Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden ilmakuljetuksesta annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
kumotaan vaarallisten aineiden ilmakuljetuksesta annetun asetuksen ( 210/1997 ) 21 §, sellaisena kuin se on asetuksessa 527/2007,
muutetaan 1 a §:n 8 ja 9 kohta, 2−5, 5 a ja 6 §, 7 §:n 1 ja 3 momentti sekä 9, 12−14, 14 a, 15, 16, 17 a ja 20 §, sellaisina kuin niistä ovat 1 a §:n 8 ja 9 kohta sekä 5, 15 ja 20 § asetuksessa 885/2007, 2, 4, 6 ja 14 § asetuksissa 885/2007 ja 659/2009, 3 ja 17 a § asetuksissa 429/2005 ja 885/2007, 5 a § asetuksessa 429/2005, 7 §:n 1 ja 3 momentti asetuksessa 659/2009, 13 ja 14 a § asetuksessa 527/2001 ja 16 § osaksi asetuksessa 527/2001 sekä
lisätään 8 §:ään, sellaisena kuin se on asetuksessa 429/2005, uusi 2 momentti seuraavasti:
1 a §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuudella vaarallisten aineiden kuljetuksen yhteydessä sattuvaa ja siihen liittyvää tapahtumaa, josta aiheutuu henkilön kuolema tai vakava vammautuminen taikka merkittäviä omaisuus- tai ympäristövahinkoja;
vaarallisten aineiden kuljetusvaaratilanteella vaarallisten aineiden kuljetuksen yhteydessä ilma-aluksessa tai muualla sattuvaa ja kuljetukseen liittyvää muuta tapahtumaa kuin onnettomuutta, kun tapahtumasta aiheutuu henkilön vammautuminen, omaisuus- tai ympäristövahinko, tulipalo, pakkauksen rikkoutuminen, vaarallisen aineen läikkyminen, nesteen tai säteilyn vuoto tai muuta, josta ilmenee, ettei pakkaus ole säilynyt ehjänä; vaarallisten aineiden kuljetusvaaratilanteeksi katsotaan myös mikä tahansa vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvä tapahtuma, joka saattaa ilma-aluksen tai siinä olevat henkilöt vakavaan vaaraan;
2 §Sovellettavat standardit
Vaarallisten aineiden ilmakuljetuksessa ja tilapäisessä säilytyksessä noudatetaan Suomen tekemin varaumin ICAO-TI:tä sellaisena kuin se on hyväksytty sovellettavaksi vuosina 2011 ja 2012 siten kuin siitä tässä asetuksessa säädetään ja Liikenteen turvallisuusvirasto määrää.
Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tietoja ICAO-TI:stä.
3 §Vaarallisten aineiden luokitus
Vaaralliset aineet luokitellaan seuraaviin vaarallisuusluokkiin:
Luokka 1 | Räjähteet |
Luokka 2 | Kaasut |
Luokka 3 | Palavat nesteet |
Luokka 4.1 | Helposti syttyvät kiinteät aineet, itsereaktiiviset aineet ja epäherkistetyt kiinteät räjähdysaineet |
Luokka 4.2 | Helposti itsestään syttyvät aineet |
Luokka 4.3 | Aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja |
Luokka 5.1 | Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet |
Luokka 5.2 | Orgaaniset peroksidit |
Luokka 6.1 | Myrkylliset aineet |
Luokka 6.2 | Tartuntavaaralliset aineet |
Luokka 7 | Radioaktiiviset aineet |
Luokka 8 | Syövyttävät aineet |
Luokka 9 | Muut vaaralliset aineet ja esineet |
Tarkemmat määräykset vaarallisten aineiden luokituksesta ovat Liikenteen turvallisuusviraston päätöksessä.
Jos ICAO-TI:ssä edellytetään, että toimivaltainen viranomainen luokittelee vaarallisen aineen tai hyväksyy sen luokituksen, radioaktiivisten aineiden osalta tehtävä kuuluu Suomessa Säteilyturvakeskukselle ja muiden aineiden osalta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Viranomainen voi vaatia, että aineen lähettäjä esittää tulokset testeistä luokituksen selvittämiseksi.
Jos ICAO-TI:ssä tarkoitettu ulkomainen toimivaltainen viranomainen on luokitellut vaarallisen aineen tai hyväksynyt sen luokituksen, luokitusta saa käyttää myös Suomessa.
4 §Vaaralliset aineet matkatavarana
Matkustaja ja miehistön jäsen eivät saa viedä vaarallisia aineita ilma-alukseen matkatavaroissaan eivätkä muutenkaan mukanaan, ellei Liikenteen turvallisuusvirasto joistakin vaarallisista aineista ICAO-TI:n mukaisesti määrää toisin. Niitä vaarallisia aineita, joita saadaan kuljettaa ilma-aluksessa, mutta joiden kuljetukseen vaaditaan ICAO-TI:n mukaan kuljetuksen suorittajan hyväksyntä, matkustaja tai miehistön jäsen ei kuitenkaan saa viedä ilma-alukseen ennen kuin kuljetuksen suorittaja on hyväksynyt kuljetuksen.
Kuljetuksen suorittajan, lentopaikanpitäjän ja matkan järjestäjän on varmistettava, että matkustajille tiedotetaan ICAO-TI:n kohtien 7;5, 8;1.1.3 ja 8;1.1.4 mukaisesti, millaisten aineiden kuljetus ilma-aluksessa on kielletty.
5 §Vaaralliset aineet lentorahtina
Vaarallisen aineen ilmakuljetukseen on oltava Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä VAK-lain 14 a §:n 2 momentissa tarkoitettu kuljetuksen hyväksyntä tai poikkeuslupa, jos vaarallisen aineen ilmakuljetus on ICAO-TI:n mukaan kielletty ilman hyväksyntää tai poikkeuslupaa. Hyväksyntää ja poikkeuslupaa koskevassa hakemuksessa on esitettävä ainakin seuraavat seikat:
lähettäjän ja vastaanottajan nimi ja osoite;
lähtö- ja määrälentopaikka sekä esitys kuljetusajankohdaksi ja reitiksi;
syyt, joiden perusteella hakija pitää kyseisen aineen ilmakuljetusta välttämättömänä;
hakijan näkemys siitä, miten ICAO-TI:ssä edellytetty turvallisuustaso saavutetaan;
hakijan mahdollisesti määrittelemät turvallisuuden tarkkailutoimet;
aineen nimi, vaarallisuusluokka ja YK-numero sekä aineeseen liittyvät tekniset tiedot;
tiedot pakkauksesta;
tieto kuljetettavan aineen määrästä;
tiedot tarvittavasta erityiskäsittelystä;
erityiset ohjeet toimenpiteistä hätätilanteissa.
Kuljetuksen suorittajan ja maahuolintapalvelujen tarjoajan on varmistettava, että paikoissa, joissa lentorahtia jätetään kuljetettavaksi, tiedotetaan ICAO-TI:n 7;4.7 kohdan mukaisesti vaarallisten aineiden kuljetusta koskevista säännöksistä ja määräyksistä.
5 a §Radioaktiivisten aineiden ilmakuljetusten hyväksyntä ja ilmoittaminen sekä viranomaisten myöntämät todistukset
ICAO:TI:n kohdassa 5;1.2.1 tarkoitetuissa tapauksissa lähettäjän on haettava hyväksyntä radioaktiivisten aineiden ilmakuljetukseen Säteilyturvakeskukselta ja ilmoitettava radioaktiivisten aineiden ilmakuljetuksista Säteilyturvakeskukselle. ICAO-TI:n kohdassa 5;1.2.2 tarkoitetuissa tapauksissa kuljetukseen vaadittavan todistuksen myöntää Säteilyturvakeskus.
6 §Lähettäjän velvollisuudet
Ennen kuin lähettäjä jättää vaarallista ainetta kuljetettavaksi lentorahtina, hänen on varmistauduttava, että aineen ilmakuljetus ei ole kielletty ja että kuljetuksen suorittajalle on annettu ICAO-TI:ssä tarkoitetut asiakirjat. Jos lähettäjä kuljetuksen suorittajan kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella antaa asiakirjat kuljetuksen suorittajalle sähköisessä muodossa, asiakirjojen allekirjoitukset voivat olla sähköisiä allekirjoituksia tai ne voidaan korvata suuraakkosin kirjoitetuilla allekirjoittamiseen oikeutettujen nimillä. Sähköiset asiakirjat on voitava viivytyksettä tulostaa paperisina ICAO-TI:n kohdan 5;4.1.1 mukaisesti.
Lähettäjän on annettava henkilöstölleen riittävät ohjeet, joita noudattaen henkilöstö kykenee hoitamaan vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvät tehtävänsä.
Lähettäjän on varmistettava, että pakkaukset soveltuvat niille vaarallisille aineille, joita on tarkoitus kuljettaa. Tieto siitä, miten pakkauksen soveltuvuus on varmistettu, on pyydettäessä toimitettava radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten osalta Säteilyturvakeskukselle ja muiden aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten osalta Liikenteen turvallisuusvirastolle.
Edellä 1–3 momentissa tarkoitettujen velvollisuuksien lisäksi lähettäjän on noudatettava, mitä hänen velvollisuuksistaan muuten säädetään ja määrätään.
7 §Kuljetuksen suorittajan ja maahuolinta-palvelujen tarjoajan velvollisuudet
VAK-lain 9 §:n 2 momentissa säädetään vaarallisten aineiden ilmakuljetuksessa edellytettävästä luvasta. Lupaa ei kuitenkaan vaadita, jos kyseessä on:
ilma-aluksen lennolla käyttämä polttoaine;
ilma-aluksen lentokelpoisuutta tai lentotoimintaa koskevien määräysten mukaan ilma-aluksessa kuljetettavaksi määrätty aine;
4 §:n 1 momentissa tarkoitettu, kuljetettavaksi sallittu aine;
ICAO-TI:ssä tarkoitettu, matkustajille lennon aikana myytäväksi tarkoitettu aine;
ICAO-TI:ssä tarkoitettu, lennon aikana potilaan hoitamiseen tarkoitettu aine;
muu ICAO-TI:ssä tarkoitettu vaarallinen aine, joka on jätetty ICAO-TI:n soveltamisalan ulkopuolelle erityisen käyttötarkoituksensa tai luonteensa vuoksi.
Kuljetuksen suorittajan on noudatettava ICAO-TI:n määräyksiä vaarallisten aineiden ilmakuljetuksessa ja tilapäisessä säilytyksessä sekä tiedottamisessa ja ohjeistuksessa henkilöstölleen ja muille. Kuljetuksen suorittajan toimintakäsikirjassa ja muissa soveltuvissa ohjekirjoissa on oltava riittävät ohjeet, joita noudattaen kuljetuksen suorittajan henkilöstö kykenee hoitamaan vaarallisten aineiden kuljetukseen ja tilapäiseen säilytykseen liittyvät tehtävänsä. Kuljetuksen suorittajan on varmistettava, että ICAO-TI:n kohdassa 7;6.1 tarkoitetuilla rahti- tai matkustuspalveluja hoitavilla henkilöillä on helposti saatavillaan tehtävään soveltuvat ohjeet sen välttämiseksi, että ilma-alukseen kuormattaisiin rahtina ilmoittamattomia vaarallisia aineita tai että matkustajat veisivät ilma-alukseen sellaisia vaarallisia aineita, joiden kuljettaminen on heiltä kielletty.
8 §Pakkauksen ja säiliön tekniset vaatimukset
ICAO-TI:n 6;1.1.3 ja 6;6.2.3 kohdissa tarkoitettujen pakkauksen valmistajan ja myöhemmän jälleenmyyjän on annettava tiedot noudatettavista menettelytavoista sekä kuvaus suljinten ja muiden tarvittavien osien tyypeistä ja mitoista, jotta voidaan varmistua siitä, että kuljetukseen tarjottava pakkaus täyttää säädetyt ja määrätyt vaatimukset.
9 §Pakkauksen ja säiliön käyttäminen
Vaarallista ainetta sisältävät sisäpakkaukset on sijoitettava ulkopakkaukseen ja kiinnitettävä siihen tai sulloaineita käyttäen pehmustettava siten, että ne eivät tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa rikkoudu, vuoda tai pääse liikkumaan. Sulloaineet, imeytysaineet ja pakkauksen muut osat eivät saa reagoida sisällön kanssa vaaraa aiheuttavalla tavalla.
Jos vaarallisen aineen kuljetukseen käytettyä pakkausta tai säiliötä käytetään uudelleen, on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimiin, jotta uuden sisällön saastuminen estetään. Pakkausta tai säiliötä ei saa käyttää uudelleen, ellei sitä ole tarkastettu ja todettu, että siinä ei ole korroosiota tai muita vaurioita.
12 §Lisäpäällys
Kollin saa pakata erilliseen lisäpäällykseen, joka ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa kuljetettavan aineen pakkaamista koskevien säännösten ja määräysten kanssa. Lisäpäällyksessä on oltava määräysten mukaiset kollin merkinnät ja varoituslipukkeet.
13 §Pakkauksen ja säiliön vaatimustenmukaisuuden osoittaminen
Vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävän pakkauksen ja säiliön hyväksymisestä ja muusta vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta säädetään vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten, säiliöiden ja irtotavarakonttien vaatimuksenmukaisuuden osoittamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1008/2011).
Vaarallisten aineiden kuljetukseen saa käyttää myös ICAO-TI:ssä tarkoitetun ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman yhteisön hyväksymää pakkausta tai säiliötä.
14 §Viranomaiset
Vaarallisten aineiden ilmakuljetusta ja tilapäistä säilytystä valvoo Liikenteen turvallisuusvirasto. Lisäksi vaarallisten aineiden ilmakuljetusta ja tilapäistä säilytystä valvovat tullilaitos, poliisi ja rajavartiolaitos kukin toimialallaan. Sen lisäksi, mitä VAK-lain 6 §:n 2 momentissa säädetään, sotilasviranomaiset valvovat myös muita sotilasilmailuna suoritettavia vaarallisten aineiden ilmakuljetuksia.
Radioaktiivisten aineiden kuljetukseen ja tilapäiseen säilytykseen liittyvissä asioissa valvontaviranomaisena toimii Säteilyturvakeskus yhteistyössä 1 momentissa mainittujen viranomaisten kanssa.
Jollei VAK-laissa tai sen nojalla toisin säädetä, ICAO-TI:ssä tarkoitettu vaarallisten aineiden ilmakuljetuksessa ja tilapäisessä säilytyksessä toimivaltainen viranomainen on Liikenteen turvallisuusvirasto sekä radioaktiivisten aineiden ilmakuljetuksessa ja tilapäisessä säilytyksessä lisäksi Säteilyturvakeskus.
Euroopan unionin asetuksissa ja Suomea sitovissa kansainvälisissä velvoitteissa tarkoitettuina toimivaltaisina viranomaisina toimivat tässä asetuksessa vastaavaa tehtävää suorittamaan säädetyt viranomaiset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi antaa ICAO-TI:n 2;6.3.3 kohdassa tarkoitettuja biologisia tuotteita koskevia kansallisia vaatimuksia tai rajoituksia.
14 a §Ilmoitukset pakkauksen tai säiliön hyväksymisestä
Tarkastuslaitoksen on ilmoitettava vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun pakkauksen tai säiliön tyyppihyväksymisestä taikka muusta vastaavasta vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle.
15 §Ilmoitus pakkauksen tai säiliön rikkoutumisesta
Lähettäjä, kuljetuksen suorittaja ja vastaanottaja ovat velvollisia ilmoittamaan Liikenteen turvallisuusvirastolle tavanomaisissa kuljetusoloissa tapahtuneesta hyväksytyn tai muuten vaatimustenmukaiseksi osoitetun pakkauksen tai säiliön rakenteen rikkoutumisesta. Ilmoitus on lisäksi tehtävä Säteilyturvakeskukselle, jos rikkoutuminen on tapahtunut radioaktiivisten aineiden kuljetuksessa, ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle, jos rikkoutuminen on tapahtunut muiden vaarallisten aineiden kuljetuksessa.
16 §Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ja Säteilyturvakeskuksen oikeudet ja velvollisuudet
Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla ja Säteilyturvakeskuksella on tarvittaessa, ja erityisesti, jos pakkaus tai säiliö särkyessään aiheuttaa haittaa tai vaaraa, oikeus suorituttaa määräämässään laboratoriossa testejä sen varmistamiseksi, että sarjatuotteena valmistettu pakkaus tai säiliö täyttää kyseiselle pakkaus- tai säiliötyypille asetetut vaatimukset.
Säteilyturvakeskus pitää rekisteriä radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetuista pakkauksista ja säiliöistä, jotka on tyyppihyväksytty tai joiden tyypin vaatimustenmukaisuus on muuten osoitettu. Pakkauksista ja säiliöistä, jotka on tarkoitettu muiden vaarallisten aineiden kuljetukseen, pitää rekisteriä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.
17 a §Koulutusta koskevat hyväksynnät ja ilmoitukset
VAK-lain 11 a §:ssä tarkoitettua hyväksyntää haetaan kirjallisesti Liikenteen turvallisuusvirastolta hyvissä ajoin ennen koulutuksen aloittamista. Hakemuksessa on annettava seuraavat tiedot:
koulutuksen antajan nimi ja yhteystiedot;
opetushenkilöstöön kuuluvien nimet ja selvitys heidän pätevyydestään;
koulutuksen kohderyhmät;
koulutuksen tavoitteet;
yksityiskohtainen koulutusohjelma, josta ilmenevät opetusaiheet, niille varattu aika ja opetusmenetelmät;
opetusaineisto tai kuvaus siitä;
esimerkki kirjallisesta kokeesta.
VAK-lain 11 a §:ssä tarkoitettuun koulutuksesta annettavaan ilmoitukseen sovelletaan, mitä 1 momentissa säädetään hakemuksesta koulutuksen hyväksymiseksi.
Jos koulutusta koskevan hakemuksen hyväksymisen tai ilmoituksen jättämisen jälkeen 1 momentissa tarkoitetut tiedot muuttuvat, muutosten hyväksymistä tulee hakea tai muuttuneista tiedoista tulee ilmoittaa Liikenteen turvallisuusvirastolle viipymättä.
VAK-lain 6 a §:ssä tarkoitetut ulkomaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman muun toimielimen antamat koulutuksen hyväksynnät ja todistukset tunnustetaan Suomessa.
20 §Vaarallisten aineiden ilmakuljetuksen ja tilapäisen säilytyksen turvaaminen
VAK-lain 11 d §:n 5 momentissa tarkoitettuina turvatoimina voidaan käyttää ICAO-TI:n kohdan 1;5 suositusten mukaisia turvatoimia.
Lentoasemien turvatoimista säädetään yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 2320/2002 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 300/2008 ja sen nojalla annetuissa komission täytäntöönpanoasetuksissa.
Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä marraskuuta 2012.
Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2012
LiikenneministeriMerja KyllönenNeuvotteleva virkamiesKaisa Männistö