajoittaa väliaikaisesti eläintautisyistä.

26 §
Lampaiden ja vuohien pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella

Vähintään kolmen kuukauden ikäiset lampaat ja vuohet on päästettävä laitumelle vähintään 90 päivänä ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta. Laitumelle ei kuitenkaan tarvitse päästää kuttuja ja uuhia, joiden poikimiseen on enintään kaksi viikkoa aikaa tai joiden poikimisesta on enintään viikko. Laitumella ja jaloittelutarhassa vuohilla on oltava mahdollisuus toteuttaa luontaista kiipeilytarvettaan. Laiduntamisesta ja jaloittelusta on pidettävä kirjaa. Laidunnusta ja jaloittelua voidaan rajoittaa väliaikaisesti eläintautisyistä.

27 §
Siipikarjan ruokinta ja hoito

Siipikarjatiloilla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuvaa eläinryhmäkohtainen ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu eläinten kasvu, tuotostaso ja tuotantovaihe. Jos ruokinnassa käytetään tehdasvalmisteista rehua, jonka valmistaja on jo analysoinut ja sitä täydentävää ruokintaa, täydentävästä viljasta on analysoitava valkuainen. Vähintään viikon ikäisille linnuille on tarjottava rehun joukossa kokonaisia jyviä virikerehuina tai käytettävä kaupallista rehuseosta, johon sisältyy kokonaisia jyviä. Lihasiipikarjalla on käytettävä ensimmäisinä kasvatuspäivinä ruokintamenetelmää, jossa ravinto levitetään paperille, pahville tai kartongille.

29 §
Munintakanalan ilmanlaadun parantaminen

Kanalasta on poistettava lanta vähintään kolme kertaa viikossa. Kanalan ilman viikkokohtaisen ammoniakkipitoisuuden on oltava avokanalassa alle 18 ppm ja häkkikanalassa alle 8 ppm. Maatilalla on oltava laite, joka soveltuu ammoniakkipitoisuuden mittaukseen tai maatilan on hankittava tarvikkeet ammoniakkipitoisuuden kertamittaukseen. Lannanpoistoista ja ilman ammoniakkipitoisuudesta on pidettävä kirjaa.

31 §
Siipikarjan tasot, rampit ja orret

Munivien kanojen käytössä on oltava tasoja tai ramppeja. Broilereiden ja kalkkunoiden käytössä on oltava tasoja, ramppeja tai orsia. Orsia on oltava vähintään 10 prosentille lihasiipikarjasta niin, että yhtä broileria kohden on vähintään 15 senttimetriä ortta ja kalkkunaa kohden on vähintään 20 senttimetriä ortta. Kaikelle siipikarjalle on oltava tasoja tai ramppeja vähintään 10 prosenttia osaston pinta-alasta. Tasojen, ramppien ja orsien on oltava kestäviä ja turvallisia. Kalkkunoiden tasojen, ramppien ja orsien määrä voidaan laskea loppukasvatusvaiheen mukaan, kun kalkkunat on jaettu sukupuolen mukaan osastoihin. Tasojen, ramppien ja orsien määräksi hyväksytään puolet käytössä olevista rehu- ja juomalinjoista, jos ne täyttävät orsien kriteerit. Jos kalkkunoiden alkukasvatuksessa käytetään kasvatusrinkejä, niissä ei tarvitse olla tasoja, ramppeja tai orsia ensimmäisinä seitsemänä vuorokautena.


Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä kesäkuuta 2015.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013 (32013R1305); EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 807/2014 (32014R0807); EUVL L 227, 31.7.2014, s. 1

Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

Maatalous- ja ympäristöministeri
Kimmo Tiilikainen

Vanhempi hallitussihteeri
Suvi Ruuska

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.