356/2014

Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014

Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) nojalla:

1 luku

Kansallinen aluekehittäminen

1 §
Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan kokoonpano ja toimikausi

Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 13 §:ssä tarkoitetussa alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa ovat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveys-ministeriö sekä ympäristöministeriö. Lisäksi neuvottelukunnassa ovat edustettuina maakuntien liitot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset suuralueittain sekä aluehallintovirastojen, Suomen Kuntaliitto ry:n, tärkeimpien työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen, ympäristöjärjestöjen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien järjestöjen edustus. Lisäksi jäseniksi voidaan nimetä kaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmien sekä saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajat. Neuvottelukunnan jäseniksi nimettävien tulee olla asemaltaan henkilöitä, jotka edustavat organisaationsa toimialaa kattavasti. Neuvottelukunta voi kutsua asiantuntijoita. Ahvenanmaan maakunnan ja saamelaiskäräjien edustajat kutsutaan neuvottelukuntaan silloin, kun käsitellään niitä koskevia asioita. Asioiden valmistelua varten neuvottelukunta voi asettaa jaostoja.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii työ- ja elinkeinoministeriön edustaja. Neuvottelukunta nimetään valtioneuvoston toimikaudeksi.

2 §
Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan tehtävät

Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 13 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta:

1) tukee työ- ja elinkeinoministeriötä ja muita alueiden kehittämiseen osallistuvia ministeriöitä kumppanuussopimuksen ja alueiden kehittämistä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien yhteensovittamis- ja seurantatehtävissä;

2) sovittaa yhteen alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 13 §:ssä tarkoitettujen suunnitelmien ja ohjelmien valmistelua ja seuraa niiden toteutumista;

3) seuraa suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamista ja huomioon ottamista valtion aluehallinnon ohjauksessa;

4) voi seurannan perustella tehdä esityksiä rakennerahasto-ohjelmatyön suuntaamiseksi;

5) käsittelee alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 13 §:n 3 kohdassa tarkoitettuja lainsäädäntöehdotuksia ja muita ohjelmien toteuttamiseen liittyviä keskeisiä asiakirjoja eri ohjelmien ja niiden toimeenpanon yhteensovittamiseksi;

6) suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat tehtävät.

3 §
Yhteistyöryhmien kokoonpano ja toimikausi

Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 16 §:ssä tarkoitettujen yhteistyöryhmien kokoonpano on sovitettava niin, että siinä ovat edustettuina asian kannalta merkittävät tahot. Rakennerahastoasioita käsittelevät yhteistyöryhmät on asetettava sellaisiksi, että ne täyttävät Euroopan unionin lainsäädännön mukaiset kumppanuudelle asetetut vaatimukset.

4 §
Yhteistyöryhmien tehtävät

Erityisohjelmia varten asetetut yhteistyöryhmät valmistelevat ohjelmaesitykset muiden ohjelmaesityksen laatimiseen osallistuvien tahojen kanssa ja yhteen sovittavat erityisohjelmaan liittyvien alueellisten ohjelmien valmistelua. Yhteistyöryhmät suuntaavat, seuraavat ja arvioivat ohjelmatyötä sekä tekevät tätä työtä tukevaa ennakointia. Muita aluepoliittisesti merkittäviä kokonaisuuksia varten asetut yhteistyöryhmät hoitavat yhteistyöhön perustuvaa valmistelua, toimeenpanon ohjaamista ja seurantaa.

Kansallisen maaseutupolitiikan ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmät sekä saaristoasiain neuvottelukunta antavat toiminnastaan ja sen yhteensovittamisesta selvityksen alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnalle vuosittain. Myös muut tämän pykälän perusteella asetetut neuvottelukunnat raportoivat työstään alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnalle.

5 §
Aluekehittämispäätöksen valmistelu, sisältö ja seuranta

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee yhteistyössä muiden ministeriöiden, maakuntien liittojen ja muiden aluekehittämisen kannalta keskeisten tahojen kanssa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun aluekehittämispäätöksen. Aluekehittämispäätöksen valmistelua ohjaa alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta.

Aluekehittämispäätös valmistellaan hallituskauden ensimmäisen vuoden loppuun mennessä.

Aluekehittämispäätös sisältää ainakin:

1) kehittämisen tavoitteet ja linjaukset niiden toteuttamiseksi hallinnonaloittain;

2) alueiden kehittämisen tavoitteiden tarkemman kuvauksen;

3) kuvauksen kehittämiseen suunnattavista voimavaroista;

4) tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta kuvaavat laadulliset ja määrälliset tavoitteet ja mittarit, joilla päätökseen sisältyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta alueiden kehittämisen tavoitteiden toteutumisesta voidaan seurata;

5) määrittelyn erityisohjelmien keskeisistä tavoitteista ja ohjelmien laatimisesta vastaavista tahoista.

6 §
Hallinnonalojen aluekehittämistavoitteiden laatiminen

Alueiden kehittämisen kannalta keskeiset ministeriöt määrittelevät osana valtioneuvoston aluekehittämispäätöstä hallinnonalansa aluekehittämistavoitteet. Niiden tulee sisältää ainakin:

1) kuvaus alueiden kehittämisen nykytilasta hallinnonalalla;

2) hallinnonalan aluekehittämisen tavoitteiden toteuttamista koskevat linjaukset ja keskeiset toimenpiteet;

3) kuvaus alueiden kehittämiseen vaikuttavasta rahoituksesta ja sen alueellisen suuntaamisen periaatteista, jotka otetaan huomioon valtion aluehallinnon tulosohjauksessa;

4) suunnitelma hallinnonalan aluekehittämistavoitteiden seurannasta.

7 §
Aluekehittämisen toteuttamiseen osallistuvat keskeiset ministeriöt

Aluekehittämisen toteuttamiseen kehittämiseen osallistuvia keskeisiä ministeriöitä työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi ovat:

1) maa- ja metsätalousministeriö;

2) liikenne- ja viestintäministeriö;

3) opetus- ja kulttuuriministeriö;

4) valtiovarainministeriö;

5) sosiaali- ja terveysministeriö;

6) sisäministeriö;

7) ympäristöministeriö;

8) ulkoasiainministeriö.

8 §
Erityisohjelmien tavoitteet ja sisältö

Erityisohjelmalla on toteutettava aluekehittämispäätöksessä määriteltyjä tavoitteita. Lisäksi toimivaltainen ministeriö voi asettaa erityisohjelmalle oman toimialansa kannalta tarpeellisia tavoitteita.

Erityisohjelmaa toteuttavien alueellisten ohjelmien on toteutettava erityisohjelman sekä maakuntaohjelman tavoitteita. Lisäksi alueellisessa ohjelmassa voidaan asettaa muita erityisohjelman kannalta tarpeellisia tavoitteita.

9 §
Erityisohjelmien valmistelu, toimeenpano ja seuranta

Erityisohjelman valmistelusta vastaa toimivaltainen ministeriö. Erityisohjelmat valmistellaan yhteistyössä ministeriöiden, maakuntien liittojen ja muiden asian kannalta keskeisten tahojen kanssa.

Toimivaltainen ministeriö vastaa erityisohjelman toimeenpanosta ja riittävästä ohjauksesta varmistaakseen erityisohjelman toteuttamisen.

Erityisohjelmaan liittyvien alueellisten ohjelmien seurannasta ja raportoinnista toimivaltaiselle ministeriölle vastaavat alueellisen ohjelman hyväksynyt maakunnan liitto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

10 §
Maakuntaohjelman sisällön rakenne

Maakuntaohjelmassa tulee olla alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 32 §:n 1 momentissa säädetyn lisäksi:

1) arvio maakunnan alueella toteutettujen ohjelmien vaikuttavuudesta;

2) maakunnan eri osien, erityisesti saaristo-, maaseutu- ja kaupunkialueiden, kehittämistoimenpiteet ja yhteistyömahdollisuudet sekä niiden yhteensovittamista maakunnan kehittämistavoitteisiin kuvaava osio;

3) tarvittaessa määrittely alueen kuntien yhteistyöalueista, jotka voivat perustua työssäkäyntiin, asiointiin, kuntien väliseen yhteistyöhön ja liikenneyhteyksiin tai muuhun maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta tarpeelliseen aluemäärittelyyn, sekä muodostavat koko maakunnan kehittämistä tukevia osa-alueita;

4) ohjelman rahoitussuunnitelmassa arviot maakunnassa käytettävästä valtion, Euroopan unionin rakennerahastovarojen, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoituksesta;

5) ohjelman määrällistä ja laadullista seurantaa varten tarvittavat vaikuttavuustavoitteet ja niitä koskevat mittarit;

6) selvitys maakuntien yhteistoiminta-alueilla ja muussa maakuntien välisessä yhteistyössä tehtävistä suunnitelmista ja merkittävistä hankkeista;

7) kuvaus maakuntaohjelman valmisteluvaiheista ja valmisteluun osallistuneista tahoista.

Maakuntaohjelman kehittämistarpeiden ja -tavoitteiden määrittelyn tulee perustua maakunnan liiton ja muiden aluekehittämistyöhön osallistuvien tahojen yhteiseen ennakointityöhön.

11 §
Maakuntaohjelman valmistelun aikataulu

Maakuntaohjelma hyväksytään alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 32 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla kunnanvaltuuston toimikauden alkamisvuotta seuraavan vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

12 §
Maakuntaohjelman toimeenpano-suunnitelman sisällön rakenne

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa tulee olla maakuntaohjelman toteuttamisen seuraavien vuosien painotukset ja keskeiset toimenpiteet sekä rahoituksesta vastaavat tahot.

Toimeenpanosuunnitelmaan on sisällyttävä rahoitussuunnitelma, joka sisältää arviot alueen päätettävissä olevasta kansallisen, Euroopan unionin rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä muusta Euroopan unionin rahoituksesta ja niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista.  Euroopan unionin ja sitä vastaavan valtion vastinrahan rahoitusosuuksien arviot tehdään hallintoviranomaisen antaman rahoituskehyksen puitteissa. Rahoitussuunnitelmaan otetaan valtakunnallisten suunnitelmien rahoitus tiedoksi.

Toimeenpanosuunnitelmassa on oltava alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 33 §:n 2 momentin mukaisen yhteistyöryhmän mahdollinen kannanotto rakennerahasto-ohjelmien valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja -suunnitelmista sekä alueen osallistumisesta niihin. Kannanotossa maakunnan yhteistyöryhmä voi ottaa kantaa valtakunnallisten teemojen yhteensovitukseen maakuntaohjelmaan ja alueella toteutettavaan rakennerahastotoimintaan sekä määritellä alueen näkökulmasta valtakunnallisista hankesuunnitelmista tärkeimmät.

Toimeenpanosuunnitelmassa on lisäksi oltava maakuntien yhteisesti toteutettavien toimenpiteiden suunnitelmat ja niiden vastuutahot.

13 §
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistelun aikataulu

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan ensimmäisen kerran maakuntaohjelman hyväksymisen jälkeisenä syksynä.

14 §
Yhteistyösopimuksen laatiminen

Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain mukaisiin ohjelmiin ja suunnitelmiin liittyvien sopimusten laatimiseen osallistuvat sopimusosapuolten lisäksi muut sopimuksen rahoittamiseen osallistuvat tahot. Maakunnan liitto osallistuu sopimuksen valmisteluun silloin, kun on kyse aluetta koskevan maakuntaohjelman, erityisohjelman tai rakennerahasto-ohjelman alueelliseen toteuttamiseen liittyvän sopimuksen laatimisesta. Lapin maakunnassa sopimusten valmisteluun osallistuu saamelaiskäräjät, jos sopimus vaikuttaa saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 9 §:ssä mainittuihin asioihin.

15 §
Ohjelmien arviointi ja seuranta

Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain mukaisten ohjelmien ja suunnitelmien valmistelusta vastaavien viranomaisten velvollisuudesta selvittää ja arvioida ympäristövaikutukset säädetään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutuksista annetussa laissa (200/2005).

Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 4 §:n mukaisten alueiden kehittämisen tavoitteiden toteutumisen valtakunnallisessa seurannassa ja arvioinnissa käytetään ainakin sellaisia vaikutustavoitteita ja mittareita, jotka kuvaavat:

1) alueiden taloutta ja kilpailukykyä;

2) työmarkkinatilannetta;

3) väestönkehitystä ja hyvinvointia;

4) sosiaalista osallisuutta; ja

5) vähähiilistä taloutta ja ympäristön kestävää kehitystä.

Käytettävät mittarit määritellään tarkemmin aluekehittämispäätöksessä ja niitä sovelletaan myös muissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain mukaisten ohjelmien, suunnitelmien ja ohjelmien vaikuttavuuden seurannassa.

2 luku

Rakennerahastotoiminta

16 §
Hallintoviranomaisen tehtävät

Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 (yleisasetus) säädettyjen tehtävien lisäksi rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomainen vastaa:

1) varainhoitoasetuksen moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän perustamisesta ja toiminnasta;

2) ohjelmaa koskevan arviointisuunnitelman laatimisesta, arviointien suorittamisesta ja ohjelmakauden arviointikertomusten esittämisestä komissiolle;

3) viestintästrategian laatimisesta ohjelmalle, tiedotus- ja viestintätoimenpiteiden täytäntöönpanosta viestintästrategian mukaisesti, keskitetyn verkkosivuston tai verkkoportaalin perustamisesta ja siinä hankkeiden luettelon ylläpitämisestä rahastoittain, yleisistä rahoitusmahdollisuuksista tiedottamisesta yleisölle, hakijoille, mahdollisille tuensaajille ja tuensaajille;

4) sääntöjenvastaisten menojen johdosta tehtävästä julkisen rahoitusosuuden peruuttamisesta ohjelmasta.

17 §
Välittävän toimielimen tehtävät

Työ- ja elinkeinoministeriö siirtää alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 7 §:n nojalla seuraavat rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomaisen tehtävät välittävälle toimielimelle, joka vastaa:

1) tuen myöntämis- ja maksatuspäätöksistä;

2) sääntöjenvastaisten menojen johdosta tehtävästä aiheettomasti maksetun tuen takaisinperinnästä ja muista korjaavista toimenpiteistä;

3) tiedotuksesta ja viestinnästä yleisölle, hakijoille, mahdollisille tuensaajille ja tuensaajille toimialueellaan hallintoviranomaisen viestintästrategian mukaisesti; 

4) hankkeiden seurannasta;

5) tuensaajille maksettujen menojen hallinnollisista ja paikan päällä tehtävistä varmennuksista;

6) tuensaajille maksettujen menojen lainmukaisuuden vahvistamisesta todentamisviranomaiselle kerran vuodessa; 

7) hallintoviranomaisen avustamisesta seurantakomiteatyössä ja ohjelman täytäntöönpanokertomusten laatimisesta Euroopan komissiolle.

18 §
Välittävänä toimielimenä toimimisen edellytykset

Hallinto- ja todentamisviranomaisen sekä välittävien toimielimien hyväksymisedellytyksistä niille siirrettyjen tehtävien osalta säädetään yleisasetuksen liitteessä XIII.  

19 §
Välittävien toimielinten tehtävien hoitaminen maakuntien liitoissa

Työ- ja elinkeinoministeriö siirtää 17 §:n 1 momentin mukaiset tehtävät seuraavasti:

1) Uudenmaan liittoon kootaan Varsinais-Suomen, Kymenlaakson, Hämeen, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakuntien liittojen tehtävät;  

2) Pirkanmaan liittoon kootaan Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Satakunnan maakuntien liittojen tehtävät.

20 § 
Eräiden rakennerahastotehtävien hoitaminen maakuntien liitoissa

Työ- ja elinkeinoministeriö siirtää 17 §:n 1 momentin 3 ja 7 kohdassa tarkoitetut tehtävät sekä teknisen tuen myöntämis- ja maksamispäätökset seuraavasti:

1) Pohjois- Karjalan maakuntaliittoon kootaan Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntien liittojen edellä mainitut tehtävät;

2) Lapin liittoon kootaan Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien liittojen edellä mainitut tehtävät.

21 §
Todentamisviranomaisen tehtävät

Yleisasetuksessa säädettyjen tehtävien lisäksi rakennerahasto-ohjelman todentamisviranomainen vastaa:

1) maksuennusteiden ja muiden taloudellisten tietojen toimittamisesta Euroopan komissiolle;   

2) sääntöjenvastaisuusilmoitusten toimittamisesta Euroopan komissiolle;

3) siitä, että Euroopan komissiolle toimitettavasta unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012  59 artiklan mukaisesta tilityksestä jätetään pois välimaksupyyntöön tilivuoden osalta aiemmin sisältyneitä menoja, joiden laillisuuden ja asianmukaisuuden arviointi on kesken, ja että ne sisällytetään kokonaan tai osittain jotakin seuraavaa tilivuotta koskevaan välimaksupyyntöön menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden ratkettua.

22 §
Tarkastusviranomaisen tehtävät

Yleisasetuksessa säädettyjen tehtävien lisäksi rakennerahasto-ohjelman tarkastusviranomainen vastaa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 10 §:n 2 momentin nojalla hallinto- ja todentamisviranomaisen sekä välittävien toimielinten nimeämiseen liittyvän riippumattoman tarkastuselimen kertomuksen ja lausunnon antamisesta yleisasetuksen liitteessä XIII säädettyjen nimeämisen edellytyksenä olevien hyväksymisperusteiden täyttymisestä sekä ryhtymisestä tarvittaessa toimenpiteisiin nimeämisen peruuttamiseksi.  

23 §
Rakennerahasto-ohjelman seurantakomitean kokoonpano, jäsenet ja toimikausi

Seurantakomitean puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Valtioneuvoston asettaman seurantakomitean kokoonpanossa noudatetaan Euroopan unionin kumppanuusperiaatetta. Seurantakomitean jäseniksi voidaan nimetä edustajia ministeriöistä, ohjelman täytäntöönpanoon osallistuvista muista valtion viranomaisista, maakuntien liitoista ja niiden jäsenkunnista, keskeisistä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöistä sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavista järjestöistä. Seurantakomitea toimii ohjelmakauden sulkemiseen asti.

24 §
Valtakunnallisen toimenpidekokonaisuuden ohjausryhmä

Valtakunnallista toimenpidekokonaisuutta varten voidaan asettaa ohjausryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia valtakunnallisen toimenpidekokonaisuuden strategisesta ohjaamisesta sekä seurata, arvioida ja muutoin tukea sen toteutumista. Ohjausryhmä seuraa myös sitä, että rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen ja alueellinen toiminta täydentävät ja tukevat toisiaan toimenpidekokonaisuudessa.

Seurantakomitea vahvistaa hankkeiden valintaperusteet. Ohjausryhmä voi tehdä välittävälle toimielimelle esityksiä erityisiksi valintaperusteiksi, joita käytetään toimenpidekokonaisuuteen sisältyvässä hankehaussa, ja tarvittaessa esityksiä hakukohtaisiksi painopisteiksi. Ohjausryhmä voi käsitellä hankehakemuksia yhteistyössä välittävän toimielimen kanssa.

Ohjausryhmä voi olla yhteinen usealle toimenpidekokonaisuudelle ja yhteinen vastaavaa tehtävää varten asetetun valtakunnallisen johto-, ohjaus- tai muun ryhmän kanssa.

3 luku

Voimaantulo 

25 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2014.

  Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014 

Elinkeinoministeri
Jan Vapaavuori

Hallitusneuvos
Tuula Manelius

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.