248/2013

Annettu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2013

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta kappaletavarana aluksessa annetun asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

muutetaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta kappaletavarana aluksessa annetun asetuksen (666/1998) 2 §:n 1 ja 5 kohta, 3, 4, 9−11 ja 11 b §, 12 §:n 3 momentti sekä 14 a ja 15 §,

sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 ja 5 kohta sekä 12 §:n 3 momentti asetuksessa 1127/2003, 3 § asetuksissa 1127/2003 ja 172/2011, 4 § asetuksissa 1127/2003 ja 405/2005, 9 § asetuksissa 528/2001, 1127/2003 ja 405/2005, 10 ja 14 a § asetuksessa 528/2001, 11 § osaksi asetuksessa 528/2001 ja 11 b § asetuksessa 405/2005, sekä

lisätään 14 §:ään, sellaisena kuin se on asetuksissa 405/2005 ja 172/2011, uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) kappaletavaralla vaarallisia aineita, joita kuljetetaan pakkauksissa, kuljetussäiliöissä, konteissa tai pakattuina muulla vastaavalla tavalla; mitä pakkauksesta jäljempänä säädetään, koskee myös IBC-pakkauksia, kontteja ja säiliöitä;


5) IMDG-säännöstöllä SOLAS-sopimuksen liitteen VII luvun A osan 1 säännössä määritellyn säännöstön, joka sisältää määräyksiä vaarallisten aineiden kuljetuksesta kappaletavarana aluksessa, muutossarjaa 35–10;


3 §
IMDG- ja INF-säännöstöjen soveltaminen

Vaarallisten aineiden kuljetuksiin kappaletavarana aluksissa sovelletaan IMDG- ja INF-säännöstöä siten kuin siitä tässä asetuksessa säädetään. Asetuksen 4 §:n 2 momentissa, 4 a §:ssä, 9 §:n 3 momentissa ja 12 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa voidaan kuitenkin IMDG-säännöstön sijasta ro-ro-aluskuljetuksiin Itämerellä soveltaa vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR; SopS 23/1979) tai kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF; SopS 52/2006) liitteessä C olevien vaarallisten tavaroiden kansainvälisten rautatiekuljetusmääräysten (RID) vastaavia määräyksiä.

IMDG- ja INF-säännöstöistä antaa tietoja Liikenteen turvallisuusvirasto.

4 §
Vaarallisten aineiden luokitus

Vaaralliset aineet luokitellaan seuraaviin luokkiin:

Luokka 1 Räjähteet
Luokka 2 Kaasut
Luokka 3 Palavat nesteet
Luokka 4.1 Helposti syttyvät kiinteät aineet, itsereaktiiviset aineet ja epäherkistetyt kiinteät räjähdysaineet
Luokka 4.2 Helposti itsestään syttyvät aineet
Luokka 4.3 Aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja
Luokka 5.1 Syttyvästi vaikuttavat (hapettavat) aineet
Luokka 5.2 Orgaaniset peroksidit
Luokka 6.1 Myrkylliset aineet
Luokka 6.2 Tartuntavaaralliset aineet
Luokka 7 Radioaktiiviset aineet
Luokka 8 Syövyttävät aineet
Luokka 9 Muut vaaralliset aineet ja esineet

Jos IMDG-säännöstössä edellytetään, että toimivaltainen viranomainen luokittelee aineen tai hyväksyy aineen luokituksen, radioaktiivisten aineiden osalta tehtävä kuuluu Suomessa Säteilyturvakeskukselle ja muiden aineiden osalta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Viranomainen voi vaatia, että aineen laivaaja tai lastinantaja esittää tulokset testeistä luokituksen selvittämiseksi.

Jos IMDG-säännöstössä tarkoitettu ulkomainen tai Ahvenanmaan maakunnan toimivaltainen viranomainen on luokitellut aineen tai hyväksynyt aineen luokituksen, luokitusta saa käyttää myös Suomessa.

9 §
Pakkauksen ja säiliön vaatimustenmukaisuuden osoittaminen

Vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävän pakkauksen ja säiliön vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta säädetään vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten, säiliöiden ja irtotavarakonttien vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1008/2011).

Vaarallisten aineiden kuljetukseen saa käyttää myös IMDG-säännöstössä tarkoitetun ulkomaisen tai Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaisen viranomaisen taikka sen valtuuttaman yhteisön hyväksymää pakkausta tai säiliötä.

IMDG-säännöstön 6.1, 6.3, 6.4, 6.5 ja 6.6 luvuissa tarkoitettujen pakkauksen valmistajan ja myöhemmän jälleenmyyjän on annettava tiedot noudatettavista menettelytavoista sekä kuvaus suljinten ja muiden tarvittavien osien tyypeistä ja mitoista, jotta voidaan varmistua siitä, että kuljetukseen tarjottava pakkaus täyttää säädetyt vaatimukset.

10 §
Ilmoitus pakkauksen tai säiliön rikkoutumisesta

Laivaaja, lastinantaja, kuljetuksen suorittaja ja vastaanottaja ovat velvollisia ilmoittamaan tavanomaisissa kuljetusoloissa tapahtuneesta hyväksytyn tai muuten vaatimustenmukaiseksi osoitetun pakkauksen tai säiliön rakenteen rikkoutumisista Säteilyturvakeskukselle, jos rikkoutuminen on tapahtunut radioaktiivisten aineiden kuljetuksessa, ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle, jos rikkoutuminen on tapahtunut muiden vaarallisten aineiden kuljetuksessa.

11 §
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ja Säteilyturvakeskuksen oikeudet ja velvollisuudet

Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla ja Säteilyturvakeskuksella on tarvittaessa ja erityisesti, jos pakkaus särkyessään aiheuttaa haittaa tai vaaraa, oikeus suorituttaa määräämässään laboratoriossa testejä sen varmistamiseksi, että sarjatuotteena valmistettu pakkaus täyttää kyseiselle pakkaustyypille asetetut vaatimukset.

Säteilyturvakeskus pitää rekisteriä radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetuista pakkauksista ja säiliöistä, jotka on tyyppihyväksytty tai joiden tyypin vaatimustenmukaisuus on muuten osoitettu. Pakkauksista ja säiliöistä, jotka on tarkoitettu muiden vaarallisten aineiden kuljetukseen, pitää rekisteriä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.

11 b §
Säteilysuojelu- ja laadunvarmistusohjelmat

Sillä, joka kuljettaa radioaktiivista ainetta, tulee olla IMDG-säännöstön kohdassa 1.5.2 tarkoitettu säteilysuojeluohjelma. Ohjelmassa on esitettävä radioaktiivisten aineiden kuljetuksesta aiheutuvan säteilyaltistuksen estämiseksi ja rajoittamiseksi toteutettavat toimenpiteet. Toimenpiteet on suhteutettava säteilyaltistuksen määrään ja todennäköisyyteen. Ennen kuljetustoimintaan ryhtymistä säteilysuojeluohjelma on toimitettava tiedoksi Säteilyturvakeskukselle.

Toiminnanharjoittajan on laadittava toimintojen vaatimuksenmukaisuuden varmistamiseksi toiminnassaan sovellettava IMDG-säännöstön kohdassa 1.5.3 tarkoitettu laadunvarmistusohjelma:

1) kaikkien erityismuodossa olevien radioaktiivisten aineiden ja heikosti leviävien radioaktiivisten aineiden kuljetusta varten;

2) kaikkien radioaktiivisten aineiden kuljetukseen käytettävien kollien suunnittelua, valmistusta, testausta, asiakirja-aineistoa, käyttöä, kunnossapitoa ja tarkastusta varten; sekä

3) radioaktiivisten aineiden kuljetukseen liittyviä toimenpiteitä varten.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun laadunvarmistusohjelman tulee perustua vaatimuksiin, joita Säteilyturvakeskus pitää hyväksyttävinä. Laadunvarmistusohjelman tulee Säteilyturvakeskuksen pyynnöstä olla sen saatavilla.

12 §
Selvitys lastattavasta ja purettavasta aineesta

Laivaajan ilmoitusvelvollisuudesta säädetään alusliikennepalvelulain (623/2005) 22 c §:ssä.

14 §
Viranomaiset

Jollei vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa tai sen nojalla toisin säädetä, IMDG-säännöstössä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen vaarallisten aineiden kuljetuksessa kappaletavarana aluksessa on Liikenteen turvallisuusvirasto. Lisäksi Säteilyturvakeskus on toimivaltainen viranomainen radioaktiivisten aineiden kuljetuksessa kappaletavarana aluksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi antaa IMDG-säännöstön 2.6.3.3 kohdassa tarkoitettuja biologisia tuotteita koskevia kansallisia vaatimuksia tai rajoituksia.

14 a §
Ilmoitukset pakkauksen tai säiliön hyväksymisestä

Tarkastuslaitoksen on ilmoitettava vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun pakkauksen tai säiliön tyyppihyväksymisestä tai muusta vastaavasta vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle.

15 §
Poikkeukset pelastustehtävissä

Kiireellisissä pelastustehtävissä saa tämän asetuksen säännöksistä poiketa, jos säännösten noudattaminen vaikeuttaa pelastustoimintaa.


Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä huhtikuuta 2013.

  Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2013

Liikenneministeri
Merja Kyllönen

Neuvotteleva virkamies
Kaisa Männistö

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.