1207/2014

Pankin toiminnan keskeyttämisestä on toimivaltainen päättämään rahoitusvakausviranomaisesta annetussa laissa (1195/2014) tarkoitettu Rahoitusvakausvirasto siten kuin tässä laissa säädetään. Pankkia koskevan saneerausmenettelyn aloittamisesta on toimivaltainen päättämään suomalainen tuomioistuin siten kuin siitä tässä laissa ja yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) säädetään. Menettely käsittää myös muissa Euroopan talousalueeseen kuuluvissa valtioissa ( ETA-valtio ) sijaitsevat pankin sivukonttorit.

Jos pankki ei ilmeisesti kykene täyttämään sitoumuksiaan, pankin on viipymättä ilmoitettava siitä Rahoitusvakausvirastolle, Suomen Pankille ja Finanssivalvonnalle. Ilmoitukseen on liitettävä selvitys pankin maksuvalmiudesta ja sen heikentymisen syistä.

Jos Suomen Pankin tai Finanssivalvonnan käsityksen mukaan pankin maksuvalmius on siinä määrin heikentynyt, että se todennäköisesti ei kykene täyttämään sitoumuksiaan, Suomen Pankin tai Finanssivalvonnan on viipymättä ilmoitettava siitä Rahoitusvakausvirastolle.

Pankin ei kuitenkaan ole tarpeen tehdä 1 momentin mukaista ilmoitusta, jos pankki on tehnyt luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 4 luvun 1 §:n 4 momentissa taikka luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 8 a luvun 4 §:n 3 momentissa tai 11 luvun 5 a §:n 3 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.

Rahoitusvakausvirasto voi keskeyttää pankin toiminnan enintään kuukauden ajaksi, jos on ilmeistä, että toiminnan jatkaminen vakavasti vahingoittaisi rahoitusmarkkinoiden vakautta, maksujärjestelmien häiriötöntä toimintaa tai velkojien etua.

Rahoitusvakausvirasto voi erityisestä syystä tehdä päätöksen keskeytyksen jatkamisesta enintään yhdellä kuukaudella kerrallaan, kuitenkin enintään siihen saakka, kun kuusi kuukautta on kulunut 1 momentissa tarkoitetun päätöksen antamisesta.

Rahoitusvakausviraston on ennen 3 §:ssä tarkoitetun päätöksen tekemistä kuultava Finanssivalvontaa ja Suomen Pankkia sekä päätöksen kohteena olevaa pankkia, jos se voi tapahtua vaarantamatta keskeytyspäätöksen tarkoitusta.

Rahoitusvakausviraston tekemään keskeytyspäätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Muilta osin muutoksenhausta säädetään hallintolainkäyttölaissa (586/1996).

Pankkia ei saa asettaa selvitystilaan eikä konkurssiin sen toiminnan ollessa keskeytettynä. Jos pankin toiminta keskeytetään, hakemusta pankin asettamisesta selvitystilaan tai konkurssiin on lykättävä, kunnes keskeytysmenettely lakkaa. Jos keskeytysmenettelyn aikana tehdään päätös yrityssaneerausmenettelyn aloittamisesta, yrityssaneerausmenettelyn aloittamisen jälkeen sovelletaan, mitä yrityssaneerauslain 24 §:ssä säädetään.

Kriisihallinnossa olevan pankin toimintaa ei voi keskeyttää tämän lain mukaisesti.

Sen lisäksi, mitä yrityssaneerauslain 29 §:ssä säädetään, pankki ei saa sen toiminnan ollessa keskeytettynä ilman Rahoitusvakausviraston lupaa ottaa yleisöltä vastaan talletuksia eikä muita takaisinmaksettavia varoja. Pankki ei saa myöskään ilman asiamiehen suostumusta myöntää tai muuten hankkia uusia luottoja eikä tehdä tai hankkia muita rahoitussopimuksia eikä tehdä johdannaissopimuksia muuten kuin suojaamistarkoituksessa. Luoton myöntämiseen rinnastetaan takauksen tai muun vastuusitoumuksen antaminen tai vakuuden asettaminen toisen velasta.

Pankin on viipymättä keskeytyspäätöksen jälkeen laadittava suunnitelma, josta käy ilmi, miten pankki aikoo tervehdyttää taloudellisen asemansa, taikka jos tällaisia toimenpiteitä ei voida esittää, miten pankki aikoo lopettaa toimintansa. Suunnitelma on annettava Rahoitusvakausvirastolle ennen 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun määräajan päättymistä, tai jos määräaikaa on jatkettu, ennen jatketun määräajan päättymistä.

Jos pankki ei laadi suunnitelmaa 1 momentissa tarkoitetussa ajassa tai suunnitelmassa ei voida esittää toimenpiteitä, joiden avulla pankin taloudellinen asema voidaan todennäköisesti tervehdyttää ennen 3 §:ssä tarkoitetun määräajan päättymistä, Rahoitusvakausviraston on esitettävä Finanssivalvonnalle pankin toimiluvan peruuttamista.

Rahoitusvakausviraston on ennen 1 momentissa tarkoitetun suunnitelman käsittelyä pyydettävä siitä Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin lausunto.

Pankin ei kuitenkaan ole tarpeen tehdä tässä pykälässä tarkoitettua suunnitelmaa, jos pankki on tehnyt luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaisen elvytyssuunnitelman tai siihen sovelletaan mainitun lain mukaista konsolidointiryhmän elvytyssuunnitelmaa ja jos pankki on tehnyt luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain mukaisen kriisinratkaisusuunnitelman tai siihen sovelletaan mainitun lain mukaista konsernin kriisinratkaisusuunnitelmaa.

Rahoitusvakausvirasto voi pankin toiminnan ollessa keskeytettynä antaa pankin tai asiamiehen hakemuksesta luvan poiketa siitä, mitä liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa, osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (423/2013) ja säästöpankkilaissa (1502/2001) säädetään:

Edellä 1 momentissa tarkoitetun poikkeuksen edellytyksenä on lisäksi, että se voi tapahtua vaarantamatta kohtuuttomasti velkojien ja sulautumiseen osallisten pankkien osakkeen- tai osuudenomistajien tai jäsenten etua. Poikkeusta koskevasta hakemuksesta on pyydettävä Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan lausunto.

Mitä 1 momentissa säädetään sulautumista koskevien säännösten soveltamisesta, sovelletaan siihen, mitä pankin jakautumisesta ja liiketoiminnan luovutuksesta säädetään, jos kaikki vastaanottavat yritykset ovat luottolaitoksia.

Rahoitusvakausvirasto voi pankin toiminnan ollessa keskeytettynä tehdä hakemuksen yrityssaneerauslaissa tarkoitetun saneerausmenettelyn aloittamisesta. Hakemukseen on liitettävä selvitys yrityssaneerauslain 6 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetyistä saneerausmenettelyn edellytyksistä taikka pankin ja vähintään kahden sellaisen velkojan suostumus, joiden saatavat edustavat vähintään viidennestä pankin tunnetuista veloista. Pankin yrityssaneeraukseen sovelletaan yrityssaneerauslakia, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Tuomioistuimen on pyydettävä saneerausohjelmasta ennen sen vahvistamista Rahoitusvakausviraston lausunto. Sen lisäksi, mitä yrityssaneerauslain 8 luvussa säädetään saneerausohjelman vahvistamisen esteistä, pankin saneerausohjelma on jätettävä vahvistamatta, jos Rahoitusvakausvirasto on sitä vastustanut. Rahoitusvakausviraston on ennen tässä momentissa tarkoitetun lausunnon antamista pyydettävä saneerausohjelmasta Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin lausunto.

Yrityssaneerauslain 8 §:ssä tarkoitettu selvittäjä on määrättävä ja erotettava Finanssivalvonnan esityksestä. Velkojatoimikunnan tai velkojan esittämän henkilön määräämisestä selvittäjäksi säädetään yrityssaneerauslain 83 §:ssä ja tämän erottamisesta mainitun lain 86 §:ssä. Selvittäjän määräämiseen tai erottamiseen velkojatoimikunnan tai velkojan esityksestä tai vaatimuksesta on saatava Finanssivalvonnan suostumus.

Sen lisäksi, mitä yrityssaneerauslain 10 §:n 1 momentissa säädetään velkojatoimikunnasta, velkojatoimikunnassa on oltava Rahoitusvakausviraston, Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin edustajat sekä jos Rahoitusvakausvirasto arvioi sen tarpeelliseksi, erillinen talletussuojarahaston edustaja, joiden lisäksi, jos pankki on sijoittajien korvausrahaston jäsen, sijoittajien korvausrahaston edustajat.

Rahoitusvakausviraston on peruttava keskeytys välittömästi, jos keskeytyksen edellytyksiä ei enää ole. Viraston on ennen keskeytyksen peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä pyydettävä siitä Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan lausunto.

Rahoitusvakausviraston on viipymättä ilmoitettava pankin toiminnan keskeytyksestä ja saneerausmenettelyn aloittamisesta sekä menettelyn mahdollisista vaikutuksista niiden muiden ETA-valtioiden valvontaviranomaisille, joissa pankilla on sivukonttori tai joissa se tarjoaa luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuja palveluja.