344/2015

Annettu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015

Maa- ja metsätalousministeriön asetus perus- ja kasvulohkoista

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) 16 §:n 2 momentin, eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 4 §:n 6 momentin ja maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 9 §:n 4 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä ovat Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain 16 §:n 2 momentti laissa 1356/2014 ja maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 9 §:n 4 momentti laissa 195/2013:

1 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan perus- ja kasvulohkojen ulko- ja sisärajoja koskeviin tuen myöntämisen edellytyksiin seuraavien pinta-alaperusteisten tukien osalta:

1) yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013, jäljempänä tukiasetus, 21—35, 43—47, 50 ja 52—55 artiklassa tarkoitetut tuet;

2) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17 artiklan 1 kohdan d alakohdassa, 28, 29 ja 31 artiklassa tarkoitetut tuet;

3) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 9 §:ssä tarkoitetut kasvintuotannon tuet.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) peruslohkolla viljelijän viljelemää ja hänen hallinnassaan olevaa maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta ja muuta aluetta, jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai sopimusalueen raja, vesistö, piiri- tai valtaoja, tie, metsä tai muu vastaava raja;

2) kasvulohkolla yhtenäistä maa-alaa, jolla viljellään yhtä kasvilajia tai useamman kasvilajin seosta tiettyä tarkoitusta varten tai jota pidetään täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (4/2015) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna hoidettuna viljelemättömänä peltona tai joka on tilapäisesti viljelemätön tai muussa kuin maatalouskäytössä;

3) reunaojalla ojaa, joka rajaa peruslohkoa;

4) valtaojalla kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta.

3 §
Peruslohko

Peruslohko voi olla samanaikaisesti vain yhden viljelijän hallinnassa. Peruslohko voi kuitenkin olla usean viljelijän tai henkilön hallinnassa, jos on kyse yhteislaitumista, yhteiskäyttölohkoista tai kasvinvuorotteluun perustuvasta kasvulohkojen säännöllisestä vuosittaisesta vaihdosta maatilojen välillä. Yhteiskäyttölohkoa ei voi ilmoittaa tukihakemuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014, jäljempänä valvonta-asetus, 17 artiklan 4 kohdan toinen alakohta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014, jäljempänä hallintoasetus, 5 artiklan 2 kohdan c alakohta huomioon ottaen tukiasetuksen 46 artiklassa tarkoitettuna viherryttämistuen ekologisena alana.

Peruslohko voidaan rajata maankäyttölajin, ohjelmaperusteisia viljelijäkorvauksia koskevan korvauskelpoisuuden, tukikelpoisuuden, Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) 6 a §:n 1 momentissa tarkoitetun Natura-alueella sijaitsevan pysyvän nurmen tai muun vastaavan rajan perusteella.

Peruslohko digitoidaan peltolohkorekisteriin. Peruslohkon digitoitu pinta-ala on hallintoasetuksen 5 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukainen tukikelpoinen enimmäisala. Peruslohkon tukihakemukselle esitäytettyä enimmäispinta-alaa, sijaintia ja rajoja koskevien tietojen korjaamisvelvollisuudesta säädetään valvonta-asetuksen 17 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa. Tukikelpoista enimmäisalaa voidaan muuttaa myös valvonnan tulosten ja peltolohkorekisterin ajantasaistuksen perusteella.

Lohkoja, joista ei haeta tukea ja jotka ovat kooltaan alle 0,05 hehtaaria, ei tarvitse ilmoittaa vuosittaisessa tukihakemuksessa, jos lohkojen kokonaispinta-ala on enintään yksi hehtaari. Tuen hakijan on kuitenkin tukihakemuksessa ilmoitettava, jos hänellä on tällaisia lohkoja hallinnassaan. 

4 §
Kasvulohko

Kasvulohko on enintään peruslohkon suuruinen. Kasvulohko liittyy aina vain yhteen peruslohkoon. Marja-, hedelmä- ja vihanneskasveista voidaan kustakin muodostaa kasviryhmittäin yksi kasvulohko, jos samaan ryhmään kuuluvia eri kasvilajeja viljellään vierekkäin siten, että yksittäisen kasvilajin pinta-ala on alle 0,05 hehtaaria. Edellä mainittua kasviryhmittäistä kasvulohkoa ei voi muodostaa, jos osalla lohkosta toteutetaan ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (235/2015) 24 ja 26 §:ssä tarkoitettua lohkokohtaista toimenpidettä. Yksi kasvulohko voidaan muodostaa myös ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 40 §:ssä tarkoitetusta sopimusalasta.

5 §
Reunaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan

Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva enintään kolme metriä leveä reunaoja voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan peruslohkon rajalle asti. Peruslohkon raja on tällöin reunaojan keskikohdassa. Jos reunaoja on yli kolme metriä leveä, pellon peruslohkon raja on reunaojan ja pellon taitekohdassa eli ojan niskassa.

Peruslohkon rajalta kasvulohkon kasvuston reunaan mitatun reunaojan ja sen viljelemättömän pientareen yhteinen leveys voi olla enintään kaksi metriä. Viljelemättömällä pientareella tarkoitetaan piennarta, jolla ei kasva kasvulohkon viljelykasvia.

Poiketen siitä, mitä edellä 2 momentissa säädetään, täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen piennar, keskimäärin enintään kolmen metrin suojakaista, maatalouden ympäristötuen tai ympäristökorvauksen ehtojen mukainen muu alue vesistön tai valtaojaksi luokitellun reunaojan varrella voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan.

6 §
Sarkaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan

Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva enintään yhteensä kolme metriä leveä sarkaoja ja sen viljelemättömät pientareet voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan. Sarkaojalla tarkoitetaan ojaa, joka on peruslohkon sisällä ja johtaa pääasiassa vain kyseiseltä peruslohkolta kertynyttä vettä sekä on tarpeen pellon peruskuivatuksen takia.

7 §
Puisten ja pensoittuneiden alueiden vähentäminen peruslohkon alasta

Puut ja pensaikot on vähennettävä peruslohkon alasta. Vähennystä ei kuitenkaan tehdä, jos kyseessä on:

1) tukiasetuksen 4 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettu pysyvä kasvi;

2) perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (234/2015) 5 §:n 3 momentissa tarkoitettu puuvartinen kasvi tai mainitun asetuksen 5 §:n 4 momentissa tarkoitettu tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuva lehtipensas tai lehtipuun taimi pysyvällä laitumella tai pysyvällä nurmella;

3) täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 14 §:ssä tarkoitettu puu tai puuryhmä; tai

4) kasvulohko, jota koskee maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen (760/1995) 10 §:ssä tarkoitettu 20-vuotinen maatalouden ympäristötuen erityistukisopimus, luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007—2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) 41 tai 49 §:ssä tarkoitettu maatalouden ympäristötuen erityistukisopimus tai ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 36 tai 37 §:ssä tarkoitettu ympäristösopimus.

Jos peruslohkoon kuuluvassa ojassa tai viljelemättömällä pientareella on yli 1,5 metrin korkuista pensaikkoa tai puita, nämä alueet on vähennettävä peruslohkon alasta. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun pysyvän laitumen tai pysyvän nurmen, 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun puun tai puuryhmän taikka 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun sopimuksen, jonka mukaiseen alaan sisältyvät myös ojat ja viljelemättömät pientareet, osalta vähennystä ei tehdä.

8 §
Ympäristökorvauksen ehtojen mukaiset suoja- ja monimuotoisuuskaistat kasvulohkolla

Ympäristökorvauksen ehtojen mukaiset enintään keskimäärin kolme metriä leveät suoja- ja monimuotoisuuskaistat hyväksytään kasvulohkon alaan. Jos suojakaista on yli kolme metriä leveä, se on erotettava omaksi kasvulohkokseen. Suojakaista voi tällöin olla enintään kymmenen metriä leveä.

9 §
Viljelytekniset päisteet ja puutarhakasvien hoito- ja ajokäytävät

Kasvin normaaliin viljelytapaan kuuluvat välttämättömistä viljelyteknisistä syistä jätetyt keskimäärin enintään kolme metriä leveät päisteet voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon pinta-alaan. Jos viljelyteknisistä syistä perustettu päistealue on leveämpi kuin kolme metriä, se on erotettava omaksi kasvulohkokseen. Myös vesistön tai valtaojaksi luokitellun reunaojan varrella olevat viljelytekniset päisteet voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan, jos päiste ja täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 11 §:ssä tarkoitettu piennar taikka päiste ja ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 18 §:n 4 momentissa tarkoitettu suojakaista ovat enintään kolme metriä leveät. Päisteen on oltava lohkolla tai sen reunalla.

Viljelyteknistä päistettä ei voida hyväksyä tukikelpoiseen pinta-alaan, jos on kyse vilja-, öljy-, nurmi- tai valkuaiskasvien viljelystä. Päiste on tällöin erotettava omaksi kasvulohkokseen.

Monivuotisten puutarhakasvien viljelytapaan kuuluvat hoitokäytävät ja viljely- tai sadonkorjuukoneiden liikkumisen kannalta välttämättömät ajokäytävät voidaan hyväksyä kasvulohkon pinta-alaan. Hoito- ja ajokäytävien on oltava kyseisen kasvin viljelyn kannalta välttämättömiä ja kooltaan, sijainniltaan ja määrältään tarkoituksenmukaisia.

10 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015.

Tällä asetuksella kumotaan perus- ja kasvulohkoista ja niiden ulko- ja sisärajoja koskevista tuen myöntämisen edellytyksistä annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (329/2007).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (32013R1306); EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 640/2014 (32014R0640); EUVL L 181, 20.6.2014, s. 48

Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015

Maa- ja metsätalousministeri
Petteri Orpo

Vanhempi hallitussihteeri
Suvi Ruuska

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.