1454/2014

Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Maa- ja metsätalousministeriön asetus nautojen EHEC-tutkimuksista teurastamossa ja pitopaikassa annetun asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

kumotaan EHEC-tutkimuksista teurastamossa ja pitopaikassa annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (24/EEO/2006) 7 §, sekä

muutetaan 2 §, 5 §, liitteen 1 1.1 ja 1.3 kohta sekä liitteen 2 2.2 kohta seuraavasti:

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) pienteurastamolla laitosten elintarvikehygieniasta annetun asetuksen (795/2014) 3 §:n 2 momentin 12 kohdan mukaista teurastamoa;

2) pitopaikalla eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010) 5 §:n 9 kohdan mukaista pitopaikkaa, jossa pidetään teurastettavaksi toimitettavia eläimiä, ei kuitenkaan pienteurastamoita eikä elintarvikelain (23/2006) 6 §:n 22 ja 23 kohtien mukaisia teurastamoita; sekä

3) EHEC-bakteerilla E.coli O157-bakteeria, jolla on shigatoksiinin (Stx I ja/tai Stx II) muodostamiseen tarvittavat geenit ja bakteerin kiinnittymiseen vaikuttava geeni (eae) sekä non-O157 EHEC-kantoja, joiden on todettu aiheuttavan ihmisten sairastumisia.

5 §
Kunnaneläinlääkärin käynti pitopaikassa, jonka naudassa on todettu EHEC-bakteeri

Saatuaan 4 §:ssä mainitun ilmoituksen naudassa todetusta EHEC-bakteerista kunnaneläinlääkärin on suoritettava ilman erillistä määräystä näytteenotto EHEC-bakteerin varalta naudan teuraaksi lähettäneessä pitopaikassa ja otettava näytteeksi tuotantoympäristönäytteitä. Tuotantoympäristöstä on otettava näytteet liitteen 2 2.2 kohdan mukaisesti. Näytteet on toimitettava tutkittavaksi Elintarviketurvallisuusvirastoon. Näytteenottoa ei tarvitse suorittaa jos vastaavasta näytteenotosta on kulunut vähemmän kuin kolme vuotta.

Jos yhdestä tai useammasta pitopaikassa otetusta tuotantoympäristönäytteestä todetaan EHEC-bakteeri, kunnaneläinlääkärin on suoritettava pitopaikassa toinen näytteenotto.

Toinen näytteenotto tehdään 2—3 kuukauden sisällä ensimmäisestä näytteenotosta. Näytteet on otettava liitteen 2 2.2 kohdan mukaisesti ja näytteet toimitetaan tutkittavaksi eläintautilain (441/2013) 81 §:n mukaiseen laboratorioon.


Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä tammikuuta 2015.

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Maa- ja metsätalousministeri
Petteri Orpo

Eläinlääkintöneuvos
Marjatta Rahkio

Liite 1

EHEC-NÄYTTEENOTTO TEURASTAMOSSA JA PIENTEURASTAMOSSA

1.1.     Näytteiden lukumäärä ja näytteenottotiheys

Teurastetuista naudoista on otettava vuosittain koko maassa vähintään 600 näytettä EHEC-bakteerin tutkimista varten. 

Elintarviketurvallisuusviraston on laadittava vuosittain teurastamoita koskeva näytteenottosuunnitelma EHEC-seurantaa varten. Suunnitelmassa ilmoitetaan teurastusmääriin perustuva näytteiden määrä teurastamokohtaisesti. Teurastamossa on otettava näytteitä näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Näytteenoton on oltava satunnaista ja jakauduttava mahdollisimman tasaisesti koko vuoden ajalle.

Pienteurastamossa on otettava vähintään kaksi näytettä vuodessa. Jos pienteurastamo teurastaa alle 100 nautaa vuodessa, näytteitä ei tarvitse ottaa.


1.3Näytteiden tutkiminen

Näytteiden tutkiminen on aloitettava pääsääntöisesti 48 tunnin kuluessa näytteenotosta.

Perjantaina otettujen näytteiden tutkiminen voidaan kuitenkin aloittaa vasta maanantaina, jos näytteet säilytetään jäähdytettyinä. Tutkittava näytemäärä on 10 g.

Hyväksyttäviä menetelmiä ovat SFS-EN/ISO 16654 ja NMKL 164.  Vaihtoehtoiset määritysmenetelmät ovat sallittuja, jos ne on validoitu uloste- ja tuotantoympäristönäytteille näitä menetelmiä vasten standardissa SFS-EN/ISO 16140 esitetyn protokollan tai muun samanlaisen kansainvälisesti hyväksytyn protokollan mukaisesti ja sertifioitu kolmannen osapuolen toimesta

Liite 2

EHEC-NÄYTTEENOTTO NAUTOJEN PITOPAIKASSA


2.2.Tuotantoympäristönäytteet

Pitopaikassa otetaan pintapuhtausnäytteitä ympäristön saastuneisuusasteen ja nautoihin kohdistuvan tartuntapaineen selvittämiseksi. Pintapuhtausnäytteitä otetaan erityisesti juomakupeista, ruokintapöydiltä ja -astioista sekä tarvittaessa myös rehuvarastosta ja rehunjakolaitteista. Pintapuhtausnäytteiden määrä on esitetty Taulukossa 2.

Pintapuhtausnäytteiden ottamiseen soveltuvat steriloidut, puskuroidulla peptonivedellä tai fysiologisella NaCl-liuoksella kostutetut noin 5 x 5 cm:n kokoiset vaahtomuovikuutiot tai sideharsotaitokset.

Pintapuhtausnäytteisiin merkitään vedenkestävällä merkintäkynällä näytteen järjestysnumero.

Näytteet pakataan muovipussiin ja jäähdytetään mahdollisimman nopeasti 4 ± 2 °C lämpötilaan.

Näytteitä ei saa pakastaa.

Taulukko 2. Pintapuhtausnäytteiden määrä

Nautojen lukumäärä pitopaikassa Tutkittavien pintapuhtausnäytteiden määrä
 1—199 10—14
200—499 19
500—999 29
1000 tai enemmän 39

Kun näytteet otetaan 6 § perusteella, uloste- ja pintapuhtausnäytteiden yhteisnäytemäärä ei saa olla yli 50, ellei Elintarviketurvallisuusviraston kanssa toisin sovita

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.