270/2013

Säädöstä oikaistu.

Annettu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2013

Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

kumotaan metsästysasetuksen (666/1993) 20 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 1374/1996,

muutetaan 10, 14, 14 a, 15, 16, 19, 22, 26 ja 45 §, sellaisena kuin niistä ovat 14 a ja 26 § asetuksessa 170/2011, 16 § osaksi asetuksissa 81/1994, 869/1998 ja 823/2009 ja 45 § asetuksessa 1289/1995, sekä

lisätään asetukseen uusi 10 a, 15 a, 16 a ja 20 a § seuraavasti:

10 §
Rautojen käyttäminen

Riistaeläinten pyydystämisessä saa käyttää vain rautoja, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen välittömän kuoleman. Raudat on huollettava säännöllisesti. Raudat on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille tai muille kuin pyydystettäville eläimille.

Rautoja saa käyttää maalla hillerin, kärpän, minkin, näädän ja oravan metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa olla enintään 20 senttimetriä.

Rautoja saa käyttää veden alla euroopanmajavan, kanadanmajavan, minkin ja piisamin metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa olla enintään 30 senttimetriä.

10 a §
Ansojen käyttäminen

Ansoja saa käyttää riekon ja kiirunan pyyntiin Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa.

14 §
Valonlähteen käyttäminen

Keinotekoista valonlähdettä saa käyttää haavoittunutta tai jalkanarussa olevaa eläintä jäljitettäessä ja lopetettaessa sekä luolassa, loukussa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon alla taikka muutoin avuttomassa tilassa olevaa eläintä lopetettaessa.

14 a §
Lehtipuhaltimen käyttäminen

Lehtipuhallinta saa käyttää vain luolassa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon alla taikka niitä vastaavissa olosuhteissa olevan tarhatun naalin, ketun, supikoiran, minkin, kärpän, oravan, mäyrän, pesukarhun sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseksi tai karkottamiseksi.

15 §
Myrkyn käyttäminen rauhoittamattomien eläinten pyynnissä

Rottien, hiirien ja myyrien tappamiseen saa käyttää myrkkyä ja myrkytettyä syöttiä vain rakennuksessa, pihapiirissä, puutarhassa, turkistarhassa, kaatopaikalla ja vesiviljelylaitoksessa. Myrkyt ja myrkytetyt syötit on asetettava siten, että ne eivät aiheuta vaaraa ihmisille tai muille kuin tässä pykälässä tarkoitetuille eläimille.

15 a §
Sähkön käyttäminen rauhoittamattomien nisäkkäiden pyynnissä

Sähköä saa käyttää vain suljetulla loukulla pyydystetyn rotan, hiiren tai myyrän lopettamiseksi. Tällaista loukkua saa käyttää vain rakennuksessa, pihapiirissä, puutarhassa, turkistarhassa, kaatopaikalla ja vesiviljelylaitoksessa. Loukut on asetettava siten, että ne eivät aiheuta vaaraa ihmisille tai muille kuin tässä pykälässä tarkoitetuille eläimille. Sähköllä tappava loukku on huollettava säännöllisesti.

16 §
Yleiset ampuma-asevaatimukset

Itselataavaa asetta, jonka lippaaseen mahtuu enintään kolme patruunaa, ei saa käyttää metsästyslain 5 §:ssä mainittujen lintujen eikä metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämerennorpan, kirjohylkeen ja hallin ampumiseen. Sellaisen itselataavan aseen, jonka lippaaseen mahtuu enemmän kuin kolme patruunaa, käytön kieltämisestä metsästyksessä säädetään metsästyslain 33 §:ssä.

Metsästyksessä saa käyttää vain ampuma-aselain (1/1998) 6 §:n 2 momentin 1—3 ja 8 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta sekä 11 ja 12 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta, joka on vähintään 600 millimetriä pitkä ja jonka piippu on vähintään 300 millimetriä pitkä.

16 a §
Luotiasetta koskevat yleiset vaatimukset

Riistaeläimen ampumiseen käytettävän rihlatun luotiaseen luodin osumaenergian on piipun suusta mitattuna oltava vähintään 100 joulea (E 0 > 100 J).

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään:

1) kettua, tarhattua naalia, mäyrää, saukkoa, supikoiraa, pesukarhua, rämemajavaa, metsäjänistä, rusakkoa, metsoa, teertä tai hanhea saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin painon on oltava vähintään 2,5 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 200 joulea (E 100 > 200 J);

2) metsäkaurista, itämerennorppaa, hallia, kirjohyljettä, sutta, ilvestä, ahmaa, euroopanmajavaa, kanadanmajavaa tai muflonia saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin painon on oltava vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea (E 100 > 800 J);

3) valkohäntäpeuraa, saksanhirveä, metsäpeuraa, kuusipeuraa, japaninpeuraa tai villisikaa saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin painon on oltava vähintään 6 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 000 joulea (E 100 > 2 000 J) tai, luodin painon ollessa 8 grammaa tai enemmän, osumaenergian on vastaavalla tavalla mitattuna oltava vähintään 1 700 joulea (E 100 > 1 700 J); ja

4) hirveä tai karhua saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin painon on oltava vähintään 9 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 700 joulea (E 100 > 2 700 J) tai, luodin painon on ollessa 10 grammaa tai enemmän, osumaenergian on vastaavalla tavalla mitattuna oltava vähintään 2 000 joulea (E 100 > 2 000 J).

Edellä 2 momentin 3 ja 4 kohdassa mainittujen eläinten ampumiseen on käytettävä laajenemaan suunniteltua luotia.

19 §
Poikkeussäännös aseita koskevista kielloista

Tarkoitukseen sopivaa ampuma-asetta saa käyttää haavoittunutta, jalkanarussa, luolassa, loukussa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon alla taikka muutoin avuttomassa tilassa olevaa eläintä lopetettaessa.

20 a §
Ilma-aseen käyttäminen

Ilma-asetta saa käyttää vain rakennuksen sisällä ja siellä vain muun rauhoittamattoman nisäkkään kuin villiintyneen kissan tappamiseen.

Ilma-asetta saa käyttää riistaeläimen tai rauhoittamattoman eläimen ampumiseen tainnuttavaa ainetta sisältävällä ammuksella tutkimus-, istutus- tai uudelleensijoitustarkoituksessa.

22 §
Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet

Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista tai oranssia päähinettä tai päähineen suojusta ja ylävartalon peittävää vaatetta. Oranssia tai oranssinpunaista väriä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa vaatteen ja päähineen näkyvästä pinta-alasta.

Edellä 1 momentissa säädetty vaatimus ei kuitenkaan koske metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta.

26 §
Euroopanmajavan ja kanadanmajavan sekä piisamin pesän rauhoitus

Piisamin ja majavan asuttua pesää ei saa rikkoa. Asuttuun pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi kuitenkin rikkoa:

1) kesäkuun 15 päivän ja syyskuun 15 päivän välisenä aikana Lapin maakunnassa;

2) kesäkuun 15 päivän ja syyskuun 30 päivän välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa,

3) kesäkuun 15 päivän ja lokakuun 15 päivän välisenä aikana Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa; sekä

4) kesäkuun 15 päivän ja lokakuun 31 päivän välisenä aikana muualla Suomessa.

45 §
Poromiehen oikeus metsästysaseen kuljettamiseen

Poliisi voi paliskunnan poroisännän esityksestä antaa poronhoitotyötä suorittavalle poromiehelle luvan kuljettaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa metsästyslain 35 §:n 3 momentin säännöksen estämättä sellaista metsästyskivääriä, jonka luodin osumaenergia täyttää tämän asetuksen 16 a §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetyt vaatimukset.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2013.

Asetuksen 22 §:n estämättä saa punaista päähinettä ja vaatetta käyttää 31 päivään tammikuuta 2014 saakka.

  Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2013

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen

Ylitarkastaja
Rami Sampalahti

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.