442/2014

Annettu Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2014

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2000) 1–3, 6–11, 13, 14 ja 16 § sekä liitteet I, II ja III ja

lisätään asetukseen uusi 11 a ja 11 b sekä 14 a–14 c § seuraavasti:

1 §
Asetuksen tarkoitus

Tässä asetuksessa säädetään talousveden laatuvaatimuksista, desinfioimisesta, säännöllisestä valvonnasta, tarvittavista tutkimuksista sekä erityistilanteisiin varautumista koskevien suunnitelmien sisällöstä ja laatimisesta.

2 §
Soveltamisala

Tämä asetus koskee kaikkea terveydensuojelulain (763/1994) 16 §:ssä tarkoitettua talousvettä, jota:

1) käytetään tai toimitetaan vedenjakelualueelle käytettäväksi talousvetenä vähintään 10 m3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin;

2) toimitetaan pulloissa, säiliöissä tai tankeissa;

3) käytetään elintarvikelain (23/2006) 6 §:n 18 kohdassa tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen, paitsi sellaisissa tapauksissa, joissa kunnan terveydensuojeluviranomainen on varmistanut, ettei veden laatu heikennä valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua; tai

4) käytetään tai toimitetaan käytettäväksi talousvetenä osana julkista tai kaupallista toimintaa.

3 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) veden käyttäjällä henkilöä, kiinteistöä tai laitosta, jolle vettä toimitetaan talousvetenä käytettäväksi;

2) vedenkäyttölaitteilla astianpesukoneita, keittimiä, sellaisia koneita ja laitteita, joissa talousvesi joutuu kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa, sekä muita vastaavia laitteita, joissa käytetään talousvettä;

3) kiinteistön omilla laitteilla talousvettä toimittavan laitoksen vesijohtoon liitetyn kiinteistön vesijohtoja laitteineen liittämiskohtaan saakka sekä kiinteistön omaan talousvedenhankintaan käytettäviä laitteita vedenottamosta käyttöpisteeseen saakka;

4) vedenjakelualueella sellaista yhtenäistä verkostoaluetta, jolla talousveden laatu on jokseenkin tasainen ja jolla veden toimituksesta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos;

5) talousveden saastumisella talousveden mikrobiologisen, kemiallisen tai radioaktiivisen laadun muuttumista niin, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa;

6) häiriötilanteella yllättävää tai äkillistä tilannetta, joka voi aiheuttaa talousveden saastumista ja jonka hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää;

7) erityistilannesuunnitelmalla ohjeistusta, jonka avulla kunnan terveydensuojeluviranomainen yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan ja muiden asianomaisten laitosten kanssa varautuu talousveden saastumisesta aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisyyn, selvittämiseen ja poistamiseen häiriötilanteissa terveydensuojelulain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

6 §
Talousveden laatuvaatimuksista poikkeamista koskeva menettely

Aluehallintoviraston tulee rajata terveydensuojelulain 17 §:ssä tarkoitetun poikkeuksen voimassaoloaika mahdollisimman lyhyeksi, kuitenkin enintään kolmeksi vuodeksi. Poikkeus voidaan myöntää ainoastaan asetuksen liitteen I taulukon 2 mukaisten kemiallisten laatuvaatimusten täyttämisestä. Poikkeava pitoisuus saa olla enintään puolitoistakertainen raja-arvopitoisuuteen verrattuna. Aluehallintovirasto voi kuitenkin hyväksyä tätä suuremman pitoisuuden, jos siihen on erityinen perusteltu syy.

Talousvettä toimittavan laitoksen on poikkeushakemuksessaan esitettävä seuraavat tiedot:

1) poikkeuksen syy;

2) muuttuja, jonka raja-arvosta haetaan poikkeusta;

3) aikaisemmat valvontatutkimustulokset;

4) enimmäispitoisuus, jolle haetaan hyväksymistä;

5) vedenjakelualue, jota poikkeushakemus koskee;

6) vedenjakelualueelle päivittäin toimitetun veden keski- ja enimmäismäärä;

7) veden käyttäjämäärä vedenjakelualueella;

8) veden toimituksen piirissä olevat elintarvikehuoneistot, joille veden laadulla on olennaista merkitystä;

9) veden laadun seurantasuunnitelma;

10) suunnitelma korjaustoimenpiteistä aikatauluineen ja kustannusarvioineen sekä haettu poikkeuksen kesto.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on annettava poikkeushakemuksesta aluehallintovirastolle lausunto, johon sisältyy viranomaisen kanta haetun poikkeuksen kestosta sekä selvitys terveydensuojelulain 20 §:n nojalla annetuista määräyksistä. Aluehallintoviraston on hankittava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto vaihtoehtoisista vedenhankintatavoista, jos veden laadun saattaminen tämän asetuksen vaatimusten mukaiseksi edellyttää muutoksia vedenhankinnassa. Lisäksi aluehallintoviraston on tarvittaessa hankittava elintarvikelain 6 §:n 6 kohdassa tarkoitetulta valvontaviranomaiselta lausunto haetusta poikkeuksesta elintarviketurvallisuudelle aiheutuvista vaikutuksista.

Aluehallintoviraston tulee toimittaa myöntämänsä poikkeukset tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriölle sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Jos aluehallintovirasto on pyytänyt lausunnon elintarvikelain valvontaviranomaiselta, on myönnetty poikkeus toimitettava myös tälle tiedoksi.

Jos myönnetyn poikkeuksen soveltamisalaan kuuluva veden toimitus käsittää keskimäärin yli 1 000 m3 päivässä tai vettä toimitetaan vähintään 5 000 henkilölle, sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa poikkeuksesta Euroopan komissiolle kahden kuukauden kuluessa poikkeuksen myöntämisestä.

Erityisestä syystä aluehallintovirasto voi myöntää poikkeuksen toiseksi enintään kolmen vuoden pituiseksi jaksoksi. Sosiaali- ja terveysministeriö toimittaa Euroopan komissiolle selvityksen tilanteesta, jonka vuoksi toista poikkeusta tarvitaan, sekä perustelut poikkeuksen myöntämispäätökselle. Erittäin painavista syistä sosiaali- ja terveysministeriö voi esittää komissiolle pyynnön kolmannesta poikkeuksesta enintään kolmeksi vuodeksi. Hakemus kolmanneksi poikkeukseksi on toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle vähintään kuusi kuukautta ennen toisen poikkeuksen päättymistä.

7 §
Talousveden laadun säännöllinen valvonta

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on valvottava säännöllisin tutkimuksin 2 §:ssä tarkoitettua talousvettä. Vedenjakelualueelta otettavien valvontatutkimusnäytteiden vähimmäismääristä säädetään liitteessä II.

Säännölliseen valvontaan sisältyvät:

1) jatkuva valvonta, jonka tarkoituksena on hankkia säännöllisesti tietoa talousveden laadusta ja laatuvaatimusten täyttymisestä sekä talousveden käsittelyn, erityisesti desinfioinnin, tehokkuudesta, ja

2) jaksottainen seuranta, jonka avulla on tarkoitus selvittää, täyttääkö talousvesi liitteen I mukaiset vaatimukset.

Jos näytteenottaja on muu kuin kunnan terveydensuojeluviranomainen, kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee varmistua siitä, että näytteenottaja tuntee talousvesinäytteiden ottoon liittyvät yleiset periaatteet.

8 §
Valvontatutkimusohjelma

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee yhteistyössä talousvettä toimittavan laitoksen ja sille vettä toimittavan kanssa laatia vähintään 10 m3 vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin talousvettä toimittavien laitosten säännöllistä valvontaa varten vedenjakelualuekohtainen valvontatutkimusohjelma, jossa on otettu huomioon veden oton, käsittelyn ja jakelun ominaispiirteet. Ohjelmaan tulee sisällyttää säännöllisen erityisvalvonnan toimet paikallisista olosuhteista aiheutuvien häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. Tällä tarkoitetaan muidenkin kuin liitteiden I ja I A taulukoissa lueteltujen muuttujien sisällyttämistä valvontatutkimuksiin tai terveydellisten olojen turvaamisen kannalta tarpeellisten muuttujien valvontatutkimusten tiheyden lisäämistä. Paikallisiin olosuhteisiin kuuluvat vedenottamon haavoittuva sijainti, läheiset talousveden saastumisen vaaraa aiheuttavat tekijät tai muut 11 b §:ssä tarkoitetut häiriötilanteet.

Valvontatutkimusohjelmaan voidaan sisällyttää useamman kuin yhden vedenjakelualueen säännöllinen valvonta, jos se on tarkoituksenmukaista. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tällöin erityisesti varmistettava, että talousveden laadun säännöllisen valvonnan näytteenottomäärät, 1 momentissa tarkoitettu erityisvalvonta sekä 10 §:ssä tarkoitettu käyttötarkkailu esitetään ohjelmassa jokaisen vedenjakelualueen osalta erikseen.

Valvontatutkimusohjelmaan sisältyvät tiedot on pidettävä ajan tasalla. Valvontatutkimusohjelma on tarkistettava aina, kun sitä olosuhteiden tai valvontatutkimusohjelmaan sisältyvien tietojen muuttumisen takia on pidettävä tarpeellisena, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein.

Valvontatutkimusohjelmaa laadittaessa ja tarkistettaessa kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tarvittaessa pyydettävä lausunto aluehallintovirastolta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Valvontatutkimusohjelma on toimitettava tiedoksi aluehallintovirastolle sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

9 §
Määritykset ja näytteenottotiheys

Valvontatutkimusohjelman tulee sisältää vähintään liitteen II mukaiset määritykset, ja tutkittavien näytteiden määrän tulee olla vähintään siinä esitetyn mukainen.

Liitteen II taulukon 2 mukaisten näytteiden määrää voidaan vähentää enintään puoleen taulukossa esitetystä, jos kahden edellisen, peräkkäisen vuoden aikana otetuista näytteistä saadut tulokset eivät poikkea merkittävästi toisistaan ja ovat olennaisesti parempia kuin liitteen I mukaiset raja-arvot eikä ole sellaista tekijää, joka todennäköisesti aiheuttaisi veden laadun huononemista. Näytteiden määrän vähentäminen ja sen perustelut on esitettävä valvontatutkimusohjelmassa.

Mikrobiologisten muuttujien, lukuun ottamatta Clostridium perfringens -bakteeria, näytteiden määrää ei kuitenkaan voida vähentää.

10 §
Käyttötarkkailu

Valvontatutkimusohjelmaan on koottava tiedot talousvettä toimittavan laitoksen omasta käyttötarkkailusta. Jos talousvettä toimittava laitos on myös elintarvikelain 6 §:n 11 kohdassa tarkoitettu elintarvikealan toimija, sen tulee sisällyttää valvontatutkimusohjelmaan tiedot elintarvikelain 20 §:n mukaiseen omavalvontasuunnitelmaan kuuluvasta veden laadun tarkkailusta.

Käyttötarkkailuun tulee sisältyä riittävä, riskinarviointiin perustuva ja dokumentoitu laitoksen toimintaympäristön, raakaveden määrän ja laadun sekä laitteiston kunnon seuranta veden käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi sekä talousveden saastumisen ja häiriötilanteista aiheutuvien terveyshaittojen ennalta ehkäisemiseksi.

11 §
Talousveden saastuminen

Talousvettä toimittavalla laitoksella tulee olla riittävä osaaminen ja valmius talousveden desinfiointiin kuuden tunnin kuluessa siitä, kun laitos saa käyttötarkkailun, talousveden säännöllisen valvonnan tai muun seikan perusteella tiedoksi epäilyn raakaveden tai toimittamansa talousveden mikrobiologisesta saastumisesta. Laitoksen on ilmoitettava viivytyksettä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle saastumisepäilystä ja desinfioinnin aloittamisesta.

Epäillyssä tai todetussa talousveden saastumistilanteessa on tarpeen mukaan määritettävä myös muita kuin valvontatutkimusohjelmaan sisältyviä muuttujia ja tutkittava veden laatua lisänäyttein.

11 a §
Erityistilannesuunnitelma

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla erityistilannesuunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi. Erityistilannesuunnitelma on osa terveydensuojelulain 8 §:n 3 momentissa tarkoitettua kunnan suunnitelmaa. Erityistilannesuunnitelman laatimiseksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen on oltava yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan ja muiden asianomaisten laitosten kanssa.

Erityistilannesuunnitelma on sovitettava yhteen muiden viranomaisten ja toimijoiden varautumiseen liittyvien suunnitelmien kanssa.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varattava aluehallintovirastolle ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tilaisuus tulla kuulluksi erityistilannesuunnitelmaa laadittaessa.

11 b
Erityistilannesuunnitelman sisältö ja tarkistaminen

Erityistilannesuunnitelmaan tulee sisällyttää vähintään seuraavat tiedot:

1) riskinarvioinnin perusteella laadittu luettelo häiriötilanteista, joista voi aiheutua talousveden saastumisen vaaraa talousvettä toimittavien laitosten vedenjakelualueilla,

2) häiriötilanteissa toimivien viranomaisten, laitosten sekä vastuuhenkilöiden nimet ja ajantasaiset yhteystiedot;

3) häiriötilanteissa toteutettavat toimenpiteet ja vastuunjako toimijoiden kesken;

4) viestintä häiriötilanteiden aikana ja niiden jälkeen;

5) häiriötilanteissa toteutettavien toimenpiteiden säännöllinen harjoittelu.

Erityistilannesuunnitelmassa tulee esittää toimintatavat:

1) häiriötilanteen sattuessa häiriön hallinnan edellyttämien toimenpiteiden aloittamiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa;

2) eri viranomaisten ja muiden toimijoiden toiminnan sovittamiseksi yhteen niin, että häiriön vaikutukset saadaan rajoitettua mahdollisimman vähäisiksi; ja

3) häiriöistä toipumisen saamiseksi käyntiin mahdollisimman nopeasti.

Erityistilannesuunnitelmaan sisältyvät tiedot on pidettävä ajan tasalla. Erityistilannesuunnitelma on tarkistettava aina, kun sitä olosuhteiden tai suunnitelmaan sisältyvien tietojen muuttumisen takia on pidettävä tarpeellisena. Jokaisen häiriötilanteen jälkeen kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhdessä niiden talousvettä toimittavien laitosten kanssa, joita häiriötilanne on koskenut, arvioitava tilanteen aiheuttamat muutostarpeet erityistilannesuunnitelmaan, valvontatutkimusohjelmiin ja käyttötarkkailuihin.

13 §
Tutkimuslaboratoriot

Tässä asetuksessa tarkoitettuja talousveden valvontatutkimuksia tekevän laboratorion on täytettävä terveydensuojelulain 49 a §:n mukaiset edellytykset.

14 §
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvoitteet

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tarkistettava heti valvontatutkimustuloksista tiedon saatuaan, täyttääkö talousvesi tämän asetuksen mukaiset vaatimukset ja tarvittaessa ryhdyttävä terveydensuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin.

14 a §
Terveydelliset laatuvaatimukset

Jos talousvesi ei täytä liitteiden I ja I A taulukossa 1 esitettyjä mikrobiologisia laatuvaatimuksia, tai jos vedessä esiintyy muita pieneliöitä tai loisia terveydelle haitallisessa määrässä, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhdessä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa selvitettävä syy tähän ja terveydensuojelulain 20 §:n nojalla määrättävä laitos pikaisesti korjaamaan tilanne. Veden käyttäjille on tiedotettava tilanteesta viivytyksettä sekä annettava tarpeelliset ohjeet terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Jos talousvesi ei täytä liitteen I taulukossa 2 esitettyjä kemiallisia laatuvaatimuksia uusintatutkimuksella varmistettunakaan, tai vedessä on todettu esiintyvän terveydelle haitallisia muita aineita, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhdessä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa selvitettävä syy tähän ja ratkaistava, tarvitaanko välittömiä toimenpiteitä veden laadun korjaamiseksi laatuvaatimukset täyttäväksi. Jos enimmäispitoisuuden ylittymisestä aiheutuu vaaraa veden käyttäjille, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on annettava terveydensuojelulain 20 §:n nojalla talousvettä toimittavalle laitokselle määräykset pikaisista toimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi. Veden käyttäjille on annettava tarpeelliset ohjeet terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Jos raja-arvon ylitys on lievä eikä välittömiä terveyshaittoja ole odotettavissa, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on määrättävä talousvettä toimittava laitos hakemaan aluehallintovirastolta terveydensuojelulain 17 §:ssä tarkoitettua poikkeusta laatuvaatimusten täyttämisestä korjaustoimenpiteiden ajaksi. Jos poikkeama raja-arvosta on merkitykseltään vähäinen ja tilanne voidaan korjata enintään 30 päivän kuluessa poikkeaman havaitsemisesta, ei aluehallintovirastolta tarvitse hakea poikkeusta.

Jos laatuvaatimusten täyttymättömyys aiheutuu kiinteistön omista laitteista, eikä toimitetun veden laadun voida katsoa olevan tähän syynä, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varmistettava, että kiinteistön omistaja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi, ja että veden käyttäjille annetaan tarvittavat ohjeet haittojen välttämiseksi.

14 b §
Laatusuositukset

Jos talousvesi ei täytä liitteen I taulukon 3 tai liitteen I A taulukon 2 mukaisia laatusuosituksia, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on selvitettävä, liittyykö raja-arvon ylitykseen terveyshaittoja. Jos ylitykseen voi liittyä terveyshaittoja, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on annettava määräys korjaustoimenpiteisiin ryhtymisestä. Veden käyttäjille on tiedotettava raja-arvojen ylityksistä ja niiden merkityksestä riippumatta siitä, liittyykö ylityksiin terveyshaittoja vai ei.

14 c §
Ilmoitukset muille viranomaisille

Jos laatuvaatimukset eivät täyty raakaveden epäillyn tai todetun saastumisen johdosta, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava tästä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vedenottamolla tai raakaveden muodostumisalueella tehtävien toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava välittömästi aluehallintovirastolle sellaisista valvontatutkimusten tuloksista, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia tai mikrobiologisia laatusuosituksia. Tieto kunnan terveydensuojeluviranomaisen päätöksestä sellaisissa tapauksissa, joissa poikkeusta ei haeta, on myös toimitettava aluehallintovirastolle.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava välittömästi aluehallintovirastolle häiriötilanteista. Jokaisen häiriötilanteen jälkeen kunnan terveydensuojeluviranomaisen on toimitettava aluehallintovirastolle ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle yhteenveto häiriötilanteen hallintaan saamiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

16 §
Tiedottaminen ja raportointi

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava, että talousvettä toimittava laitos tiedottaa riittävästi toimittamansa veden laadusta. Jos talousvettä toimittavalle laitokselle on myönnetty terveydensuojelulain 17 §:ssä tarkoitettu poikkeus, on tästä sekä poikkeuksen syistä, sisällöstä ja suunnitelluista korjaustoimenpiteistä tiedotettava veden käyttäjille.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava, että kunnan alueella olevat kotitaloudet, joita ei ole liitetty talousvettä toimittavan laitoksen vesijohtoon, saavat riittävästi tietoa alueensa talousveden laadusta, siihen mahdollisesti liittyvistä terveyshaitoista sekä haittojen poistamismahdollisuuksista.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on toimitettava aluehallintovirastolle valvontatutkimusten tulokset niistä vedenjakelualueista, joille toimitetaan talousvettä vähintään 1 000 m3 päivässä tai vähintään 5 000 henkilön tarpeisiin. Tulokset on toimitettava kutakin kalenterivuotta seuraavan kolmen kuukauden kuluessa. Aluehallintovirasto laatii tuloksista yhteenvedon ja toimittaa sen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka laatii kolmen vuoden välein kansallisen raportin Euroopan komissiolle toimitettavaksi.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tulee käyttää 14 c §:n 3 momentissa tarkoitettuja tietoja päivittäessään terveydensuojelulain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua suunnitelmaa talousveden laadun turvaamiseksi onnettomuuksissa tai vastaavissa muissa erityistilanteissa.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2014.

Talousvettä toimittavilla laitoksilla tulee olla 11 §:n mukainen valmius talousveden desinfiointiin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. 

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen laatiman erityistilannesuunnitelman tulee olla 11 b §:n mukainen viimeistään 24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

Neuvoston direktiivi 98/83/EY (1998L0083); EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32

Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2014

Peruspalveluministeri
Susanna Huovinen

Hallitussihteeri
Helena Korpinen

Liite

 LIITE I

 Talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset

 LIITE I
 Taulukko 1.  Mikrobiologiset laatuvaatimukset (enimmäistiheys)
Escherichia coli 0 pmy/100 ml
 Enterokokit 0 pmy/100 ml
 LIITE I  Taulukko 2. Kemialliset laatuvaatimukset (enimmäispitoisuus)
 Muuttuja Arvo Yksikkö Huomautus
 Akryyliamidi 0,10 μg/l (1)
 Antimoni 5,0 μg/l
 Arseeni 10 μg/l
 Bentseeni 1,0 μg/l
 Bentso(a)pyreeni 0,010 μg/l
 Boori 1,0 mg/l
 Bromaatti 10 μg/l (2)
 Kadmium 5,0 μg/l
 Kromi 50 μg/l
 Kupari 2,0 mg/l (3)
 Syanidit 50 μg/l
 1,2-dikloorietaani 3,0 μg/l
 Epikloorihydriini 0,10 μg/l (1)
 Fluoridi 1,5 mg/l
 Lyijy 10 μg/l (3)
 Elohopea 1,0 μg/l
 Nikkeli 20 μg/l (3)
 Nitraatti (NO3-) 50 mg/l (4)
 Nitraattityppi (NO3-N) 11,0 mg/l
 Nitriitti (NO2-) 0,50 mg/l (4)
 Nitriittityppi (NO2-N) 0,15 mg/l
 Torjunta-aineet 0,10 μg/l (5 ja 6)
 Torjunta-aineet yhteensä 0,50 μg/l (5)
 Polysykliset aromaattiset  hiilivedyt yhteensä 0,10 μg/l (7)
 Seleeni 10 μg/l
 Tetrakloorieteeni ja trikloorie teeni yhteensä 10 μg/l
 Trihalometaanit yhteensä 100 μg/l (2 ja 8)
 Vinyylikloridi 0,50 μg/l (1)
 Kloorifenolit yhteensä 10 μg/l (9)
 Uraani 30 μg/l

Huomautukset

1)    Pitoisuus lasketaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä tuoteselosteen mukaan enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä. Vedessä todetun aineen raja-arvona sovelletaan havaitsemisrajaa.

2)    Desinfiointitehoa vaarantamatta on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan tätä alempaan pitoisuuteen.

3)    Näyte otetaan käyttäjän vesihanasta siten, että pitoisuus vastaa viikoittaista keskiarvoa.

4)  Nitriitin enimmäispitoisuus vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä on 0,10 mg/l. Nitraattipitoisuus/50 + nitriittipitoisuus/3 ei saa ylittää arvoa 1.

5)  Tarkoitetut yhdisteet ovat orgaanisia hyönteis-, rikkaruoho-, sieni-, ankerois-, punkki-, levä- ja jyrsijämyrkkyjä, orgaanisia limantorjunta-aineita sekä muita vastaavia tuotteita sekä yhdisteiden metabolia-, hajoamis- ja reaktiotuotteita.

6)  Aldriinin, dieldriinin, heptakloorin ja heptaklooriepoksidin raja-arvo on 0,030 μg/l

7)   Tarkoitetut yhdisteet ovat bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(ghi)peryleeni ja indaani-(1,2,3cd)-pyreeni.

8)  Tarkoitetut yhdisteet ovat kloroformi, bromoformi, dibromikloorimetaani ja bromidikloorimetaani.

9)  Tarkoitetut yhdisteet ovat tri-, tetra- ja pentakloorifenoli.

 LIITE I  Taulukko 3. Laatusuosuositukset (osoitinmuuttujien tavoitteelliset enimmäisarvot)
 Muuttuja Arvo Yksikkö Huomautus
 Koliformiset bakteerit 0 pmy/100 ml
Clostridium perfringens  (mukaan lukien itiöt) 0 pmy/100 ml (1)
 Alumiini 200 μg/l
 Ammonium (NH4+) 0,50 mg/l
 Ammonimumtyppi  (NH4+-N) 0,50 mg/l
 Hapettuvuus (CODMn-O2) 5,0 mg/l (2)
 Kloridi 250 mg/l (3 ja 4)
 Mangaani 50 μg/l
 Natrium 200 mg/l
 Rauta 200 μg/l
 Sulfaatti 250 mg/l (3 ja 5)
 Sähkönjohtavuus 2 500 μS/cm (3)
 pH 6,5–9,5 (3)
 Pesäkkeiden lukumäärä (22°C) - ei epätavallisia muutoksia
 Orgaanisen hiilen kokonais määrä (TOC) - ei epätavallisia muutoksia (6)
 Sameus - ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä (7)
 Väri - ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä
 Haju ja maku - ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä
 RADIOAKTIIVISUUS (8)
 Tritium 100 Bq/l
 Viitteellinen kokonaisannos 0,10 mSv/vuosi

 Huomautukset

 1)   Mitataan, jos vesi on peräisin pintavedestä tai pintavesi vaikuttaa veteen.

2)   Hapettuvuutta ei tarvitse mitata, jos mitataan TOC.

3)   Vesi ei saa olla syövyttävää.

4)   Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi kloridipitoisuuden tulisi olla alle 25 mg/l.

5)   Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi sulfaattipitoisuuden tulisi olla alle 150 mg/l.

6)   TOC:ia ei tarvitse mitata, jos on mitattu hapettuvuus ja veden jakelumäärä on alle 10 000 m3/d.

7)   Pintaveden käsittelylaitokselta lähtevän veden sameudessa tulisi pyrkiä arvoon alle 1 NTU

8)   Tritiumia ja radioaktiivisuuden viitteellistä kokonaisannosta ei tarvitse mitata, jos aikaisempien tutkimusten (Säteilyturvakeskus) perusteella tiedetään, että näiden arvot ovat selvästi alle muuttujan arvon. Viitteelliseen kokonaisannokseen ei lasketa radonia eikä radonin hajoamistuotteita, tritiumia eikä kalium-40:ää.

 LIITE II

 TALOUSVEDEN VALVONTATUTKIMUKSET

1. Näytteenottokohta

 Seuraavat muuttujat voidaan vaatimusten täyttymiskohdan sijasta määrittää talousvettä toimittavalta laitokselta lähtevästä vedestä tai jakeluverkosta:

 Laatuvaatimukset

–    antimoni, arseeni, bentseeni, boori, 1,2,-dikloorietaani, elohopea, fluoridi, nitraatti, seleeni, syanidit, tetrakloorieteeni, torjunta-aineet, trikloorieteeni, kloorifenolit, uraani

 Laatusuositukset

–    Clostridium perfringens, alumiini, kloridi, natrium, sulfaatti

 2. Jatkuvan valvonnan muuttujat

LIITE II
 Taulukko 1. Jatkuvassa valvonnassa talousvedestä vähintään määritettävät muuttujat.
 Muuttuja Huomautus
Escherichia coli
 Koliformiset bakteerit
Clostridium perfringens (mukaan lukien itiöt) (1)
 Pesäkkeiden lukumäärä 22°C (2)
 Pesäkkeiden lukumäärä  37°C (2)
Pseudomonas aeruginosa (2)
 Haju
 Maku
 Sameus
 Väri
 pH
 Sähkönjohtavuus
 Rauta
 Mangaani
 Nitriitti (3)
 Alumiini (4)
 Ammonium
 Valvontatutkimusohjelmaan sisällytetyt  lisämääritykset

 Huomautukset

 1)    Vain, jos vesi on peräisin pintavedestä tai pintavesi vaikuttaa veteen.

2)    Vain pulloissa tai säiliöissä myytävälle vedelle.

3)    Vain, jos veden desinfioinnissa käytetään klooriamiinia.

4)    Vain, jos veden käsittelyssä käytetään alumiiniyhdisteitä tai jos raakavesi sisältää runsaasti alumiinia.

 3. Jaksottaisen seurannan muuttujat

 Jaksottaiseen seurantaan sisältyvät kaikki liitteen I taulukoissa 1, 2 ja 3 sekä liitteen I A taulukoissa 1 ja 2 esitettyjen muuttujien määritykset sekä valvontatutkimusohjelmaan sisällytetyt lisämääritykset.

 Seuraavat määritykset voidaan jättää pois

 Akryyliamidi jos veden käsittelyssä ei käytetä polyakryyliamideja
 Epikloorihydriini jos veden käsittelyssä tai laitemateriaaleissa ei ole käytetty epoksihartseja
 Vinyylikloridi jos vedessä ei ole todettu tri- tai tetrakloorieteeniä, eikä materiaaleissa käytetystä PVC:stä liukene vinyylikloridia
 Bromaatti jos vettä ei käsitellä otsonilla tai desinfioida kloorikemikaaleilla
 Trihalometaanit jos vettä ei desinfioida kloorikemikaaleilla
 Torjunta-aineet jos raakaveden muodostumisalueella ei ole käytetty torjunta-aineita

 Seuraavat muuttujat tutkitaan vähintään kerran. Jos pitoisuudet ovat alle 50 % raja-arvosta, eikä ole ilmeistä syytä niiden nousemiseen, määritykset voidaan tehdä myöhemmin 5 vuoden välein

 –    antimoni, bentseeni, bentso(a)pyreeni, boori, bromaatti vedestä, jota ei ole otsonoitu, syanidit, seleeni, 1,2-dikloorietaani, tetrakloorieteeni, trikloorieteeni, polysykliset aromaattiset hiilivedyt, kloorifenolit, uraani

 4. Säännöllisen valvonnan vähimmäistutkimustiheydet

 LIITE II
 Taulukko 2. Säännölliseen valvontaan kuuluvan talousveden vähimmäistutkimus tiheydet
 Vedenjakelualueelle toimitettavan tai tuotettavan veden määrä (m3/vrk)1 ja 2) Näytteiden määrä vuodessa vähintään3)
Jatkuva valvonta Jaksottainen seuranta
 10–50 1 1 kahden vuoden välein
 51–100 4 1
 101–1 000 5 1
 1001–2000 7 2
 2001–3 000 10 2
 3001–4 000 13 2
 4001–5 000 16 3
 5001–6 000 19 3
 6001–7 000 22 3
 7001–8 000 25 4
 8001–9 000 28 4
 9001–10 000 31 4
 yli 10 000–100 000 31 + 3 lisänäytettä alkavaa 1 000 m3/vrk kohden 4 + 1 lisänäyte alkavaa 10 000 m3/vrk kohden
 yli 100 000 304 + 3 lisänäytettä alkavaa 1 000 m3/vrk kohden 10 + 1 lisänäyte alkavaa 25 000 m3/vrk kohden

 Huomautukset

1)    Päivittäisen vesimäärän sijasta voidaan käyttää vedenjakelualueella asuvien asukkaiden lukumäärää, jolloin yhden henkilön päivittäinen vesimäärä vastaa 200 litraa.

2)    Elintarvikehuoneistossa, jolla on oma vedenhankinta, jatkuvan valvonnan näytteiden määrä on vähintään 4 vuodessa ja jaksottaisen seurannan näytteiden määrä vähintään 1 vuodessa, ellei näytteiden määrää ole vähennetty tämän asetuksen 9 §:n nojalla.

3)    Näytteet otetaan tasaisin väliajoin jakeluverkon eri osista siten, että saadaan oikea kuva veden laadusta eri vuodenaikoina koko jakeluverkon alueella, jolloin tarpeellinen näytteiden määrä voi verkoston ominaispiirteiden tai eri raakavesilähteistä toimitettavan veden vuoksi ylittää taulukossa esitetyn näytteiden vähimmäismäärän.

 LIITE III

 MÄÄRITYSMENETELMÄT

1. Mikrobiologiset määritykset

Koliformiset bakteerit ja Escherichia coli SFS-EN ISO 9308-1, ISO 9308-2, SFS 3016
 Enterokokit SFS-EN ISO 7899-2
Pseudomonas aeruginosa SFS-EN ISO 16266
 Pesäkkeiden lukumäärä 22 °C ja 37 °C SFS-EN ISO 6222

 Clostridium perfringens määritetään joko menetelmällä ISO 14189 tai kalvosuodatusmenetelmällä, jossa kalvoa inkuboidaan anaerobisesti m-CP-agarilla1) 44±1°C lämpötilassa 21±3 tunnin ajan. Kalvolta lasketaan himmeän keltaiset pesäkkeet, jotka muuttuvat vaaleanpunaisiksi tai punaisiksi 20—30 sekunnin ajan kestävässä ammoniumhydroksidihöyrykäsittelyssä.

 Huomautukset

1) m-CP-agarin koostumus

 Peruselatusaine:
 Tryptoosi 30 g
 Hiivauute 20 g
 Sakkaroosi 5 g
 L-kysteiinihydrokloridi 1 g
 MgSO4 · 7H2O 0,1 g
 Bromikresolipurppura 40 mg
 Agar 15 g
 Vesi 1000 ml

 Peruselatusaineen aineet liuotetaan, pH-arvoksi säädetään 7,6. Käsitellään autoklaavissa 121°C lämpötilassa 15 minuutin ajan. Jäähdytetään ja lisätään seuraavat aineet:

 D-sykloseriini 400 mg
 Polymyksiini-B-sulfaatti 25 mg
 Indoksyyli-ß-D-glukosidi liuotettuna 8 ml:aan steriiliä  tislattua vettä 60 mg
 Steriilisuodatettu 0,5 % fenolftaleiinidifosfaattiliuos 20 ml
 Steriilisuodatettu 4,5 % FeCl3 · 6H2O-difosfaattiliuos 2 ml

2. Kemialliset määritykset

 Käytettävällä määritysmenetelmällä on pystyttävä mittaamaan muuttujan pitoisuuksia siten, että, menetelmän oikeellisuudelle1), täsmällisyydelle2) ja toteamisrajalle3) (käsitteet määritelty ISO-standardissa 5725) saavutetaan vähintään alla olevassa taulukossa esitetyt vaatimukset.

1)    Oikeellisuus (trueness) kuvaa hyväksytyn referenssiarvon ja suuren mittaustulosjoukon tulosten keskiarvon läheisyyttä, ja se ilmaistaan tavallisesti systemaattisena virheenä (bias, systematic error).

2)    Täsmällisyys eli toistotarkkuus (precision) ilmaisee keskenään riippumattomien mittaustulosten läheisyyttä. Mittana käytetään keskihajontaa eli standardipoikkeamaa.

3)    Toteamisrajalla (limit of detection) tarkoitetaan pienintä pitoisuutta, jolla voidaan luotettavasti todeta, sisältääkö näyte tutkittavaa yhdistettä vai ei.

Määritysmenetelmän herkkyydestä riippumatta tulokset on esitettävä käyttämällä yhtä montaa desimaalia kuin liitteen I taulukoissa 2 ja 3 esitetyissä muuttujien raja-arvoissa on käytetty.

 Muuttuja Oikeellisuus % raja-arvosta Täsmällisyys % raja-arvosta Toteamisraja % raja-arvosta  
 Antimoni 25 25 25
 Arseeni 10 10 10
 Bentseeni 25 25 25
 Bentso(a)pyreeni 25 25 25
 Boori 10 10 10
 Bromaatti 25 25 25
 Kadmium 10 10 10
 Kromi 10 10 10
 Kupari 10 10 10
 Syanidit 10 10 10
 1,2-dikloorietaani 25 25 10
 Fluoridi 10 10 10
 Lyijy 10 10 10
 Elohopea 20 10 10
 Nikkeli 10 10 10
 Nitraatti (NO3-) 10 10 10
 Nitriitti (NO2-) 10 10 10
 Torjunta-aineet 25 25 25
 Polysykliset aro maattiset hiilivedyt 25 25 25
 Seleeni 10 10 10
 Tetrakloorieteeni 25 25 10
 Trikloorieteeni 25 25 10
 Trihalometaanit 25 25 10
 Alumiini 10 10 10
 Ammonium (NH4+) 10 10 10
 Kloridi 10 10 10
 Mangaani 10 10 10
 Rauta 10 10 10
 Sulfaatti 10 10 10
 Natrium 10 10 10
 Hapettuvuus 25 25 10
 pH 0,2 pH-yksikköä 0,2 pH-yksikköä

3. Muuttujat, joille ei ole esitetty määritysmenetelmää

Haju

Maku

Väri

Sameus: oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja 25 %

Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC)

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.