1356/2014

Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Laki Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) 12 ja 25 §,

muutetaan 1 §:n 1 momentti, 2—6 §, 7 §:n 2 momentti, 3 luvun otsikko, 11 ja 13 §, 14 §:n otsikko ja 1 ja 3 momentti, 15—18 §, 19 §:n johdantokappale, 4 luvun otsikko ja 20—24 §, sekä

lisätään lakiin uusi 6 a § seuraavasti:

1 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013, jäljempänä tukiasetus, liitteessä I tarkoitettujen tukien myöntämiseen sekä tukioikeuksien myöntämiseen, käyttöön, siirtoon, palauttamiseen ja luovuttamiseen.


2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) suoralla tuella tukiasetuksen liitteessä I tarkoitettua tukea;

2) perustuella tukiasetuksen 21—35 artiklassa tarkoitettua tukea;

3) tukioikeudella tukiasetuksen 21 artiklan 3 kohdassa ja 30 artiklan 4—7 ja 9 kohdassa tarkoitettua tukioikeutta;

4) viherryttämistuella tukiasetuksen 43—47 artiklassa tarkoitettua tukea;

5) tuotantosidonnaisella tuella tukiasetuksen 52—55 artiklassa tarkoitettua tukea;

6) horisontaaliasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1306/2013;

7) hallintoasetuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta annettua komission delegoitua asetusta (EU) N:o 640/2014;

8) soveltamisasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 täydentämisestä ja mainitun asetuksen liitteen X muuttamisesta annettua komission delegoitua asetusta (EU) N:o 639/2014;

9) valvonta-asetuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta annettua komission täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 809/2014;

10) täytäntöönpanoasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 soveltamissäännöistä annettua komission täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 641/2014;

11) viljelijällä tukiasetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua viljelijää;

12) aktiiviviljelijällä tukiasetuksen 9 artiklan 2—5 kohdassa tarkoitettua viljelijää;

13) nuorella viljelijällä tukiasetuksen 50 artiklan 2 ja 11 kohdassa tarkoitettua viljelijää;

14) maataloustoimintansa aloittavalla viljelijällä tukiasetuksen 30 artiklan 11 kohdan b alakohdassa tarkoitettua viljelijää;

15) puolisolla viljelijän aviopuolisoa ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä, tuloverolain (1535/1992) 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä;

16) perheenjäsenellä viljelijän puolisoa ja henkilöä, joka elää vakituisesti viljelijän taloudessa ja on tälle tai tämän puolisolle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka on edellä tarkoitetun henkilön puoliso;

17) ekologisella alalla tukiasetuksen 46 artiklassa tarkoitettua alaa;

18) Natura-alueella luonnonsuojelulain (1096/1996) 64 §:ssä tarkoitettua aluetta;

19) peruslohkolla viljelijän viljelemää ja hänen hallinnassaan olevaa maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa kunnan raja, tukialueen raja, vesistö, piiri- tai valtaoja, tie, metsä tai muu vastaava;

20) eläinrekisterillä eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010) 12 §:ssä tarkoitettua rekisteriä.

3 §
Tukimuodot

Aktiiviviljelijälle voidaan myöntää perustukea, viherryttämistukea ja nuoren viljelijän tukea sekä seuraavia tuotantosidonnaisia tukia:

1) lypsylehmäpalkkiota;

2) nautapalkkiota;

3) peltokasvipalkkiota;

4) lammas- ja vuohipalkkiota.

Viljelijää pidetään tukiasetuksen 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuna aktiiviviljelijänä, jos hän on saanut edellisenä tukivuonna suoria tukia enintään 5 000 euroa. Soveltamisasetuksen 13 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu kokonaistuloraja on viisi prosenttia.

4 §
Täydentävät ehdot ja maatalousmaan säilyttäminen

Viljelijän on noudatettava horisontaaliasetuksen 91—95 artiklassa tarkoitettuja täydentäviä ehtoja.

Suorien tukien myöntämisen edellytyksenä olevasta velvoitteesta säilyttää maatalousmaa laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa säädetään tukiasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista, hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista, pysyvistä laitumista ja pysyvistä nurmista sekä niiden hoidosta ja maatalousmaan säilyttämisestä laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa.

5 §
Ennakkolupa pysyvän laitumen siirtämiseksi muuhun käyttöön

Hallintoasetuksen 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ennakkolupamenettely otetaan vuonna 2015 käyttöön, jos pysyvien laidunten osuus maatalousmaasta vähenee Maaseutuviraston 31 päivänä lokakuuta 2014 suorittaman pinta-alatarkastelun perusteella koko valtakunnan tasolla Euroopan komission vahvistamaan vuoden 2003 viitealaan verrattuna vähintään viisi mutta alle kymmenen prosenttia. Viljelijältä voidaan tällöin edellyttää luvan hankkimista ennen horisontaaliasetuksen 93 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun pysyvän laitumen siirtämistä muuhun käyttöön.

Valtioneuvosto päättää yleisistunnossa 1 momentissa tarkoitetusta ennakkolupamenettelyn käyttöönottamisesta ja käytöstä poistamisesta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää hallintoasetuksen 37 artiklan 1 kohdassa säädetyissä rajoissa ennakkoluvan edellytyksistä.

6 §
Pysyvän laitumen ja pysyvän nurmen ennallistamisvelvoite

Hallintoasetuksen 37 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu ennallistamismenettely otetaan vuonna 2015 käyttöön, jos pysyvien laidunten osuus maatalousmaasta vähenee Maaseutuviraston lokakuun 31 päivänä 2014 suorittaman pinta-alatarkastelun perusteella koko valtakunnan tasolla Euroopan komission vahvistamaan vuoden 2003 viitealaan verrattuna vähintään kymmenen prosenttia. Viljelijälle voidaan tällöin asettaa velvoite palauttaa muuhun käyttöön siirrettyä pysyvää laidunta vastaava pinta-ala pysyväksi laitumeksi.

Soveltamisasetuksen 44 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu ennallistamismenettely otetaan vuodesta 2016 lukien käyttöön, jos pysyvien nurmien osuus maatalousmaasta vähenee Maaseutuviraston vuosittain 31 päivänä lokakuuta suorittaman pinta-alatarkastelun perusteella koko valtakunnan tasolla pysyvän nurmen vuoden 2015 viitealaan verrattuna vähintään viisi prosenttia. Viljelijälle voidaan tällöin asettaa velvoite palauttaa muuhun käyttöön siirrettyä pysyvää nurmea vastaava pinta-ala pysyväksi nurmeksi.

Valtioneuvosto päättää yleisistunnossa 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta ennallistamismenettelyn käyttöönottamisesta ja käytöstä poistamisesta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää hallintoasetuksen 37 artiklan 3 kohdassa ja soveltamisasetuksen 44 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyissä rajoissa ennallistamisen edellytyksistä ja toteuttamisesta tilatasolla.

6 a §
Natura-alueella sijaitseva pysyvä nurmi ja sen ennallistamisvelvoite

Tukiasetuksen 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ympäristön kannalta herkkiä pysyviä nurmia ovat Natura-alueella sijaitsevat pysyvän nurmen alat. Peruslohko katsotaan kokonaisuudessaan Natura-alueella sijaitsevaksi pysyväksi nurmeksi, jos osa lohkosta sijaitsee Natura-alueella. Viljelijä voi muodostaa Natura-alueella sijaitsevan pysyvän nurmen alasta uuden, Natura-alueella kokonaisuudessaan sijaitsevan peruslohkon sinä vuonna, jona alasta haetaan ensimmäisen kerran 25 §:ssä tarkoitettua viherryttämistukea. Uusi peruslohko tulee muodostaa viimeistään sinä päivänä, jolloin tukihakemusta voidaan valvonta-asetuksen 15 artiklan mukaan viimeisen kerran muuttaa.

Jos Natura-alueella sijaitsevan pysyvän nurmen käyttötarkoitusta on muutettu, ala on ennallistettava takaisin pysyväksi nurmeksi soveltamisasetuksen 42 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Ala on ennallistettava takaisin pysyväksi nurmeksi seuraavan vuoden 30 päivään kesäkuuta mennessä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Natura-alueella sijaitsevan pysyvän nurmen määrittelystä, aikatauluista ja muista ennallistamisen edellytyksistä ja toteuttamisesta tilatasolla.

7 §
Suoran tuen epääminen ja alentaminen

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen alentamisesta ja epäämisestä valvonnan perusteella horisontaaliasetuksessa, hallintoasetuksessa ja valvonta-asetuksessa edellytetyssä laajuudessa.

3 luku

Perustuki

11 §
Tukioikeus

Tukioikeuden ja tukikelpoisen pinta-alan perusteella aktiiviviljelijälle myönnettävästä perustuesta säädetään tukiasetuksen 21 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 3 kohdassa. Tukiasetuksen 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa perustuen määrää alennetaan viidellä prosentilla. Jos viljelijällä on hallinnassaan 15 päivänä kesäkuuta 2015 enemmän tukioikeuksia kuin tukikelpoista pinta-alaa, tukikelpoisen pinta-alan ylittävä tukioikeuksien määrä lakkautetaan tukiasetuksen 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Tukioikeuden arvo muodostuu tasatukiosasta ja mahdollisesta tilakohtaisesta lisäosasta. Tasatukiosan arvo määräytyy tukialueen perusteella. Tilakohtaisten lisäosien arvo laskee asteittain siirtymäkauden aikana. Tukioikeuksien arvo samalla tukialueella on 1 päivästä tammikuuta 2019 tukiasetuksen 25 artiklan 3 kohdan mukaisesti sama. Tukioikeuksien arvoa muutetaan tukiasetuksen 25 artiklan 9 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tukioikeuksien myöntämisen edellytyksistä, tukioikeusmäärän laskemisesta, alueellisen tasatukiosan arvosta ja tukialueista sekä perustuen kansallisen enimmäismäärän korottamisesta, alueellisesta jakamisesta ja perustuen määrän alentamisesta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä myös tilakohtaisten lisäosien arvon määräytymisestä, siirtymäkaudesta, lisäosien arvon asteittaisesta alentamisesta, lisäosien arvon alentamisen vuoksi vapautuvien varojen käytöstä ja tasatukiosan arvon korottamisesta.

13 §
Tukioikeuksien käyttö ja käyttöjärjestys

Tukioikeuksia voidaan käyttää ainoastaan saman tukialueen sisällä.

Tukiasetuksen 31 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa kansalliseen varantoon viedään viljelijän hallinnassa olevista, samanarvoisista tukioikeuksista viljelijän omistamat tukioikeudet ennen vuokrattuja tukioikeuksia.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tukioikeuksien käyttämisen edellytyksistä ja tukialueista.

14 §
Tukioikeuksien siirto

Tukioikeuden siirtäjän on ilmoitettava siirrosta kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Ilmoitus on allekirjoitettava.


Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tukioikeuksien siirtämisen edellytyksistä ja siirtämisessä noudatettavasta menettelystä. Maaseutuvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä tukioikeuksien siirrossa käytettävistä lomakkeista ja määräajoista.

15 §
Tukioikeuksien arvon muuttaminen

Tukioikeuksien arvoa voidaan muuttaa tukiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ja 22 artiklan 5 kohdassa säädetyillä perusteilla. Tukioikeuksien arvoa voidaan muuttaa myös tukiasetuksen 23 artiklan 4 kohdassa, 25 artiklan 9 kohdan toisessa alakohdassa ja 31 artiklan 1 kohdan f ja g alakohdassa säädetyillä perusteilla sekä 47, 51 ja 53 artiklassa tarkoitettujen rahoitussäännösten noudattamiseksi.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tukioikeuksien arvon muuttamiseen ryhtymisestä, toteuttamistavasta ja arvon muuttamisen vuoksi vapautuvien varojen käytöstä.

16 §
Tukikelpoisen alan hallinta perustuessa

Tukikelpoisesta alasta säädetään tukiasetuksen 32 artiklassa. Perustukea voidaan myöntää hakemuksen perusteella tukikelpoisesta alasta, joka on viljelijän hallinnassa sinä päivänä, jona tukihakemusta voidaan valvonta-asetuksen 15 artiklan mukaan viimeisen kerran muuttaa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä koko tilan hallinnan siirron määräajasta, tukikelpoisen alan määrittelystä ja tukikelpoisen alan poistamisesta maatalouskäytöstä. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä perus- ja kasvulohkojen määrittelystä ja minimikoosta Euroopan unionin suoria tukia koskevassa lainsäädännössä säädetyissä rajoissa. Maaseutuvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä tukikelpoisen alan hallinnan todentavien asiakirjojen esittämismenettelystä.

17 §
Kansallinen varanto ja tukioikeuksien myöntäminen

Tukiasetuksen 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kansallista varantoa hallinnoidaan kansallisella tasolla. Valtioneuvoston asetuksella vahvistetaan kansallisen varannon perustamiseen käytettävä prosenttiosuus kansallisesta enimmäismäärästä.

Kansallisesta varannosta myönnetään tukialueen keskiarvon suuruisia tukioikeuksia tukiasetuksen 30 artiklan 6 ja, jollei muuta ole vahvistettu, 9 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. Kansallisesta varannosta voidaan lisäksi myöntää tukialueen keskiarvon suuruisia tukioikeuksia tukiasetuksen 30 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa lukuun ottamatta 30 artiklan 7 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja tapauksia.

Kansallisen varannon perustamiseen käytettävästä määrästä, varannon käyttämisestä, viljelijöille myönnettävien tukioikeuksien määrästä ja arvosta sekä arvon korottamisesta ja alentamisesta, varannosta myönnettävien tukioikeuksien myöntämisperusteista ja etusijajärjestyksestä voidaan antaa tukiasetusta ja soveltamisasetusta tarkentavia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä myös tukioikeuksien arvon alentamisesta, jos kansallinen varanto ei riitä kattamaan tukiasetuksen 30 artiklan 6 ja 9 kohdassa tarkoitettuja tapauksia tai tukiasetuksen 7 artiklassa tarkoitettu enimmäismäärä rajoittaa tukioikeuksien myöntämistä. Maaseutuvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä tukioikeuksien hakemiseen kansallisesta varannosta liittyvistä lomakkeista ja määräajoista.

18 §
Tukioikeuksien palauttaminen ja luovuttaminen kansalliseen varantoon

Tukioikeuden omistaja voi vapaaehtoisesti palauttaa tukioikeuden kansalliseen varantoon. Tukioikeuksien palauttamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Perusteetta myönnettyjen tukioikeuksien luovuttamisesta kansalliseen varantoon säädetään valvonta-asetuksen 23 artiklassa. Mainittuja tukioikeuksia ei tarvitse luovuttaa, jos niiden tasatukioikeuksien arvo on yhteensä enintään 50 euroa minkä tahansa perustuen soveltamisvuoden arvon mukaan laskettuna.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tukioikeuksien luovuttamiseen ja palauttamiseen liittyvästä menettelystä.

19 §
Sukupolvenvaihdostilanteet

Ennakkoperintönä pidetään tukiasetuksen 30 ja 34 artiklaa sekä soveltamisasetusta ja täytäntöönpanoasetusta sovellettaessa perintökaaren (40/1965) 6 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua ennakkoa ja myös sellaista vuonna 2003 tai sen jälkeen tehtyä:


4 luku

Tuotantosidonnainen tuki, viherryttämistuki ja nuoren viljelijän tuki

20 §
Lypsylehmä- ja nautapalkkio

Aktiiviviljelijälle voidaan myöntää tukialueen ja lypsylehmien keskimääräisen määrän perusteella määräytyvää lypsylehmäpalkkiota.

Aktiiviviljelijälle voidaan myöntää tukialueen ja sonnien, härkien, emolehmien ja hiehojen keskimääräisen määrän perusteella määräytyvää nautapalkkiota.

Aktiiviviljelijälle voidaan lisäksi myöntää palkkiota teurastetuista hiehoista eläinrekisteriin ilmoitettujen teurastusten perusteella hiehoista, joiden ruhopaino on vähintään 170 kiloa.

Eläinten määrä ja hallinta todennetaan eläinrekisterin tietojen sekä valvonnan perusteella.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palkkion myöntämisen edellytyksistä, rahoituksesta, tukialueista, saaristoalueista, tukimääristä, palkkiotasoista, keskimääräisen eläinmäärän laskemisesta sekä muista kyseisen palkkion ehdoista.

21 §
Peltokasvipalkkio

Aktiiviviljelijälle voidaan myöntää tukialueen sekä valkuais- ja öljykasvien, tärkkelysperunan, avomaanvihannesten, sokerijuurikkaan tai rukiin viljelyalojen perusteella määräytyvää peltokasvipalkkiota.

Peltokasvipalkkion myöntämisen edellytyksenä tärkkelysperunalle on, että aktiiviviljelijä tekee tärkkelysperunan viljelyalasta viljelysopimuksen perunatärkkelysteollisuuden kanssa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palkkion myöntämisen edellytyksistä, rahoituksesta, tukialueista, tukimääristä, yksikkötukien tasoista sekä muista kyseisen palkkion ehdoista.

22 §
Lammas- ja vuohipalkkio

Aktiiviviljelijälle voidaan myöntää tukialueen ja elävien uuhien tai kuttujen keskimääräisen määrän perusteella määräytyvää lammas- ja vuohipalkkiota, jos viljelijällä on hallinnassaan tukivuonna keskimäärin vähintään 20 uuhta tai kuttua.

Aktiiviviljelijälle voidaan lisäksi myöntää palkkiota teurastetuista karitsoista ja kileistä. Palkkiota teurastetuista karitsoista voidaan myöntää eläinrekisteriin ilmoitettujen teurastusten perusteella enintään 12 kuukauden ikäisistä karitsoista, joiden ruhopaino on vähintään 18 kiloa. Palkkiota teurastetuista kileistä voidaan myöntää eläinrekisteriin ilmoitettujen teurastusten perusteella enintään 18 kuukauden ikäisistä kileistä, joiden ruhopaino on vähintään 15 kiloa.

Eläinten määrä ja hallinta todennetaan eläinrekisterin tietojen sekä valvonnan perusteella.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palkkion myöntämisen edellytyksistä, rahoituksesta, tukialueista, saaristoalueista, tukimääristä, palkkiotasoista, keskimääräisen eläinmäärän laskemisesta sekä muista palkkion ehdoista.

23 §
Viherryttämistuki

Aktiiviviljelijälle voidaan tukiasetuksen 43—47 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti myöntää viherryttämistukea sille alalle, jolle viljelijälle myönnetään perustukea. Edellytyksiä tarkastellaan viljelijäkohtaisesti kuitenkin siten, ettei tukiasetuksen 43 artiklan 3 kohdan säännöksiä sovelleta tarkastelun yhteydessä. Tuen määrä määräytyy tukialueen sekä tukiasetuksen 43 artiklan 9 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan ja 47 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan perusteella.

Tukiasetuksen 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja ekologisia aloja ovat kesantoalat, typensitojakasvien ja lyhytkiertoisen energiapuun alat sekä horisontaaliasetuksen liitteen II toimenpidevaatimuksen 7 mukaisesti säilytettävät täydentävien ehtojen maisemapiirteiden alat. Tukiasetuksen 46 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua poikkeusta sovelletaan aluetasolla.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä tuen määrästä, ekologisesta alasta ja ekologiseen alaan hyväksyttävistä aloista, typensitojakasveiksi ja lyhytkiertoisiksi energiapuiksi luettavista kasvilajeista, viljelyn monipuolistamisesta, pysyvän nurmen seurantamenetelmästä, tukitasoista, tukialueista sekä niistä alueista, joissa sovelletaan tukiasetuksen 46 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua poikkeusta.

24 §
Nuoren viljelijän tuki

Nuoren viljelijän tukea voidaan myöntää tukiasetuksen 50 artiklan 4, 8 ja 9 kohdan perusteella tukiasetuksen 32 artiklassa tarkoitettujen perustukeen oikeuttavien tukioikeuksien mukaisesti, kuitenkin enintään 90 perustukeen oikeuttavalle tukioikeudelle. Jos hakijana on yhteisö, määräysvalta yhteisössä tulee olla yhdellä tai useammalla nuorella viljelijällä. Nuoren viljelijän tuen määrä lasketaan noudattaen, mitä tukiasetuksen 50 artiklan 8 kohdassa säädetään.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä tuen myöntämisen edellytyksistä, määräysvallasta yhteisössä, tuen määrästä ja tuen enimmäismäärästä.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin hakemuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyt erityistukioikeudet lakkaavat tämän lain tullessa voimaan.

HE 140/2014
MmVM 24/2014
EV 229/2014

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Tasavallan Presidentti
SAULI NIINISTÖ

Maa- ja metsätalousministeri
Petteri Orpo

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.