415/2014

Annettu Turussa 8 päivänä marraskuuta 2013

Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta

Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti

kumotaan kirkkojärjestyksen (1055/1993) 6 luvun D alaluvun otsikko ja 21–27 § sekä 7 luvun 2 §,

sellaisina kuin niistä ovat 6 luvun D alaluvun otsikko ja 21–27 § kirkolliskokouksen päätöksessä 798/2013,

muutetaan 5 luvun 10 §, 6 luvun C alaluvun otsikko, 14–20 §, 33 §:n 1 momentti ja 36 § sekä 19 luvun 2 §,

sellaisina kuin ne ovat 5 luvun 10 § osaksi kirkolliskokouksen päätöksissä 864/1995 ja 237/2006, 6 luvun C alaluvun otsikko, 14–20 §, 33 §:n 1 momentti ja 36 § kirkolliskokouksen päätöksessä 798/2013 ja 19 luvun 2 § osaksi kirkolliskokouksen päätöksessä 1275/2003, sekä

lisätään 5 lukuun uusi 11 § sekä 18 lukuun uusi 1 b–1 d § seuraavasti:

5 luku

Pappisvirka

10 §

Pappi kuuluu siihen hiippakuntaan, jossa hänet on vihitty pappisvirkaan tai johon hän on tuomiokapitulin suostumuksella siirtynyt. Jos pappi nimitetään papin virkaan toisessa hiippakunnassa, hän siirtyy tähän hiippakuntaan. Papin virasta taikka muusta seurakunnan, seurakuntayhtymän, tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen virasta eronnut pappi kuuluu siihen hiippakuntaan, johon hän erotessaan kuului tai johon hän on tuomiokapitulin suostumuksella siirtynyt.

Seurakuntayhtymän palveluksessa oleva pappi voi kuulua siihen hiippakuntaan, johon seurakuntien läsnä olevien jäsenten kielellinen vähemmistö kuuluu.

11 §

Seurakunnan palveluksessa oleva pappi kuuluu samaan rovastikuntaan kuin seurakunta. Seurakuntayhtymän palveluksessa oleva pappi kuuluu samaan rovastikuntaan kuin seurakuntayhtymä.

Jos seurakuntayhtymän alueella on useita samankielisiä rovastikuntia, tuomiokapituli määrää, mihin rovastikuntaan seurakuntayhtymän pappi kuuluu.

Seurakuntayhtymän palveluksessa oleva, kielen perusteella toiseen hiippakuntaan kuuluva pappi kuuluu sen hiippakunnan asianomaiseen rovastikuntaan.

Jollei pappi ole seurakunnan tai seurakuntayhtymän palveluksessa, hän kuuluu samaan rovastikuntaan kuin se seurakunta, jonka jäsen hän on.

Hiippakunnan pappi, joka ei asu hiippakunnan alueella, kuuluu tuomiorovastikuntaan.

6 luku

Viranhaltijat ja työntekijät

C. Kirkkoherran vaali ja kappalaisen vaali
14 §

Kun kirkkoherran tai kappalaisen virka on tullut avoimeksi, tuomiokapitulin on julistettava virka haettavaksi vähintään 14 päivän hakuajalla julkaisemalla hakuilmoitus asianmukaisella tavalla.

Tuomiokapituli voi päättää enintään yhden vuoden ajaksi kerrallaan, ettei kirkkoherran tai kappalaisen virkaa julisteta haettavaksi, jos:

1) on vireillä hanke seurakunnan liittämiseksi toiseen seurakuntaan;

2) tuomiokapituli katsoo seurakuntaa koskevien järjestelyjen voivan aiheuttaa sen, että virka tulee tarpeettomaksi;

3) siihen on muu erityinen syy.

15 §

Hakuajan päätyttyä tuomiokapituli tutkii hakijoiden kelpoisuuden virkaan.

Kirkkoherran tai kappalaisen virkaan kelpoinen ei ole hakija:

1) joka ei täytä 10 §:ssä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia;

2) joka on pidätetty pappisviran toimittamisesta;

3) joka on hakijana välittömällä vaalilla valittavaan kirkkoherran virkaan paitsi 18 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa;

4) jolta ilmeisesti puuttuvat viran hoitoon tarvittavat edellytykset.

Tuomiokapituli voi perustellusta syystä päättää viran hakuajan jatkamisesta, uudesta hakumenettelystä tai viran täyttämättä jättämisestä.

16 §

Kirkkoherran välitöntä vaalia varten tuomiokapituli tekee vaaliehdotuksen. Tuomiokapituli voi ennen vaaliehdotuksen tekemistä pyytää kirkkoneuvostolta tai seurakuntaneuvostolta lausunnon virkaan kelpoisista hakijoista. Vaaliehdotuksessa tuomiokapituli asettaa vaaliehdokkaiksi kolme kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa vaalisijoille siinä järjestyksessä kuin heidät katsotaan taitaviksi ja kykeneviksi virkaan ottaen huomioon viran erityiset tarpeet.

Kun kirkkoherra valitaan välittömällä vaalilla, hakija saa peruuttaa hakemuksensa ennen kuin vaaliehdotus on tehty. Tuomiokapituli voi erityisestä syystä hyväksyä myöhemmin tehdyn peruutuksen.

Kirkkoherran välillistä vaalia ja kappalaisen vaalia varten tuomiokapituli antaa hakijoista lausunnon seurakunnalle. Lausunnossa todetaan hakijoiden kelpoisuus ja arvioidaan heidän taitonsa ja kykynsä haettavana olevaan virkaan.

17 §

Tuomiokapituli voi julistaa kirkkoherran tai kappalaisen viran uudelleen haettavaksi kirkkovaltuuston, seurakuntaneuvoston tai kappelineuvoston pyynnöstä, jos virkaa on hakenut vain yksi kelpoinen hakija tai jos seurakunnan etu sitä vaatii.

Jos kirkkoherran tai kappalaisen virkaan ei uutena hakuaikana tule uutta kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa, tuomiokapituli antaa kirkkovaltuuston, seurakuntaneuvoston tai kappelineuvoston pyynnöstä kelpoiselle hakijalle viranhoitomääräyksen virkaan. Muussa tapauksessa tuomiokapituli voi perustellusta syystä päättää, että viran täyttämismenettely raukeaa.

Viran täyttämismenettelyn rauettua virka on julistettava haettavaksi vuoden kuluessa hakuajan päättymisestä lukien.

18 §

Kun kirkkoherran välitön vaali on saanut lainvoiman, tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksen kirkkoherran virkaan sille, joka on saanut vaalissa enimmät äänet.

Vaaliehdokkaalla, joka vaalin tuloksen mukaan on saamassa viranhoitomääräyksen kirkkoherran virkaan, on oikeus hakea toista kirkkoherran tai kappalaisen virkaa, jos viranhoitomääräystä ei ole annettu kolmen kuukauden kuluessa vaalin toimittamisesta. Jos hän on saamassa viranhoitomääräyksen useampaan virkaan, hänen on viivytyksettä ilmoitettava tuomiokapitulille, minkä viran hän ottaa vastaan.

Muulla vaaliehdokkaalla on oikeus hakea toista kirkkoherran tai kappalaisen virkaa, kun vaali on toimitettu. Hän pysyy kuitenkin ehdolla ensiksi hakemaansa virkaan, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos hän on saamassa viranhoitomääräyksen useampaan virkaan, asiassa menetellään siten kuin 2 momentissa säädetään.

19 §

Kirkkoherran välillistä vaalia ja kappalaisen vaalia varten tuomiokapituli lähettää seurakunnalle hakijoiden hakemukset ja lausuntonsa hakijoista. Tuomiokapituli määrää henkilön, jonka tehtävänä on kirkkoherran välillisen vaalin valmisteleminen seurakunnassa.

Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsee virkaan jonkun niistä hakijoista, jotka tuomiokapituli on todennut kelpoisiksi virkaan. Kappeliseurakunnan kappalaisen valitsee kuitenkin kappelineuvosto.

Jollei kirkkoherran välillisessä vaalissa kukaan ole saanut yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan samassa kokouksessa uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen välillä. Tässä vaalissa eniten ääniä saanut tulee valituksi.

Jos äänet kappalaisen vaalissa tai kirkkoherran välillisen vaalin ratkaisevassa äänestyksessä ovat menneet tasan, tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksen jollekin eniten ääniä saaneista hakijoista ottaen huomioon 16 §:n 3 momentissa mainitut seikat.

20 §

Kun kirkkovaltuusto, seurakuntaneuvosto tai kappelineuvosto on toimittanut kirkkoherran välillisen vaalin tai kappalaisen vaalin, sen on lähetettävä kirkkoherran tai kappalaisen viran hakemusasiakirjat ja ote pöytäkirjasta tuomiokapitulille. Pöytäkirjan otteeseen on liitettävä ilmoitus siitä, milloin päätös valitusosoituksineen on annettu tiedoksi hakijoille.

Jos virkaan valittu on saamassa viranhoitomääräyksen useampaan virkaan, hänen on viivytyksettä ilmoitettava tuomiokapitulille, minkä viran hän ottaa vastaan. Jos hän peruuttaa hakemuksensa, virka on julistettava uudelleen haettavaksi, jollei kirkkovaltuusto, seurakuntaneuvosto tai kappelineuvosto menettele kirkkolain 6 luvun 11 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti.

Tuomiokapituli antaa virkaan valitulle viranhoitomääräyksen kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston taikka kappelineuvoston päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

F. Lehtorin virka
33 §

Vakinaisen lehtorin viran täyttämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kappalaisen viran täyttämisestä 14–17, 19 ja 20 §:ssä säädetään.


G. Seurakuntien yhteiset virat
36 §

Yhteisen kirkkoherran välillinen vaali toimitetaan seurakuntien kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen yhteisessä kokouksessa noudattaen soveltuvin osin mitä 19 ja 20 §:ssä säädetään.

18 luku

Piispa

1 b §

Piispan viran tultua avoimeksi tuomiokapitulin on määrättävä toimitettavaksi piispan vaali.

1 c §

Jos piispan vaalissa on asetettu vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi piispaksi ilman vaalia. Jos ehdokkaita on asetettu useampia, valituksi tulee ehdokas, joka saa vaalissa yli puolet annetuista äänistä.

Jollei kukaan ehdokkaista ole saanut yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä tuomiokapitulin määräämänä päivänä. Uudessa vaalissa enemmän ääniä saanut tulee valituksi piispaksi.

Tuomiokapituli antaa valitulle viranhoitomääräyksen piispan virkaan. 

1 d §

Jos ehdokkaaksi asetettu kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi ennen ensimmäisen vaalin vaalitoimituksen päättymistä, piispan valitsemiseen on ryhdyttävä uudelleen niin pian kuin mahdollista. Samoin on meneteltävä, jos uudessa vaalissa oleva ehdokas tai piispaksi valittu kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi ennen kuin vaalitoimitus on päättynyt tai viranhoitomääräys annettu.

19 luku

Tuomiokapituli

2 §

Pappisasessoriksi on kelpoinen hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan kirkkoherra tai kappalainen, joka on suorittanut ylemmän pastoraalitutkinnon. Pappisasessori valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet valitsevat tuomiokapitulin maallikkojäsenen ja varajäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Lakimiesasessoriksi ja hänen varajäsenekseen on kelpoinen oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut henkilö, joka on perehtynyt hallintoon.

Hiippakuntadekaaniksi on kelpoinen pappi, joka on suorittanut ylemmän pastoraalitutkinnon ja joka on perehtynyt kirkolliseen elämään ja koulutustehtäviin.


Tämä päätös tulee voimaan samana päivänä kuin kirkolliskokouksen 8 päivänä marraskuuta 2013 hyväksymä kirkkolain muutos, jolla muutetaan lain 5, 7–9, 17 a, 17 b, 18–20 ja 23–25 lukua.

  Turussa 8 päivänä marraskuuta 2013

Kirkolliskokouksen puolesta


Kari Mäkinenarkkipiispa


Katri Kuuskoski kirkolliskokouksenpääsihteeri

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.