1270/2014

Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

säädetään ajoneuvolain (1090/2002) ja autoverolain (1482/1994) 3 §:n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa (1044/2014):

1 luku

Yleistä

1 §
Soveltamisala

Tämä asetus koskee L-luokan ajoneuvon, traktorin, maastoajoneuvon, moottorityökoneen ja muun moottorittoman ajoneuvon kuin auton perävaunun:

1) turvallista käyttämistä sekä energia- ja ympäristövaikutusten rajoittamista varten edellytettyjä osia ja ominaisuuksia ja näiltä vaadittuja hyväksyntöjä;

 2) energia- ja ympäristövaikutusten rajoittamiseksi sovellettavia melun ja päästöjen raja-arvoja;

3) hyväksynnässä sovellettavia poikkeuksia.

Asetus koskee myös kaikkien ajoneuvojen käyttöön liittyviltä erikseen myytäviltä osilta, järjestelmiltä ja erillisiltä teknisiltä yksiköiltä sekä varusteilta vaadittuja hyväksyntöjä.

Lisäksi asetus koskee ajoneuvon osien osuuden sekä rakennetun ja korjatun ajoneuvon tarkempaa määrittämistä sekä Liikenteen turvallisuusviraston myöntämien poikkeuslupien tarkempia edellytyksiä.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) muulla ajoneuvolla kuin autolla ja sen perävaunulla ajoneuvoa, joka on L-luokan ajoneuvo, traktori, maastoajoneuvo, moottorityökone tai muu moottoriton ajoneuvo kuin auton perävaunu;

2) hyväksymisen kohteella ajoneuvon osaa tai ominaisuutta taikka ajoneuvoa tai sen käyttöä varten erikseen myytävää tai ajoneuvoon asennettavaa osaa, järjestelmää, erillistä teknistä yksikköä tai ominaisuutta, jonka ajoneuvolain 6 §:ssä tarkoitetun käyttöönoton tai liikennekäyttöön hyväksymisen yhteydessä on varmistuttava vaatimustenmukaisuudesta.

3 §
Suhde eräisiin säädöksiin

Sen lisäksi mitä tässä asetuksessa säädetään, velvollisuudesta esittää ajoneuvo rekisteröintikatsastukseen säädetään ajoneuvolain (1090/2002) 60 §:ssä ja ajoneuvojen hyväksynnästä annetun valtioneuvoston asetuksen (1244/2002) 19 §:ssä. Velvollisuudesta esittää ajoneuvo muutoskatsastukseen säädetään ajoneuvolain 61 §:ssä ja ajoneuvojen hyväksynnästä annetun valtioneuvoston asetuksen 25 §:ssä.

Ajoneuvosta rekisteriin merkittävistä tiedoista säädetään ajoneuvoliikennerekisterin tiedoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1116/2003) 3 luvussa.

Koneiden olennaisista terveys- ja turvallisuusvaatimuksista säädetään lisäksi koneiden turvallisuudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (400/2008).

4 §
Ajoneuvon käyttöön liittyvien osien ja varusteiden hyväksynnät

Tieliikennekäyttöön myytävän tai käyttöönotettavan auton tai sen perävaunun talvirenkaaseen tarkoitetun nastan on oltava kansallisesti tyyppihyväksytty. Tällaisen nastan ei kuitenkaan tarvitse olla kansallisesti tyyppihyväksytty, jos nasta ja sen asennus renkaaseen on hyväksytty osana nastarenkaan kansallista tyyppihyväksyntää.

Seuraavien ajoneuvon käyttöön liittyvien osien ja erillisten teknisten yksiköiden on oltava tyyppihyväksyttyjä tai todettuja standardin mukaiseksi:

1) tieliikennelain (267/1981) 89 §:ssä pakollisena edellytetty suojakypärä;

2) lasten turvaistuin;

3) hitaan ajoneuvon kilpi;

4) varoituskolmio;

5) vilkkuva varoitusvalaisin.

2 luku

Muun ajoneuvon kuin auton ja sen perävaunun hyväksyminen liikennekäyttöön

5 §
L-luokan ajoneuvon hyväksymisen kohteet

Ensimmäistä kertaa käyttöön otettavan L-luokan ajoneuvon liikennekäyttöön hyväksymisen tulee kattaa ajoneuvolain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettujen vaatimusten osalta ajoneuvolain 30 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitussa EU-säädöksessä tarkoitetun tyyppihyväksynnän edellyttämät osat ja ominaisuudet.

6 §
L-luokan ajoneuvon osaa, järjestelmää tai erillistä teknistä yksikköä koskevat hyväksynnät

L-luokan ajoneuvoon tarkoitetun erikseen myytävän tai asennettavaksi tarkoitetun osan, järjestelmän ja erillisen teknisen yksikön on oltava EU-, EY- tai E-tyyppihyväksytty ja varustettu hyväksyntämerkillä, jos sitä 5 §:ssä tarkoitetussa EU-säädöksessä tai sitä koskevissa täytäntöönpanosäädöksissä edellytetään.

7 §
L-luokan ajoneuvon hyväksynnässä sovellettavat melun ja päästöjen raja-arvot

L-luokan ajoneuvon liikennekäyttöön hyväksymiseen sovelletaan 5 §:ssä tarkoitetun EU-säädöksen vaatimuksia melun ja päästöjen raja-arvoille. Yksittäiseen ajoneuvoon sovelletaan raja-arvojen lisäksi toleransseja, jotka ottavat huomioon valmistus- ja mittaustavan sekä tuotannon laadunvarmistuksessa edellytetyn tason.

8 §
Traktorin hyväksymisen kohteet

Ensimmäistä kertaa käyttöön otettavan T-luokan ajoneuvon liikennekäyttöön hyväksymisen tulee kattaa ajoneuvolain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettujen vaatimusten osalta ajoneuvolain 30 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainitussa EU-säädöksessä tarkoitetun tyyppihyväksynnän edellyttämät osat ja ominaisuudet.

Ensimmäistä kertaa käyttöön otettavan C-luokan ajoneuvon ja liikennetraktorin liikennekäyttöön hyväksymisen tulee kattaa ajoneuvon rakenne huomioon ottaen soveltuvin osin 1 momentissa tarkoitetut osat ja ominaisuudet.

9 §
Traktorin osaa, järjestelmää tai erillistä teknistä yksikköä koskevat hyväksynnät

T- ja C-luokan ajoneuvoon tarkoitetun erikseen myytävän tai asennettavaksi tarkoitetun osan, järjestelmän ja erillisen teknisen yksikön on oltava EU- tai E-tyyppihyväksytty ja tarvittaessa varustettu hyväksyntämerkillä silloin, jos sitä 8 §:ssä tarkoitetussa EU-säädöksessä tai sitä koskevissa täytäntöönpanosäädöksissä edellytetään.

Liikennetraktoriin tarkoitetun erikseen myytävän tai asennettavaksi tarkoitetun osan, järjestelmän tai erillisen teknisen yksikön hyväksyntään sovelletaan soveltuvin osin 1 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia.

10 §
Traktorin hyväksynnässä sovellettavat melun ja päästöjen raja-arvot

T-luokan ajoneuvon ja liikennetraktorin liikennekäyttöön hyväksymiseen sovelletaan ajoneuvolain 30 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun EU-säädöksessä tarkoitettuja vaatimuksia melun ja päästöjen raja-arvoille. Yksittäiseen ajoneuvoon sovelletaan raja-arvojen lisäksi toleransseja, jotka ottavat huomioon valmistus- ja mittaustavan sekä tuotannon laadunvarmistuksen edellyttämän tarkkuustason.

C-luokan ajoneuvon päästöjen raja-arvoina sovelletaan soveltuvin osin 1 momentin vaatimuksia.

11 §
Polkupyörää ja muuta moottoritonta ajoneuvoa kuin hinattavaa ajoneuvoa koskevat hyväksymisen kohteet ja hyväksynnät

Ensi kertaa käyttöön otettavan istuinkorkeudeltaan 0,635 metriä tai enemmän olevan, muun kuin pelkästään urheilu- tai kilpakäyttöön tarkoitetun polkupyörän liikennekäyttöön hyväksymisen tulee kattaa soveltuvin osin ajoneuvolain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetut osat ja ominaisuudet. 

Aikuisen käyttöön tarkoitettuun polkupyörään, jonka istumakorkeus on alle 0,635 metriä ja polkupyörään rinnastettavaan moottorittomaan ajoneuvoon, kuten potkupyörään, sovelletaan soveltuvin osin 1 momentin vaatimuksia.

Tieliikenteeseen tarkoitetun eläimen vetämän vaunun ja reen liikennekäyttöön hyväksymisen tulee kattaa asennettavaksi edellytetyt valaisin- ja heijastinlaitteet.

Pakollisena asennettavaksi edellytettyjen valaisinten ja heijastinten on oltava tyyppihyväksyttyjä tai kansainvälisen standardin mukaisia, jos tällainen vaatimus on sovellettavissa.

12 §
Maastoajoneuvoa ja moottorityökonetta koskevat hyväksymisen kohteet ja hyväksynnät

Ensi kertaa käyttöön otettavan maastoajoneuvon sekä muun moottorityökoneen kuin kävellen ohjattavan moottorityökoneen liikennekäyttöön hyväksymisen tulee kattaa ajoneuvolain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetut osat ja ominaisuudet seuraavin poikkeuksin: 

1) peruutuslaitetta ei edellytetä, jos ajoneuvon omamassa on enintään 300 kg tai jos ajoneuvossa on hallintalaitteet eteenpäin ja taaksepäin ajamista varten;

2) nopeusmittaria ei edellytetä ajoneuvossa, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h;

3) käyttöjarrua ei edellytetä hydrostaattisella voimansiirrolla varustetussa moottorityökoneessa, jos riittävä hidastuvuus voidaan saavuttaa voimansiirron avulla ja ajoneuvo pysyy paikallaan moottorin ollessa pysähdyksissä;

4) ilmatyynyalukseen sovelletaan ainoastaan vaatimusta äänimerkinantolaitteesta.

Kävellen ohjattavan moottorityökoneen liikennekäyttöön hyväksymisen tulee kattaa tarpeelliset heijastinlaitteet. Heijastinlaitteiden on oltava tyyppihyväksytyt tai jos tyyppihyväksyntävaatimusta ei ole kohtuudella sovellettavissa, niiden tulee vastata keskeisiä väri- ja näkyvyysvaatimuksia.

Pakollisena edellytettyjen valaisin- ja heijastinlaitteiden on oltava tyyppihyväksytyt tai jos tyyppihyväksyntävaatimusta ei ole kohtuudella sovellettavissa, niiden tulee vastata keskeisiä väri-, valoteho- ja näkyvyysvaatimuksia.

13 §
Muuta hinattavaa  ajoneuvoa  kuin auton perävaunua koskevat hyväksymisen kohteet ja hyväksynnät

Ensi kertaa käyttöön otettavan muun hinattavan ajoneuvon kuin auton perävaunun ja kävellen ohjattavan moottorityökoneen perävaunun liikennekäyttöön hyväksymisen tulee kattaa ajoneuvolain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetut osat ja ominaisuudet soveltuvin osin. Tällaiseen ajoneuvoon tarkoitettu erikseen myytävä tai asennettavaksi tarkoitettu osa, järjestelmä tai erillinen tekninen yksikkö tulee myös olla liikennekäyttöön hyväksytty.

Kävellen ohjattavan moottorityökoneen perävaunun liikennekäyttöön hyväksymisen tulee kattaa tarpeelliset heijastinlaitteet. Heijastinlaitteiden on oltava tyyppihyväksytyt tai jos tyyppihyväksyntävaatimusta ei ole kohtuudella sovellettavissa, niiden tulee vastata keskeisiä väri- ja näkyvyysvaatimuksia.

Pakollisena edellytettyjen valaisin- ja heijastinlaitteiden on oltava tyyppihyväksytyt tai jos tyyppihyväksyntävaatimusta ei ole kohtuudella sovellettavissa, todennettu vastaavan keskeisiä väri-, valoteho- ja näkyvyysvaatimuksia.

3 luku

Muuta ajoneuvoa kuin autoa tai sen perävaunua koskevat poikkeukset hyväksynnässä

14 §
Poikkeukset rikkovia testejä edellyttävistä vaatimuksista  

Piensarjatyyppihyväksynnässä ja yksittäisenä kappaleena valmistetun tai maahantuodun muun ajoneuvon kuin auton tai sen perävaunun taikka tällaiseen ajoneuvoon tarkoitetun osan, järjestelmän ja erillisen teknisen yksikön hyväksymisessä liikennekäyttöön ei sovelleta ajoneuvolain 25 §:n 1 momentissa tai tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, jotka edellyttävät rikkovia testejä. Keskeisten vaatimusten täyttyminen tulee kuitenkin osoittaa.

15 §
Poikkeukset energia- ja ympäristövaikutusten rajoittamista koskevista vaatimuksista

Sellaiseen muuhun ajoneuvoon kuin autoon tai sen perävaunuun, jota on sen käyttövoiman vaihdon tai siihen soveltuvan polttoaineen vaihdon johdosta muutettu sen ensimmäisen käyttöönoton jälkeen, sovelletaan energia- ja ympäristövaikutusten rajoittamista koskevia vaatimuksia vain siltä osin kuin muutos voi vaikuttaa ajoneuvon ensimmäistä käyttöönottoajankohtaa vastaavien raja-arvojen täyttymiseen uudella käyttövoimalla tai polttoaineella. Ensimmäistä käyttöönottoajankohtaa vastaavan raja-arvon määrittelyssä otetaan huomioon ajoneuvolain 7 §:n 1 momentin mukaisesti ajoneuvon luontainen kuluminen.

Piensarjatyyppihyväksynnässä ja yksittäisenä kappaleena valmistetun tai maahantuodun muun ajoneuvon kuin auton tai sen perävaunun hyväksymisessä liikennekäyttöön sovelletaan energia- ja ympäristövaikutusten rajoittamista koskevia vaatimuksia vain siltä osin kuin se liittyy suoraan raja-arvojen täyttymisen osoittamiseen. Osoittaminen voidaan toteuttaa myös ajoneuvolle soveltuvalla muulla testillä kuin tyyppihyväksyntätestillä, jos testin tulosten vastaavuus hyväksynnän raja-arvoihin voidaan riittävän luotettavasti todentaa. 

16 §
Poikkeukset vaatimuksista kolmansien maiden ajoneuvoille

Muu ajoneuvo kuin auto tai sen perävaunu, joka on valmistettu osana suurempaa sarjaa muiden kuin tässä asetuksessa määriteltyjen hyväksyntävaatimusten mukaisesti, voidaan hyväksyä liikenteeseen, jos voidaan osoittaa, että ajoneuvon valmistuksessa sovellettujen sarjavalmisteista ajoneuvoa koskevien vaatimusten tekninen taso vastaa käyttöönottoajankohtana tai myöhemmin Suomessa vaadittua turvallisuuden sekä energia- ja ympäristövaikutusten rajoittamisen teknistä tasoa.

17 §
Muut erityiset poikkeukset

Muuttotavarana maahantuotuun, ulkovallan edustuston tai diplomaattikunnan jäsenen hallinnassa olevaan tai aiemmin olleeseen, ulkomailta perintönä tai testamentilla saatuun sekä tullihuutokaupasta tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankittuun muuhun ajoneuvoon kuin autoon tai sen perävaunuun voidaan ajoneuvolain 25 §:n 1 momentissa tai tässä asetuksessa säädettyjä muita kuin valaisimia koskevien keskeisten vaatimusten osalta soveltaa aiemman rekisteröintimaan ensirekisteröinnissä sovellettuja tai ensimmäisen käyttöönoton ajankohtaa koskevia tai uudempia vaatimuksia.

Pakokaasupäästöjen vaatimuksina 1 momentissa tarkoitetun ajoneuvon tulee täyttää vähintään vastaavana ajankohtana Suomessa käyttöön otetun ajoneuvon käytön aikaisen kunnon valvontaan soveltuvan pakokaasutestin vaatimukset. Melun osalta ajoneuvon tulee täyttää vähintään muutettua ajoneuvoa koskevat ajoneuvolain 7 §:n nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetetut vaatimukset.

4 luku

Rakennettu ja korjattu ajoneuvo 

18 §
Ajoneuvon osien osuuksien määrittäminen

Ajoneuvon osien ja osakokonaisuuksien osuudet ajoneuvosta ovat liitteen mukaiset. Liitteessä mainitsemattomien osien vaihtamisen ei katsota pienentävän kanta-ajoneuvon osuutta eikä vaikuttavan kanta-ajoneuvosta peräisin olevien osien osuuteen.

Jos liitteessä tarkoitetusta osakokonaisuudesta käytetään vain taulukossa erittelemätön osa, katsastustoimipaikka tai hyväksynnän myöntäjä määrää osuuden arvioimalla. Alkuperäisen ajoneuvon korikehikon tai korin varusteiden taikka ajoneuvon rungon uudelleenmuotoilu käyttämällä pääosin alkuperäisestä osasta peräisin olevaa materiaalia ei kuitenkaan pienennä kanta-ajoneuvon osuutta edellyttäen, että osan alkuperäinen malli ja rakenne ovat muutoksen jälkeen tunnistettavissa. Tarvittaessa alkuperäisen osan rakenteesta ja mallista on esitettävä luotettava selvitys.

Tavanomaisen kulumisen vuoksi tai tavanomaisen käytön seurauksena tapahtuneen rikkoutumisen vuoksi alkuperäistä vastaaviin osiin vaihdetut muut kuin liitteessä yksilöidyt osat rinnastetaan alkuperäisiin osiin. Alkuperäiseksi osaksi katsotaan myös tältä osin vastaavasta käytetystä ajoneuvosta peräisin oleva liitteessä yksilöimätön osa, jota käytetään ajoneuvon korjaamiseen alkuperäistä vastaavaksi.

19 §
Korjatun ajoneuvon määrittäminen

Korjatun ajoneuvon rekisteriin ja rekisteröintitodistukseen merkitään tieto vaihdetuista osista ja niiden prosenttiosuuksista sekä huomautus "KORJATTU AJONEUVO".

20 §
Rakennetun ajoneuvon määrittäminen

Rakennetun ajoneuvon katsotaan olevan omavalmiste-merkkinen tai rekisteriin ilmoittajan erikseen ajoneuvolle ilmoittamaa omaa merkkiä. Rekisteröintitodistukseen merkitään tieto, minkälaisin tunnistetiedoin olevista ajoneuvoista pääosa rakennetun ajoneuvon osista on peräisin ja huomautus "RAKENNETTU AJONEUVO"

Jos rakennetun ajoneuvon osista enemmän kuin 50 prosenttia on peräisin tietynmerkkisestä ajoneuvosta ja rakennetun ajoneuvon rekisteriin ilmoittajalla on tavaramerkkilain (7/1964) mukainen oikeus ajoneuvon merkin käyttämiseen, rakennettu ajoneuvo merkitään rekisteriin sen ajoneuvon merkkisenä, josta enemmän kuin 50 prosenttia ajoneuvon osista on peräisin.

Rakennetun ajoneuvon käyttöönottopäiväksi katsotaan rakennetun ajoneuvon ensirekisteröintipäivä. Käytettynä maahantuodun rakennetun ajoneuvon käyttöönottopäiväksi katsotaan kuitenkin ajoneuvon valmistumisajankohta tai, jos tätä ei voida luotettavasti selvittää, ensirekisteröinti- tai käyttöönottoajankohta ulkomailla.

5 luku

Liikenteen turvallisuusviraston myöntämät poikkeukset

21 §
Tyyppihyväksynnässä myönnettävien poikkeusten edellytykset

Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää ajoneuvolain 39 b §:n nojalla ajoneuvolle vähäisiä poikkeuksia ajoneuvon kansallisessa tyyppihyväksynnässä ajoneuvoa koskevista EU-säädöksessä tai ajoneuvolain nojalla säädetyistä tai määrätyistä vaatimuksista, jos ajoneuvon valmistussarjan pienuus, taikka ajoneuvon käyttötarkoitus tai poikkeuksellinen rakenne sitä edellyttää.

22 §
Uutta teknologiaa koskevien poikkeusten edellytykset

Myönnettäessä poikkeuksia EU-tyyppihyväksynnässä ajoneuvoille, osille, järjestelmille ja erillisille teknisille yksiköille, joissa sovelletaan uutta teknologiaa  Liikenteen turvallisuusviraston tulee varmistua ajoneuvolain 30 §:n 1 momentissa mainittujen EU-säädösten ehtojen täyttymisestä.

23 §
Yksittäiselle ajoneuvolle, henkilölle ja yhteisölle myönnettävien poikkeuslupien edellytykset

Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää ajoneuvolain 27 §:n 4 momentissa ja 29 §:n 4 momentissa tarkoitetun poikkeusluvan:

1) määräaikaisesti vain Suomessa voimassa olevana yksittäiselle ajoneuvolle, järjestelmälle, osalle, erilliselle tekniselle yksikölle ja varusteelle, jolle ei vielä ole myönnetty siltä vaadittua hyväksyntää, jos ajoneuvo, järjestelmä osa, erillinen tekninen yksikkö tai varuste on testattu Suomessa tai muussa ETA-valtiossa ja täyttää hyväksynnän edellytyksenä olevat vaatimukset;

2) vähintään neljä vuotta ennen rekisteröintiä maahantuodulle tai Suomessa valmistetulle rekisteröimättömälle ajoneuvolle, jota ei ole käytetty, otettavaksi käyttöön maahantuonti- tai valmistusajankohtana voimassa olleiden vaatimusten mukaisesti;

3) määrätylle henkilölle tai yhteisölle ajoneuvoa koskevista vaatimuksista myönnetyn poikkeuksen uudistamiseksi määräajaksi tai uudeksi määräajaksi taikka toiselle henkilölle tai yhteisölle;

4) enintään neljän vuoden määräajaksi ajoneuvoa koskevista vaatimuksista yksittäiselle tai useammalle nopeuskilpailussa käytettävälle ajoneuvolle ajoneuvoa kilpailussa käytettäessä sekä matkalla kilpailuun ja sieltä pois tai kilpailun edellyttämässä katsastuksessa käyntiin;

5) muusta erityisestä syystä yksittäiselle tai useammalle erikseen yksilöidylle ajoneuvolle sitä koskevista ajoneuvolaissa tai sen nojalla säädetyistä tai määrätyistä taikka EU-asetuksessa säädetyistä vaatimuksista ajoneuvon hyväksymiseksi liikennekäyttöön.

24 §
Sarjan viimeisiä ajoneuvoja koskevien poikkeusten edellytysten varmistaminen

Liikenteen turvallisuusviraston tulee varmistua ajoneuvolain 69 §:n 1 momentissa tarkoitetun poikkeuksen myöntämisessä sarjan viimeisille ajoneuvoille ajoneuvolain 30 §:n 1 momentissa tarkoitettujen EU-säädösten vaatimusten täyttymisestä ja menettelyjen noudattamisesta.

6 luku

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

25 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

26 §
Siirtymäsäännökset

Ennen asetuksen voimaantuloa myönnetyt poikkeukset ovat sellaisinaan voimassa.

Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä oleva asia voidaan käsitellä ja ratkaista tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Liikenne- ja kuntaministeri
Paula Risikko

Liikenneneuvos, johtava asiantuntija
Kari Saari

Liite

Ajoneuvon osien osuudet

Muihin kuin liitteessä mainittujen ajoneuvoluokkien ajoneuvoihin sovelletaan ajoneuvon rakenne huomioon ottaen sitä liitteen taulukkoa, joka parhaiten soveltuu kyseiselle ajoneuvolle.

A. Autojen (M1- ja N1-luokka) osien osuudet

1. Kori varusteineen1 34 %

- korikehikko2 22 %   

- katto 2 %     

- takalokasuojat 1 % /kpl  

- etukansi 1 %

- takakansi 1 %

- etulokasuojat3 1 %/kpl

- ovet4 4 %

- puskurit 0,5 %/kpl

- etusäleikkö 1 %

- lämmityslaite5 2 %

2. Runko- tai pohjalevy1 24 %

3. Moottori apulaitteineen 26 %

- moottori 14 %

- vaihteisto ja voimansiirtoakseli 8 %

- jäähdytin 2 %

- polttoainesäiliö 2 %

4. Akselistot6 8 %

- etuakselisto 4 %

- taka-akselisto 4 %

5. Sisustus 4 %

- istuimet7 2 %

- kojelauta 2 %

6. Valaisimet 4 %

- etuvalaisimet 2 %

- takavalaisimet 2 %

Kohdat 1.-6. yhteensä 100 %

1 Itsekantavan korin osalta runko- tai pohjalevyn osuutta ei määritellä vaan rakenteessa korikehikon osuus on yhteensä 46 %, kori varusteineen 58 %.

2 Jos N1-luokan ajoneuvossa on korikehikosta erillinen lava, kontti tai muu tavaroiden kuljetukseen tarkoitettu tila, sitä ei lueta mukaan korikehikon osuuteen eikä muuhun taulukossa jyvitettyyn osakokonaisuuteen.

3 Jos ajoneuvossa ei ole erillisiä etulokasuojia, niiden osuus 2 % lisätään korikehikon osuuteen ja vastaavasti itsekantavan korikehikon osuuteen.

4 Neliovisessa 1 % /kpl, kaksiovisessa 2 % /kpl.

5 Jos ajoneuvossa ei ole alun perin ollut lämmityslaitetta, sen osuus 2 % lisätään korikehikon osuuteen ja vastaavasti itsekantavan korikehikon osuuteen.

6 Lukuun ottamatta jarruja ja ohjauslaitteistoa.

7 Kaksipaikkaisessa 1 % /kpl, muissa etuistuimet 0,5 % /kpl ja takaistuin 1 %.

B. Moottoripyörien ja korittomien kolmipyörien (L3e-, L4e- ja L5e-luokka) osien osuudet

1. Moottori apulaitteineen 28 %

- moottori 14 %   

- kampikammio ja -koneisto 8 %     

- sylinterit ja männät 3 %     

- sylinterinkannet 3 %  

- ensiöveto 4 %

- vaihteisto 10 %

2. Runko1 28 %

- apurungon osuus 2 %

3. Takahaarukka, -akselisto ja –jousitus 8 %

- takahaarukka tai –akselisto2 4 %

- jouset ja iskunvaimentimet 4 %

4. Etuhaarukka 8 %

- T-kappaleet 3 %

- teleskoopin sisäputket 2 %

- teleskoopin ulkoputket 3 %

5. Pyörät3

a) Moottoripyörät (L3e ja L4e) 16 %

- pyörän napa, etu 4 %

- pyörän napa, taka 4 %

- vannekehä, etu 4 %

- vannekehä, taka 4 %

b) Kolmipyörät (L5e) 4 16 %

- pyörän napa, etu 4 %

- pyörän navat, taka 2 %/kpl

- vannekehä, etu 4 %

- vannekehät, taka 2 %/kpl

6. Polttoainesäiliö 4 %

7. Istuin 4 %

8. Pakoputkisto 2 %

- alkukäyrät 1 %

- äänenvaimentimet 1 %

9. Ajovalot 2 %

- etuvalo 1 %

- takavalo 1 %

Kohdat 1.-9. yhteensä 100 %

1 Jousittamattomalla taka-akselilla varustetun moottoripyörän rungon ja takahaarukan osuus on yhteensä 36 %. Jos jousitettu runko muutetaan jousittamattomaksi, kanta-ajoneuvon osuus pienenee 8 %.

2 Kaksipyöräisissä (L3e-luokka) ja sivuvaunumoottoripyörissä (L4e-luokka) takahaarukka, kolmipyörässä (L5e-luokka) taka-akselisto. Jos kolmipyörässä on kaksi pyörää edessä ja yksi pyörä takana, sovelletaan etuakseliin taka-akselin ja taka-akseliin etuakselin laskentasääntöjä.

3 Lukuun ottamatta jarruja.

4 Jos kolmipyörässä on kaksi pyörää edessä ja yksi pyörä takana, sovelletaan etuakseliin taka-akselin ja taka-akseliin etuakselin laskentasääntöjä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.