1421/2014

Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Laki Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) 10 ja 29 §,

muutetaan 3, 4, 6—9, 11—17, 19, 21, 27 ja 30 § sekä 35 §:n 2 momentti ja 39 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 8 § osaksi laissa 1088/2013, seuraavasti:

3 §
Metsäkeskuksen organisaation perusrakenne

Metsäkeskuksessa on julkisen palvelun yksikkö, joka hoitaa 8 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä, ja eriytetyn liiketoiminnan liiketoimintayksikkö.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toiminta jakautuu valtakunnallisesti toimintojaon mukaisesti. Metsäkeskuksen toiminta on järjestettävä niin, että palveluiden alueellinen saatavuus turvataan, kielelliset oikeudet toteutuvat ja 6 §:n mukaisten maakunnallisten metsäneuvostojen toimivuus varmistetaan.

Palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi metsäkeskuksen julkisen palvelun yksiköllä tulee olla riittävä määrä maantieteellisiä palvelualueita ja -pisteitä. Ruotsinkielisten palvelujen laadun varmistamiseksi ruotsin- ja kaksikielisillä alueilla on riittävä määrä palvelupisteitä, joiden työkieli on ruotsi. Ruotsinkielisten palveluiden valtakunnallinen yhteensovittaminen varmistetaan metsäkeskuksessa yhdessä ruotsinkielisessä palvelupisteessä.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön päätoimipaikka on Lahdessa.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön työjärjestyksellä määrätään tarkemmin maantieteellisten palvelualueiden ja -pisteiden riittävästä määrästä.

4 §
Metsäkeskuksen johtokunta

Metsäkeskuksessa on johtokunta. Johtokunnan alaisuudessa voi toimia jaostoja, jotka valmistelevat johtokunnassa käsiteltäviä asioita. Johtokuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, joiden tulee edustaa metsäkeskuksen toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta metsäalan eri sektoreilta. Johtokunnan jäsenistä yksi edustaa maa- ja metsätalousministeriötä ja yksi jäsenistä on metsäkeskuksen toimihenkilö. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen, jota koskevat samat säännökset kuin jäsentä. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa johtokunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja määrää jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.

Johtokuntaa asetettaessa on otettava huomioon maan eri osat ja alueellinen tasapuolisuus.

Johtokunnan asettamisesta, kokoonpanosta ja muista johtokuntaa koskevista tarpeellisista asioista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

6 §
Maakunnallinen metsäneuvosto ja sen tehtävät

Maakunnallisen metsiin perustuvien elinkeinojen ja metsäsektoria koskevan yhteistyön edistämiseksi perustetaan maakunnallisia metsäneuvostoja. Metsäneuvostoon kuuluu enintään 15 jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen, jota koskevat samat säännökset kuin jäsentä. Metsäneuvoston asettaa maa- ja metsätalousministeriö neljäksi vuodeksi kerrallaan metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön esityksen perusteella. Metsäneuvoston kokoonpanoa on mahdollista laajentaa kesken sen toimikauden enimmäiskokoon asti. Metsäneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Metsäneuvoston jäsenten on edustettava laaja-alaisesti maakunnan metsään perustuvien elinkeinojen kehittämisen kannalta keskeistä asiantuntemusta. Metsäneuvoston asettamisessa tulee myös ottaa huomioon alueella asuvat metsänomistajat.

Metsäneuvoston tehtävänä on:

1) tehdä esitys metsäkeskuksen johtokunnalle metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön, maakunnan liittojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategisen yhteistyön linjoista sekä antaa vuosittain arvio johtokunnalle metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön keskeisten tehtävien toteutumisesta ja kehittämistarpeista maakunnassa;

2) laatia ja hyväksyä alueellinen metsäohjelma sekä seurata ja edistää ohjelman toteuttamista;

3) antaa metsäkeskuksen johtokunnalle lausunto kestävän metsätalouden rahoitusta koskevan lainsäädännön nojalla myönnettävien valtion tukien kohdentamistarpeesta eri toimenpiteille ja kyseisen määrärahan tarpeesta;

4) edistää metsätalouden alueellista yhteistoimintaa ja toiminnallista yhteistyötä sekä metsiin perustuvia elinkeinoja yhteistyössä alueellisten ja maakunnallisten elinkeinotoimintaa edistävien organisaatioiden ja toimielinten kanssa;

5) seurata ja ottaa kantaa lakisääteiseen maakunnan suunnitteluun ja muihin metsäsektorin kannalta tärkeisiin alueellisiin ohjelmiin ja suunnitelmiin;

6) ylläpitää metsätalouden näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä tehdä aloitteita metsiin liittyvien elinkeinojen kehittämisessä.

Maakunnallisen metsäneuvoston asettamisesta, varajäsenistä ja muista metsäneuvostoa koskevista tarpeellisista asioista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

7 §
Metsäkeskuksen johtaminen

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikköä johtaa johtokunnan alaisuudessa toimiva johtaja. Johtajan alaisuudessa ja hänen ensimmäisenä sijaisenaan toimii metsäjohtaja. Johtajan sijaisena voi toimia myös rahoitus- ja tarkastuspäällikkö.

Liiketoimintayksikköä johtaa liiketoimintajohtaja johtokunnan alaisuudessa.

Johtajan tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toimintaa. Johtaja määrää resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä toimintokohtaisesti. Johtaja vastaa toiminnan tuloksellisuudesta tavoitteena metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen. Johtaja vastaa myös metsäkeskuksen johtokunnassa käsiteltävien asioiden, lukuun ottamatta eriytettyä liiketoimintaa, valmistelusta ja johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta. Johtaja ei saa olla läsnä metsäkeskuksen johtokunnan kokouksessa silloin, kun siellä esitellään, käsitellään tai tehdään päätöksiä metsäkeskuksen liiketoimintaan liittyen.

Johtajan tehtävistä ja johtokunnan kokousten kokousmenettelystä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

8 §
Metsäkeskuksen tehtävät

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön julkisia hallintotehtäviä ovat:

1) metsien kestävään hoitoon ja käyttöön liittyvistä suunnittelu- ja selvitystehtävistä sekä muusta vastaavasta metsiin perustuvien elinkeinojen, ilmasto- ja energiatavoitteiden, metsien monimuotoisuuden säilymisen ja metsätalouden muun ympäristönsuojelun edistämisestä vastaaminen; tehtävät liittyvät muun muassa kansallisen metsäohjelman laatimiseen, alueellisten metsäohjelmien laatimiseen ja edellä mainittujen ohjelmien seurantaan ja toteuttamiseen;

2) metsätalouden valtakunnallisen ja alueellisen yhteistoiminnan ja toiminnallisen yhteistyön edistäminen;

3) metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen yhteistyössä alueellisten ja maakunnallisten elinkeinotoimintaa edistävien organisaatioiden ja toimielinten kanssa;

4) metsätaloutta edistävä koulutus, neuvonta ja tiedotus;

5) metsälaissa (1093/1996), metsätalouden rahoitusta koskevassa lainsäädännössä, Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetussa laissa (419/2011), riistavahinkolaissa (105/2009), metsätuhojen torjunnasta annetussa laissa (1087/2013), metsänhoitoyhdistyksistä annetussa laissa (534/1998), metsänviljelyaineiston kaupasta annetussa laissa (241/2002), yhteismetsälaissa (109/2003), puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta annetussa laissa (897/2013), yhteisaluelaissa (758/1989) ja varainsiirtoverolaissa (931/1996) metsäkeskukselle tai metsäkeskuksille annetut tehtävät sekä kumottujen maatilalain (188/1977), luontaiselinkeinolain (610/1984) ja porotalouslain (161/1990) mukaisten valtion saatavien turvaamiseen liittyvät tehtävät puun myyntien yhteydessä mainittujen lakien nojalla muodostetuilta tiloilta;

6) metsätalouden ja metsien tilan ja kehityksen seuraaminen sekä niihin liittyvien esitysten ja aloitteiden tekeminen;

7) varautuminen metsätuhoihin ja pelastuslaissa (379/2011) tarkoitetun virka-avun antaminen;

8) tehtäviin liittyvään kansainväliseen yhteistoimintaan osallistuminen;

9) muiden metsäkeskukselle tai metsäkeskuksille säädettyjen tehtävien hoitaminen sekä maa- ja metsätalousministeriön määräämien metsäpolitiikan valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien hoitaminen.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön tehtävien tarkemmasta järjestämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

9 §
Metsäkeskuksen johtokunnan tehtävät

Metsäkeskuksen johtokunnan tehtävänä on:

1) johtaa ja valvoa metsäkeskuksen toimintaa;

2) päättää metsäkeskuksen yleisistä strategisista neuvottelutavoitteista maa- ja metsätalousministeriön kanssa käytäviä tulosneuvotteluja varten;

3) päättää metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön, maakunnan liittojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategisen yhteistyön valtakunnallisista linjoista;

4) päättää toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä vahvistaa vuotuinen talousarvio;

5) vahvistaa metsäkeskuksen työjärjestys;

6) tehdä maa- ja metsätalousministeriölle esitys kestävän metsätalouden rahoitusta koskevan lainsäädännön nojalla myönnettävien valtion tukien kohdentamisesta eri toimenpiteille ja kyseisen määrärahan tarpeesta;

7) vastata siitä, että metsäkeskuksen varainhoidon ja kirjanpidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;

8) päättää kiinteistön, toimitilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden sekä muun arvoltaan merkittävän omaisuuden myynnistä ja ostosta, metsäkeskuksen toimivallan puitteissa omaisuuden kiinnittämisestä ja vakuuden antamisesta sekä muusta taloudellisesti merkittävästä asiasta;

9) vahvistaa metsäkeskuksen tilinpäätös ja hyväksyä toimintakertomus;

10) tehdä esityksiä metsäpolitiikkaan kuuluvista kysymyksistä maa- ja metsätalousministeriölle;

11) käsitellä muut metsäkeskuksen toiminnan kannalta merkittävät asiat.

Johtokunta osallistuu tässä laissa tarkoitettujen julkisen vallan käyttöä koskevien asioiden hoitamiseen vain näiden tehtävien hoitoon tarkoitettujen varojen käytön osalta.

Metsäkeskuksen johtokunnan tehtävien tarkemmasta järjestämisestä säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.

11 §
Metsäkeskuksen henkilöstö

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikössä on johtajan, metsäjohtajan ja rahoitus- ja tarkastuspäälliköiden lisäksi tarpeellinen määrä muuta henkilöstöä.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toimihenkilön palvelussuhde on työsuhde.

12 §
Metsäkeskuksen toimien kelpoisuusvaatimukset

Johtajan ja metsäjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys metsätalouteen ja sitä koskevaan lainsäädäntöön, hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Lisäksi johtajan johtamiskokemuksen edellytetään olevan monipuolista.

Rahoitus- ja tarkastuspäällikön kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys metsätalouteen ja sitä koskevaan lainsäädäntöön sekä julkishallinnon tuntemus.

Esittelijän ja lainsäädännön noudattamisen valvontaan liittyviä asioita hoitavan tarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on perehtyneisyys metsätalouteen ja sitä koskevaan lainsäädäntöön sekä julkishallinnon tuntemus.

13 §
Metsäkeskuksen toimien täyttäminen

Valtioneuvosto valitsee ja erottaa maa- ja metsätalousministeriön esittelystä johtajan. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää johtajalle tämän pyynnöstä eron. Ennen valitsemista ja erottamista koskevaa esittelyä maa- ja metsätalousministeriön on pyydettävä asiasta metsäkeskuksen johtokunnan lausunto.

Metsäkeskuksen johtaja valitsee metsäjohtajan ja rahoitus- ja tarkastuspäällikön. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa näiden valintaa ja erottamista koskevan päätöksen.

Johtaja tai hänen valtuuttamansa tekee työsopimuksen toimihenkilön kanssa.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toimiin nimittämisestä ja toimien täyttämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

14 §
Julkisen vallan käyttö

Julkisen palvelun yksikössä johtaja, metsäjohtaja ja rahoitus- ja tarkastuspäällikkö käyttävät ratkaisuvaltaa 8 §:ssä tarkoitettujen tehtävien osalta julkisen vallan käyttöä koskevissa asioissa. Johtajan tehtävänä on varmistaa, että metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikössä on riittävä määrä rahoitus- ja tarkastuspäällikköjä ratkaisutoiminnan varmistamiseksi. Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö huolehtii metsäkeskukselle 8 §:ssä säädettyjen julkista valtaa sisältävien tehtävien hoitamisesta. Johtaja määrää päätöksellään rahoitus- ja tarkastuspäällikköjen välisestä tehtäväjaosta siten, että järjestely tehostaa metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toimintaa ja resurssien käyttöä, parantaa palvelujen saatavuutta ja turvaa tehtävissä tarvittavan erityisasiantuntemuksen saatavuuden. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa johtajan päätöksen rahoitus- ja tarkastuspäällikköjen määrästä ja tehtäväjaosta.

Julkisen vallan käyttöä koskevia tehtäviä hoitava toimihenkilö saa osallistua metsäkeskukselle kuuluvien 8 §:ssä tarkoitettujen muiden tehtävien hoitoon edellyttäen, että näiden muiden tehtävien hoitaminen ei voi vaarantaa julkisen vallan käyttöä koskevien tehtävien hoidon riippumattomuutta ja puolueettomuutta.

Johtaja, metsäjohtaja ja rahoitus- ja tarkastuspäällikkö ratkaisevat esittelystä 8 §:ssä tarkoitettuihin, julkista valtaa sisältäviin tehtäviin liittyvät hallintoasiat ja esimiesasemassa olevat lisäksi julkista valtaa käyttäviä toimihenkilöitä koskevat henkilöstöasiat. Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö voi tarvittaessa toimia esittelijänä edellä mainituissa asioissa.

Johtajan on määrättävä ne henkilöt, jotka johtajan, metsäjohtajan ja rahoitus- ja tarkastuspäällikköjen lisäksi voivat 8 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä hoidettaessa käyttää julkista valtaa. Näitä henkilöitä ovat hallintoasioita esittelevä toimihenkilö (esittelijä) ja tarkastuksia tekevä toimihenkilö (tarkastaja).

Edellä 4 momentissa tarkoitetusta menettelystä, jossa määrätään ne toimihenkilöt, jotka voivat käyttää julkista valtaa tehtäviensä hoitamisessa, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Julkisen vallan käyttöä sisältävien tehtävien hoidon tarkemmasta järjestämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

15 §
Tehtävien hoidossa noudatettava menettely ja virkavastuu

Kun metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikössä hoidetaan julkisia hallintotehtäviä, sen on noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003), kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään. Mitä viranomaisesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), sovelletaan myös metsäkeskukseen sen hoitaessa 8 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä.

Johtajaan, metsäjohtajaan, rahoitus- ja tarkastuspäällikköön ja 14 §:n 4 momentissa tarkoitettuihin toimihenkilöihin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sovelletaan myös metsäkeskuksen johtokunnan jäseniin, heidän henkilökohtaisiin varajäseniinsä ja toimihenkilöihin metsäkeskuksen varojen käyttöä koskevissa asioissa.

Metsäkeskuksen 8 §:ssä tarkoitetun tehtävän hoidossa aiheutuneen vahingon korvaamisesta on voimassa, mitä julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta sekä virkatoimessa aiheutuneen vahingon korvaamisesta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

16 §
Asioiden ratkaiseminen eräissä tapauksissa

Johtaja voi ottaa ratkaistavakseen asian, joka 14 §:n 3 momentin mukaan kuuluu metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toimihenkilön ratkaistavaksi, jos kyseessä on laaja-alainen asiakokonaisuus, asia, jolla on laajaa merkitystä, yhtenäisen ratkaisukäytännön varmistamisen tarve, puolueettoman ja riippumattoman käsittelyn takaaminen tai johtajan on välttämätöntä ratkaista asia muun vastaavan syyn perusteella.

Johtaja voi siirtää metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikössä vireille tulleen asian käsiteltäväksi tietylle rahoitus- ja tarkastuspäällikölle 14 §:n 1 momentin mukaisesta tehtäväjakopäätöksestä poiketen, jos siirrolla voidaan varmistaa kyseisen asian mahdollisesti vaatiman erityisasiantuntemuksen käytettävyys asian käsittelyssä tai siirto on tarkoituksenmukainen muun vastaavan syyn perusteella.

Jos metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle kuuluvan valvontaa, velvoitteiden asettamista tai oikeuden myöntämistä koskevan hallintoasian puolueeton käsittely voi ilmeisesti vaarantua sen vuoksi, että aiemmin toiminut alueyksikkö taikka metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetussa laissa (1474/1995) tarkoitettu aiemmin toiminut metsäkeskus on ollut asiassa asianosaisena ja tässä tarkoitetun asian on ratkaissut silloisen tehtäväjaon mukaisesti nykyinen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö, kyseisen rahoitus- ja tarkastuspäällikön on siirrettävä asia ratkaistavaksi johtajalle. Tässä momentissa tarkoitettuun asian siirtoa koskevaan ratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla.

17 §
Oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus

Metsäkeskus voi saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä hakea, kantaa ja vastata tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa.

Metsäkeskuksen puhevaltaa käyttää johtaja 8 §:ssä tarkoitettujen asioiden osalta. Johtaja voi siirtää puhevallan käyttämisen muulle julkisen palvelun yksikön toimihenkilölle, jos siirrolla voidaan turvata kyseisen asian mahdollisesti vaatima erityisasiantuntemuksen käytettävyys asian käsittelyssä.

Metsäkeskuksen puhevaltaa käyttää eriytettyyn liiketoimintaan liittyen liiketoimintayksikkö.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen metsäkeskus ei saa antaa sitoumuksia liiketoimintaa harjoittavan yhteisön puolesta eikä rahoittaa tällaisen yhteisön toimintaa ilman maa- ja metsätalousministeriön erikseen antamaa lupaa.

19 §
Strateginen ja toiminnallinen ohjaus

Metsäkeskusta ohjaa maa- ja metsätalousministeriö. Metsäkeskus ja maa- ja metsätalousministeriö neuvottelevat vuosittain metsäkeskuksen toiminnalle asetettavista strategisista tavoitteista ja tulostavoitteista, jotka kirjataan tulossopimukseen. Johtaja vastaa julkisen palvelun yksikön toimintojen strategisista ja toiminnallisista tavoitteista sopimisesta ja kokoamisesta metsäkeskuksen tulosohjausta varten sekä yhteisiä toimintoja ja muita yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisia toimenpiteitä koskevasta toiminnallisesta ohjauksesta.

21 §
Toiminnan rahoitus

Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, josta metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle myönnetään valtionavustusta sille 8 §:ssä säädetyistä tehtävistä aiheutuviin menoihin. Valtionavustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), jollei tässä laissa toisin säädetä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut menot rahoitetaan kokonaisuudessaan valtionavustuksella siltä osin kuin niistä ei peritä maksuja tai toimintaan ei saada muuta rahoitusta.

27 §
Kirjanpito ja tilintarkastus

Metsäkeskuksen kirjanpitovelvollisuuteen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään. Metsäkeskukseen sovelletaan, mitä eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta annetun lain (19/2003) 6 §:ssä säädetään erilliskirjanpitovelvollisuudesta.

Tilintarkastajan valitsee maa- ja metsätalousministeriö neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Tilintarkastajaan sovelletaan, mitä tilintarkastuslaissa säädetään. Tilintarkastajan salassapitovelvollisuudesta säädetään 18 §:ssä.

Metsäkeskus on valtiontalouden tarkastusviraston valvonnan ja tarkastuksen alainen.

Tilintarkastajan tilintarkastuslain mukaisista oikeuksista ja velvollisuuksista metsäkeskuksessa, riippumattomuudesta ja tilintarkastuskertomuksen sisällöstä sekä kirjanpitovelvollisuutta koskevista tarpeellisista asioista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

30 §
Työjärjestys

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön työjärjestyksessä määrätään toimintojakoon perustuvan organisaation rakenteista, päätöksenteosta muissa kuin julkisen vallan käyttöä koskevissa asioissa, toiminnoista ja palvelualueista, metsäkeskuksen eri toimintojen töiden järjestämisestä lukuun ottamatta julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä, henkilöstöhallinnollisista esimiehistä, esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden tehtävistä, sijaisuuksista, sisäisestä johtamisesta, varojen käytöstä ja valvonnasta, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa työjärjestyksen metsäkeskuksen johtokunnan esityksestä.

35 §
Muuta lainsäädäntöä koskevat viittaussäännökset

Mitä metsäkeskuksesta tai metsäkeskuksista muualla säädetään, koskee tämän lain voimaan tultua metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikköä. Kumottavan lain nojalla säädettyä metsäkeskusten toimialuejakoa sovelletaan kuitenkin silloin, jos jonkun oikeutta, etuutta tai velvollisuutta koskevan asian ratkaisemiseen vaikuttaa tämän lain voimaan tullessa voimassa ollut metsäkeskusten toimialuejako.

39 §
Muut siirtymäsäännökset

Tämän lain 3 §:n 1 momenttia, 7 §:n 2 momenttia, 17—20 ja 24 §:ää, 25 §:n 3 momenttia, 27 ja 28 §:ää sekä soveltuvin osin 4 ja 5 §:ää sekä 9 §:n 1 momenttia sovelletaan 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun eriytettyyn liiketoimintaan 31 päivään joulukuuta 2015 saakka.

Metsäkeskuksen liiketoiminta on eriytettävä kokonaisuudessaan metsäkeskuksen hoitamista julkisista hallintotehtävistä sisältäen myös 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimivallan ja vastuun eriyttämisen 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä. Maa- ja metsätalousministeriö voi ohjata eriyttämisen toteuttamisen valmistelua metsäkeskuksessa. Ministeriö ja metsäkeskus sopivat edelliseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Metsäkeskuksen johtokunta jatkaa väliaikaisena johtokuntana tämän lain voimaan tullessa olevassa kokoonpanossaan siihen saakka, kunnes maa- ja metsätalousministeriö on asettanut 4 §:n mukaisen johtokunnan.

Tällä lailla kumotussa 29 §:ssä tarkoitetut katselmustoimikunnat jatkavat toimialueillaan siihen saakka, kunnes metsätalouden rahoitusta koskeva lainsäädännön uudistus on tullut voimaan. Katselmustoimikuntiin sovelletaan vastaavan ajan 15 §:n 1 ja 2 momenttia.

Ennen tämän lain voimaantuloa asetetut alueneuvottelukunnat jatkavat toimintaansa siihen saakka, kunnes maa- ja metsätalousministeriö on asettanut 6 §:n mukaiset maakunnalliset metsäneuvostot.

Tämän lain voimaan tullessa metsäkeskuksessa metsäjohtajana toiminut jatkaa tämän lain mukaisessa metsäjohtajan toimessa, kunnes tämän lain mukainen metsäjohtaja on valittu. Aluejohtajana toimineen toimihenkilön tehtäväkuvaan tehdään tarvittavat muutokset lain tullessa voimaan.

Tämän lain voimaan tullessa johtavana esittelijänä toimineet toimihenkilöt jatkavat rahoitus- ja tarkastuspäällikköinä, kunnes maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut metsäkeskuksen johtajan 14 §:ssä tarkoitetun päätöksen rahoitus- ja tarkastuspäälliköiden määrästä. Vahvistaminen on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015.

Rahoitus- ja tarkastuspäällikön toimet täytetään ensimmäisellä kerralla ilmoittautumismenettelyä käyttäen siten, että vain metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön henkilöstöön kuuluva voi ilmoittautua toimeen. Toimen avoinna olemisesta on ennen toimen täyttämistä ilmoitettava metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikössä.

Jos metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toimen tehtäväkuvaa muutetaan tämän lain voimaantulon jälkeen merkittävästi kesäkuun 30 päivään 2015 mennessä siten, että toimi muuttuu 14 §:n 4 momentissa tarkoitetuksi toimeksi, toimenhaltijan on täytettävä 12 §:n 3 momentissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset.

Tämän lain voimaan tullessa metsäkeskuksen tilintarkastajana toiminut jatkaa voimassa olevan sopimuskauden loppuun.

HE 191/2014
MmVM 27/2014
EV 241/2014

  Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Tasavallan Presidentti
SAULI NIINISTÖ

Maa- ja metsätalousministeri
Petteri Orpo

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.