4/2012

Säädöstä oikaistu.

Annettu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2012

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2012 maksettavasta pohjoisesta tuesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan kasvintuotannon tukea, kotieläintalouden tuotantosidonnaista tukea, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukea tukialueilla C vuodelta 2012 siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) tukiyksikkökertoimella sitä osuutta tukihakemuksen kohteena olevasta tukeen oikeuttavasta tukiyksikkömäärästä, jolle tuki maksetaan;

2) tukeen oikeuttavalla tukiyksikkömäärällä haettua ja valvontaseuraamusten jälkeen hyväksyttyä pinta-alaa tai eläin- tai eläinyksikkömäärää;

3) maksun perusteena olevalla tukiyksikkömäärällä pinta-alaa tai eläin- tai eläinyksikkömäärää, joka saadaan kertomalla tukeen oikeuttava tukiyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella;

4) neuvoston tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 73/2009;

5) kasvimaalla viljelyalaa, jolla viljellään puutarhakasveja tai perunaa omaan käyttöön;

6) seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa;

7) seoskasvustolla viljan ja neuvoston tilatukiasetuksen 79 artiklassa tarkoitettua valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta siten, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina vähintään 50 prosenttia on viljakasvien siementä;

8) vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan ennen jyväsadon valmistumista;

9) rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruis-vehnää, seosviljaa, seoskasvustoa ja vihanta-viljaa;

10) peltokasveilla viljoja, syysrapsia, syysrypsiä, kevätrapsia, kevätrypsiä, auringonkukkaa, ruistankiota (Camelina sativa), valkuaiskasveja, öljypellavaa, kuitupellavaa ja neuvoston tilatukiasetuksen 39 artiklassa sekä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 III osastossa säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettua komission asetuksen (EY) N:o 1120/2009 10 artiklassa tarkoitettua hamppua ja hamppulajikkeita;

 11) tuotantojaksolla sitä 12 kuukauden jaksoa, joka alkaa tukivuoden huhtikuun 1 päivänä;

12) tuen hakijan perheenjäsenellä tuen hakijan puolisoa ja alaikäisiä lapsia;

13) nautarekisterillä nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 3 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010) 2 luvun mukaista rekisteriä;

14) sikarekisterillä sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1296/2001) 3 §:n 12 kohdassa tarkoitettua rekisteriä;

15) eläinryhmällä emolehmiä, vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä sonneja ja härkiä, yli kahden vuoden ikäisiä sonneja ja härkiä, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja ja härkiä, vähintään vuoden ikäisiä uuhia, alle vuoden ikäisiä karitsoineita uuhia, vähintään vuoden ikäisiä kuttuja, alle vuoden ikäisiä poikineita kuttuja, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, vähintään vuoden ikäisiä suomenhevosia tai muita vähintään vuoden ja enintään kolmen vuoden ikäisiä hevosia ja poneja;

16) emolehmällä liharotuista tai tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä syntynyttä vähintään 50 prosenttisesti liharotuista ja vähintään kerran poikinutta nautaa, jota käytetään yksinomaan vasikoiden tuottamiseen ja jonka vasikoita kasvatetaan lihatuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen ja jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä;

17) emolehmähieholla vähintään kahdeksan kuukauden ikäistä poikimatonta 16 kohdassa tarkoitetut rotu- ja käyttötapavaatimukset täyttävää eläintä;

18) maidon suoramyynnillä maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007, jäljempänä markkinajärjestelyasetus, 65 artiklan g kohdassa tarkoitettua suoramyyntiä.

3 §
Tuen yleiset määräytymisperusteet

Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen liitteessä 1 olevaa tukialuejakoa.

Pohjoista tukea voidaan myöntää enintään tukiyksikkökertoimella kerrotulle osuudelle tukeen oikeuttavien tukiyksiköiden määrästä. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00.

Pohjoista tukea voidaan maksaa enintään liitteessä 2 säädettyjen enimmäismäärien mukaisesti. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava maksun perusteena oleva tukiyksikkömäärä, keskimääräinen tuki tuettavaa yksikköä kohti tai tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa ja yksikkötuen tasoa voidaan muuttaa.

2 luku

Kasvintuotannon tuet

4 §
Kasvintuotannon tukien määräytyminen

Tuki maksetaan kunkin kasvulohkon osalta vain kerran, vaikka samalla lohkolla viljellään saman kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin. Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.

Kasvintuotannon tukea ei makseta, jos ala on ilmoitettu kasvimaaksi.

Pohjoista hehtaaritukea, yleistä hehtaaritukea ja nuorten viljelijöiden tukea ei makseta, jos peltoala on ilmoitettu ensimmäistä kertaa maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella numero 102B vuonna 2005, 2006 tai 2007 taikka tätä vastaavalla Maaseutuviraston lomakkeella vuonna 2008-2012. Tukikelpoisia ovat kuitenkin vuosina 2005-2012 ensimmäistä kertaa ilmoitetuista peltoaloista ne, jotka on hyväksytty tukikelpoisiksi vuonna 2005-2011 tai hyväksytään tukikelpoiseksi vuonna 2012 maatalouden ympäristötuessa tai luonnonhaittakorvauksessa.

5 §
Pohjoisen hehtaarituen määrä

Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2012 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti:

Tukialueet C1, C2 sekä C2 pohjoinen ja saaristo euroa/ha
Vehnä 58
Ruis 230
Sokerijuurikas 154
Tärkkelysperuna 204
Tukialueet C1-C4 euroa/ha
Avomaanvihannekset 535

Peltokasveille vehnää, mallasohraa, ruista ja rehuviljaa lukuun ottamatta myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Tukialue euroa/ha
C1 184
C2 73

Pohjoisen hehtaarituen tukiyksikkökerroin on 0,65.

6 §
Pohjoisen hehtaarituen määräytymisperusteet

Spelttivehnälle voidaan myöntää vehnän pohjoista hehtaaritukea.

Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä avomaanvihanneksena tukikelpoisia ovat tarhaherneisiin kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina.

Herneen, härkäpavun tai makeanlupiinin ja viljan seoskasvusto on valkuaiskasvina tukikelpoinen, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen, härkäpavun tai makeanlupiinin ja viljan siemenseosta niin, että herneen tai härkäpavun tai makean lupiinin ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina yli 50 prosenttia on herneen, härkäpavun tai makean lupiinin siementä.

7 §
Yleinen hehtaarituki

Yleistä hehtaaritukea myönnetään vuoden 2012 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevasta alasta enintään seuraavasti:

Tukialue euroa/ha
C2, C2 pohjoinen ja saaristo 33
C3 49
C4 100

Yleistä hehtaaritukea ei makseta kasvimaaksi, hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi tai luonnonniityksi ilmoitetuista peltoaloista tai kasvihuonealoista.

Tukialueella C3 ja C4 ei makseta yleistä hehtaaritukea 5 §:ssä tarkoitettujen kasvien ja mallasohran viljelyyn käytetystä alasta avomaanvihanneksia lukuun ottamatta.

8 §
Nuorten viljelijöiden tuki

Nuorille viljelijöille myönnetään tukea tukialueilla C1-C4 vuoden 2012 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevasta alasta enintään 36 euroa hehtaarilta.

Nuorten viljelijöiden tukea ei makseta kasvimaaksi, hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi tai luonnonniityksi ilmoitetuista peltoaloista tai kasvihuonealoista.

9 §
Ympäristöehdot

Ympäristön hoitoon liittyvistä ehdoista, joita tuen hakijan tulee noudattaa, säädetään täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (189/2009) 3 §:n 1 momentissa, 7-9, 9 b ja 12 §:ssä.

3 luku

Kotieläintalouden tuotantosidonnaiset tuet

10 §
Maidon tuotantotuki

Maidon tuotantotukea voidaan myöntää hakijalta vuonna 2012 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä maidosta tai maidon suoramyynnistä enintään seuraavasti:

Tukialue senttiä/litra
C1 7,7
C2 8,4
C2 pohjoinen ja saaristo 9,4
C3-P1 12,4
C3-P2 14,1
C3-P3, P4 16,7
C4-P4 21,4
4-P5 30,6

Maidon tuotantotukea ei kuitenkaan myönnetä sille maitomäärälle, jolta peritään markkinajärjestelyasetuksen 78 artiklassa tarkoitettua ylijäämämaksua. Tuotantomäärän suhdetta viitemäärään tarkasteltaessa markkinajärjestelyasetuksen 70 ja 80 artiklassa tarkoitettua rasvakorjausta ei oteta huomioon.

Maidon tuotantotukea voidaan myöntää 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2012 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, lukien, markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään markkinajärjestelyasetuksen 67 artiklan mukaisesti myönnettyyn ja tuottajan hallinnassa olevaan tuottajakohtaiseen viitemäärään, jäljempänä viitemäärä, saakka. Jos hakijalla on hallinnassaan viitemäärä ja tukikelpoinen tuotanto on suurempi kuin viitemäärä, tukea voidaan myöntää viitemäärän ylittävältä osalta enintään 30 prosentille tuotannosta.

Jos hakijan omistukseen tai hallintaan on tuotantojakson aikana siirtynyt maitokiintiöistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (715/2009) 11 §:ssä säädetyllä tavalla toisen hakijan omistuksessa tai hallinnassa saman tuotantojakson aikana ollut viitemäärä, siirtyneestä viitemäärästä voidaan ottaa huomioon hakijan lopullista tukea määrättäessä se litramäärä, jolla viitemäärän luovuttajan tuotanto on alittanut viitemäärän kyseisellä tuotantojaksolla. Lopullista tukea määrättäessä viitemäärän luovuttajan laskennallisen viitemäärän suuruutena käytetään sitä litramäärää, jonka luovuttaja on tuottanut tuotantojakson aikana viitemäärän rajoissa ennen viitemäärän luovutusta.

Maidon tuotantotukea voidaan myöntää 1 päivänä huhtikuuta 2012 alkavalla tuotantojaksolla hakijaa kohti enintään seuraavalle litramäärälle:

Tukialue miljoonaa litraa
C1 3,5
C2 3,5
C2 pohjoinen ja saaristo 3,0
C3-P1 2,5
C3-P2 2,0
C3-P3, P4 2,0
C4-P4 1,5
C4-P5 1,0

Pohjoista tukea voidaan myöntää maidon määrän perusteella yhteensä enintään 161,2 miljoonaa euroa. Jos tukeen oikeutetun maitomäärän perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.

11 §
Eläinyksikköä kohti myönnettävät tuki

Eläinyksikköä kohti maksettavaa kotieläintukea myönnetään hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärän perusteella. Eläinyksikköä kohti maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että eläimistä on pidetty kirjaa. Tuen määräytymisajankohta on laskentapäivä tai muu tuen määräytymisajanjakso.

Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 3 mukaisia kertoimia.

Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Tukialueet/tuki euroina
C1 C2 C2p C3 C3 C4 C4
*) P1,P2 P3,P4 P4 P5
Emolehmät ja emolehmähiehot 300 300 376 451 451 636 636
Sonnit ja härät 422 430 506 582 582 767 767
Uuhet 390 398 474 664 745 956 956
Kutut 317 325 342 443 476 534 619
Hevoset 225 225 225 225 225 225 225
*) C2p = C2 pohjoinen ja saaristo
12 §
Uuhista ja kutuista maksettavan tuen myöntämisen edellytykset

Uuhista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) hakijalle on vahvistettu neuvoston tilatukiasetuksen 104 artiklassa määritelty uuhien viljelijäkohtainen enimmäismäärä;

2) uuhista kertyy vähintään 1,5 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä;

3) hakijan hallinnassa on hakemuksessa mainittu määrä tukikelpoisia uuhia 100 päivää, jäljempänä uuhien pitoaika, hakuajan viimeistä päivää seuraavasta päivästä laskettuna.

Tukikelpoisten uuhien enimmäismäärä on vuonna 2011 syntyneiden karitsoiden lukumäärä, kuitenkin enintään 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu uuhien viljelijäkohtainen enimmäismäärä. Hakijoille, jotka ovat aloittaneet uuhien pidon tukivuonna 2011 tai 2012, tuki voidaan myöntää viljelijäkohtaisen enimmäismäärän rajoissa uuhien pitoajan täyttäneelle uuhimäärälle. Uuhien pito katsotaan aloitetuksi sillä hetkellä, kun hakijalle on syntynyt velvollisuus rekisteröityä eläintenpitäjäksi lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 21/2004 alakohdan ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010) 2 luvun mukaista rekisteriin.

Jos 1 momentin edellytykset täyttävien uuhien lukumäärä vuonna 2012 on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2011 tukeen oikeuttava tai valvonnassa todetun uuhimäärän perusteella laskettu tukeen oikeuttava uuhimäärä, uuhimäärän lisäykselle tuki voidaan myöntää 2 momentista poiketen uuhien lukumäärän perusteella viljelijäkohtaisen enimmäismäärän rajoissa.

Jos hakijan tuotantoon on tukivuoden 2009 tuotannon osalta sovellettu maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta vuonna 2009 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (248/2009) 12 §:n 4 momenttia, tuki voidaan myöntää 2 momentista poiketen 1 momentin edellytykset täyttävien uuhien lukumäärän perusteella viljelijäkohtaisen enimmäismäärän rajoissa.

Kutuista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) kutuista kertyy vähintään yksi tukeen oikeuttava eläinyksikkö;

2) kuttujen maidontuotanto on täyden tuen saamiseksi 1 päivän syyskuuta 2011 ja 31 päivän elokuuta 2012 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 400 litraa kuttua kohti tai vuoden 2011 tuen hakuajan jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla 1 päivän toukokuuta 2012 ja 31 päivän elokuuta 2012 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 80 litraa kuttua kohti.

13 §
Hevosista maksettavan tuen myöntämisen edellytykset

Hevosista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) hevosista kertyy vähintään 1,5 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä;

2) hakijan hallinnassa on hakemuksessa mainittu määrä tukikelpoisia hevosia 30 päivän huhtikuuta 2012 ja 7 päivän elokuuta 2012 välisen ajan, mainitut päivät mukaan lukien, jäljempänä hevosten hallinta-aika.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna hevosten hallinta-aikana hevosen tulee olla Suomessa lukuun ottamatta välittömästi kilpailumatkaan ja kilpailuun liittyvää lyhytaikaista oleskelua ulkomailla. Edellytyksenä on, että kilpailu on yleisesti tunnustettu ja se pidetään hevostalousalan järjestöjen normaalien kilpailusääntöjen mukaisesti.

Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2011. Hevosista myönnettävän tuen edellytyksenä on, että tukihakemuksen yhteydessä hevosesta ilmoitetaan hevostalouslain (796/1993) 3 §:ssä tarkoitetussa rekisteritodistuksessa oleva rekisteritunnus. Jos tunnusta ei ole, tuen hakemisen yhteydessä tulee antaa luotettava selvitys hevosen iästä ja omistussuhteista sekä tiedot mahdollisesta pysyvästä tunnisteesta tai muusta vastaavasta hevosen yksilöivästä tunnisteesta.

14 §
Teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä maksettavat tuki

Vuoden 2012 aikana teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Hiehot
Tukialue euroa/eläinyksikkö
C1 498
C2 498
C2 pohjoinen ja saaristo 580
C3 650
C4 793

Teurastettu hieho vastaa 0,6 eläinyksikköä.

Sonnit ja härät
Tukialue euroa/teurastettu eläin
C3-P1, P2 131
C3-P3, P4 182
C4-P4 182
C4-P5 333

Tukea ei myönnetä sellaisista teurastetuista hiehoista, joista on maksettu 11 §:ssä tarkoitettua emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea.

15 §
Teurastetun eläimen tukikelpoisuus

Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että:

1) eläimistä on pidetty kirjaa;

2) eläin on teurastettu Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymässä teurastamossa tai kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen hyväksymässä pienteurastamossa ja teurastiedot on ilmoitettu nautarekisteriin;

3) eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi;

4) hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa ja sonnin tai härän ruhopaino vähintään 220 kiloa;

5) hieho, sonni tai härkä on ollut hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta viimeisen 90 vuorokauden aikana ennen sen teurastusta.

Tukea ei makseta teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta. Jos hiehon, sonnin tai härän ruho on hylätty osittain, ruhosta maksetaan tukea, jos ruhon kokonaispaino ruhon hylätty osa mukaan lukien, on vähintään 1 momentin 4 kohdassa säädetty.

Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, eläin ei ole tukikelpoinen.

16 §
Kotieläintuen määräytyminen

Kotieläintuki määräytyy hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella seuraavasti:

1) uuhista maksettava tuki uuhien pitoajan täyttävien uuhien lukumäärän perusteella karitsointivaatimus huomioon ottaen;

2) kutuista maksettava tuki yhtenä laskentapäivänä olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella;

3) hevosista maksettava tuki hevosten hallinta-ajan täyttävien hevosten lukumäärän perusteella;

4) emolehmistä, emolehmähiehoista sekä sonneista ja häristä maksettava tuki nautarekisterin mukaan hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa 1 päivän heinäkuuta 2011 ja 30 päivän kesäkuuta 2012 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella;

5) teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä maksettava tuki vuonna 2012 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella.

Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne olivat laskentapäivän alkaessa. Uuhet voidaan kuitenkin toimittaa teuraaksi tai myydä eloon vasta uuhien pitoajan päättymistä seuraavana päivänä ja hevosten hallinnan siirto tehdä hevosten hallinta-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

Jos kuttujen maidontuotanto on pienempi kuin 12 §:n 5 momentin 2 kohdassa tarkoitettu, saadaan tukeen oikeuttavien kuttujen määrä jakamalla tuotetun maidon määrä määrällä, joka kutun on keskimäärin tuotettava. Tukea ei voida kuitenkaan maksaa suuremmalle määrälle tukikelpoisia kuttuja kuin mitä hakija on ilmoittanut hakemuksessaan.

17 §
Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen

Emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien ja härkien keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät 1 päivän heinäkuuta 2011 ja 30 päivän kesäkuuta 2012 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, ja jakamalla summa luvulla 366.

Jos jonkin eläinryhmän tuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen äräytymisajanjakson eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkitään nollaksi aloittamista edeltävinä tai lopettamista seuraavina laskentapäivinä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tuki määräytyy kaikkien laskentapäivien eläinmäärän keskiarvona.

18 §
Vakiintuneen eläinmäärän käyttäminen tuen myöntämisperusteena

Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen tukivuoden tuen perusteena ollutta eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä tulee lisäksi olla eläinlääkärin antama todistus.

Jos edellisen tukivuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä tukivuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.

19 §
Tuotantosidonnaisten eläinyksikkötukien porrastaminen

Emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien, härkien, uuhien, kuttujen, hevosten ja teurashiehojen eläinyksikkötukea voidaan myöntää 11 ja 14 §:ssä säädettyjen tukitasojen mukaisesti hakijaa kohti enintään seuraavalle tukeen oikeuttavien eläinyksikköjen yhteismäärälle:

Tukialue eläinyksikkömäärä
C1 700
C2 700
C2 pohjoinen ja saaristo 500
C3 300
C4 225

Jos hakijan 1 momentissa tarkoitettujen eläinlajien yhteenlaskettu tukeen oikeuttava eläinyksikkömäärä ylittää 1 momentissa säädetyn rajoitteen, jäljempänä eläinyksikkörajoite, rajoitteen ylittävältä määrältä myönnetään tukea 50 prosenttia 11 ja 14 §:ssä säädetystä tukitasosta.

Edellä 2 momentissa tarkoitettu tuen alentaminen kohdennetaan sen eläinlajin tukeen, jonka eläinyksikköä kohti lasketun tuen määrä on alhaisin. Jos eläinyksikkörajoite ylittyy useamman kuin yhden 1 momentissa tarkoitetun eläinlajin eläinyksiköillä, tukea alennetaan lähtien eläinlajista, jonka tuen määrä on eläinyksikköä kohden laskettuna alhaisin.

20 §
Tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakon määräytyminen

Edellä 11 §:ssä ja 14 §:ssä tarkoitetun kotieläintuen ennakon määräytymisperusteena on se eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2011 kotieläintuki on maksettu. Uuhista maksettavan tuen ennakon määräytymisperusteena on kuitenkin tuen hakijan vuoden 2012 tukihakemuksessa ilmoittama uuhimäärä tai mahdollisessa valvonnassa todettu tätä pienempi eläinmäärä.

Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2012 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2011 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.

Jos tuottaja on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2011 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee merkittävästi vuonna 2012, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella jos selvitystä eläinmäärästä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä eläinmäärästä ei voida pitää luotettavana, kyseisen eläinryhmän ennakko voidaan jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2012 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2011 tuen perusteeksi hyväksytty eläinmäärä.

Edellä 3 momentissa tarkoitettuna luotettavana selvityksenä voidaan pitää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muuta vastaavaa selvitystä.

Ennakon määräytymisperusteena olevassa eläinmäärässä otetaan huomioon 19 §:ssä tarkoitettu yksikkötuen porrastaminen.

Ennakko myönnetään enintään sen eläinyksikkömäärän perusteella, joka saadaan kertomalla ennakkoon oikeuttava eläinyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella.

21 §
Tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakon suuruus ja maksaminen

Teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä myönnetään tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakkoa 75 prosenttia vuoden 2012 lopullisesta tuesta. Muista tukikelpoisista eläimistä myönnetään tuen ennakkoa 60 prosenttia.

Kotieläintuen ennakkoa ei voida maksaa ennen kuin hakijalle on myönnetty tukilain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus, jos hakija tarvitsee poikkeuksen voidakseen saada tukea.

4 luku

Tuotannosta irrotettu tuki

22 §
Tuotannosta irrotetun tuen suuruus ja ennakko

Tuotannosta irrotettua tukea vuodelta 2012 voidaan myöntää 1 päivänä syyskuuta 2012 hakijan hallinnassa olevan viitemäärän perusteella viitemäärän eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Tukialue euroa
C1 240
C2 209
C2 pohjoinen ja saaristo 265
C3 ja C4 274

Jos tilakohtaisen viitemäärän eläinyksikkömäärä ylittää C1-tukialueella 146 yksikköä, C2-tukialueella 170 yksikköä, C2p-tukialueella 200 yksikköä, C3-tukialueella 200 yksikköä tai C4-tukialueella 200 yksikköä, tuotannosta irrotettua tukea voidaan myöntää edellä mainitun rajan ylittävältä osalta eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Tukialue euroa
C1 157
C2 135
C2 pohjoinen ja saaristo 115
C3 ja C4 115

Tuotannosta irrotetun tuen ennakkoa voidaan myöntää 75 prosenttia hakijan hallinnassa 1 päivänä maaliskuuta 2012 olevan viitemäärän perusteella lasketusta tuen määrästä.

5 luku

Kasvihuonetuotannon tuki sekä varastointituet

23 §
Kasvihuonetuotannon tuki

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2012 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka oli viljelykäytössä taukoa edeltäneenä aikana.

Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä ja kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan tulee olla vähintään 300 neliömetriä. Hakijan tulee laatia kalenteriviikon tarkkuudella kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista tulee ilmoittaa kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kolme työpäivää ennen suunnitellun muutoksen toteutusta. Viljelysuunnitelman muutos tulee tehdä myös viljelykauden muuttuessa lyhyestä pitkäksi. Tuki määräytyy tällöin lyhyen viljelykauden mukaisena.

Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit), lehtitilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään salaatin sekä ruukkulehtitillin ja ruukkupersiljan taimituotannolle omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.

24 §
Kasvihuonetuotannon tuen määrä ja ennakko

Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Viljelykausi euroa/m2
Lyhyt: vähintään 2 kk,mutta enintään 7 kk 4,6
Pitkä: yli 7 kk 12,0

Pitkän viljelykauden tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2012 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin aina lyhyen viljelykauden tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.

Kasvihuonetuotannon tuen tukiyksikkökerroin on 0,95.

Kasvihuonetuotannon tuen ennakko on 60 prosenttia siitä tuesta, joka myönnettäisiin haetun viljelyalan perusteella.

25 §
Puutarhatuotteiden varastointituki

Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 15 päivänä lokakuuta 2012, 15 päivänä marraskuuta 2012 ja 14 päivänä joulukuuta 2012 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastointimäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastointimäärästä enintään seuraavasti:

Varastotyyppi euroa/m3
Koneellisesti jäähdytetty varasto 14,2
Muu varasto 8,8

Varastointimäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella ja siihen sisällytetään ainoastaan ne puutarhatuotteet, jotka ovat olleet kauppakelpoisia varastoon pantaessa. Tuotteet tulee säilyttää normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä ilmoitettavaan varastointimäärään.

Varastointitukikelpoisia puutarhatuotteita ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali.

26 §
Metsämarjojen ja -sienten varastointituki

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivän kesäkuuta 2012 varastointimäärän perusteella.

Varastointitukikelpoisia ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut ennen 1 päivää tammikuuta 2012 poimitut metsämarjat ja -sienet. Metsämarjojen tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä. Metsäsienten tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna tai suolattuna.

Tukea myönnetään tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti:

Varastoitu tuote senttiä/kg
Lakka 34
Muut metsämarjat 10
Metsäsienet 42

6 luku

Erinäiset säännökset

27 §
Rekisterit

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) nautojen pitäjä on rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi ja naudat on rekisteröity nautarekisteriin ja ne on merkitty;

2) uuhi- ja kuttutuen hakija on rekisteröitynyt lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010) 2 luvun mukaiseen rekisteriin.eläintenpitäjäksi ja uuhet ja kutut on rekisteröity ja merkitty lammas- ja vuohieläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (469/2005) mukaisesti;

3) niiden tukimuotojen osalta, joiden myöntämisperusteiden arvioinnissa otetaan huomioon sikojen tai kanojen lukumääriä, hakija on harjoittamansa sikatalouden osalta rekisteröitynyt tuottajaksi sikarekisteriin ja harjoittamansa kanatalouden osalta rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi siipikarjan ja eräiden muiden lintujen tunnistamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (867/2010) säädetyllä tavalla;

4) metsämarjojen ja -sienten varastointituen hakija on rekisteröitynyt arvonlisäverolain (1501/1993) 172 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin.

28 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä tammikuuta 2012.

Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2012

Hallinto- ja kuntaministeri
Henna Virkkunen

Vanhempi hallitussihteeri
Juha Vanhatalo

Liite 1

POHJOISEN TUEN ALUEJAKO

Alue C1

Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Joensuu1), Joroinen, Juva, Jyväskylä, Jamsa2), Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava3), Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuopio4), Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Laukaa, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Maaninka, Mikkeli, Mustasaari5), Muurame, Mänttä Vilppula, Närpiö, Outokumpu, Parikkala, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautjärvi, Ristiina, Ruokolahti, Ruovesi, Rääkkylä, Savitaipale, Savonlinna, Seinajoki6), Siilinjärvi, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva, Tuusniemi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Varkaus, Vähäkyrö ja Voyri7).

Alue C2

Alajärvi, Alavieska, Alavus, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Halsua, Hirvensalmi, Honkajoki, Iisalmi, Isojoki, Joutsa, Juankoski, Kaavi, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karvia, Kaustinen, Keitele, Kempele, Keuruu, Kihniö, Kinnula, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Konnevesi, Kontiolahti, Kruunupyy, Kyyjärvi, Kärsamäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lestijärvi, Liminka, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Nilsiä, Nivala, Oulainen, Oulunsalo8), Parkano, Pedersören kunta, Perho, Pertunmaa, Petajävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Polvijärvi, Pyhäjoki, Pyhajärvi, Pyhantä, Raahe, Rautalampi, Reisjärvi, Saarijärvi, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Siikalatva, Soini, Sonkajärvi, Tervo, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tyrnävä, Töysä, Uurainen, Vesanto, Veteli, Vieremä, Vihanti, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Ylivieska, Ylojarvi9), Ähtari ja Äänekoski.

Alue C2 pohjoinen

Ilomantsi, Juuka, Kajaani, Lieksa, Nurmes, Paltamo, Rautavaara, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala ja Valtimo.

Alue C3

P1

Haukipudas, Kiiminki, Oulu ja Utajärvi.

P2

Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kemi, Keminmaa, Kuhmo, Simo, Tervola, Tornio ja Yli-Ii.

P3

Kemijärvi, Pello, Pudasjärvi, Puolanka, Ranua, Rovaniemi, Suomussalmi, Taivalkoski ja Ylitornio.

P4

Kuusamo ja Posio.

Alue C4

P4

Kittila10), Kolari, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski ja Sodankyla11).

P5

Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki.

Alueiden C1 ja C2 saaristoalueet

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista:

C1-alue

Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Joroinen, Jyväskylä, Kerimäki, Kesälahti, Kuopio, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Ruovesi, Savonlinna, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari ja Varkaus.

C2-alue

Hirvensalmi, Joutsa, Juankoski, Kangasniemi, Kannonkoski, Keuruu, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kontiolahti, Lapinlahti, Luhanka, Nilsiä, Pertunmaa, Pielavesi, Polvijärvi, Rautalampi, Saarijärvi, Tervo, Vesanto, Vieremä, Virrat ja Äänekoski.

1) Lukuun ottamatta entisen Pyhäselän kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2 ja entisen Enon, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kuntien alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen.

2) Ainoastaan entisten Jämsänkosken ja Kuoreveden kuntien alueet.

3) Lukuun ottamatta entisen Kortesjärven kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2.

4) Lukuun ottamatta entisen Karttulan kunnan aluetta, joka kuuluu osa- alueeseen C2.

5) Lukuun ottamatta Björköby ja Raippaluoto, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen.

6) Lukuun ottamatta entisen Peräseinäjoen kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2.

7) Lukuun ottamatta mantereen ulkopuolisia alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen lukuun ottamatta entisen Oravaisten kunnan aluetta.

8) Lukuun ottamatta Oulunsalon kunnan aluetta, joka on entisen Ylikiimingin kunnan sisäpuolella, ja on osa-aluetta C3 P1.

9) Ainoastaan entinen Kurun kunnan alue.

10) Lukuun ottamatta osaa kunnasta, joka on hyväksytty P5 alueeseen kuuluvaksi maa- ja metsätalousministeriön 10 päivänä heinäkuuta 1996 antamassa paatoksessa nro 3733/514/96.

11) Lukuun ottamatta osaa kunnasta, joka on hyväksytty P5 alueeseen kuuluvaksi maa- ja metsätalousministeriön 9 päivänä elokuuta 1995 antamassa paatoksessa nro 3039/514/95.

Liite 2

KOMISSION PÄÄTÖKSEN K(2009)3067 (MUUT. K (2009) 9122) ENIMMÄISMÄÄRÄRAJOITTEET
eläinyksikköä (ey)/hehtaaria (ha)/tonnia (t) tuen määrä (miljoona euroa) keskimääräinen enimmäisyksikkötuki
Maito 1 776 765 t 1) 193,7 10,9 snt/kg
Märehtijät 179 160 ey  73,7
Nautaeläimet 412 euroa/ey
Uuhet ja kutut 533 euroa/ey
Hevoset 277 euroa/ey
Siat ja siipikarja2)  37,0 266 euroa/ey
Puutarhaviljely  25,4
Kasvihuonetuotanto 202,9 ha 11,3 euroa/m2)
Puutarhatuotteiden varastointi 18,5 euroa/m3)
Kasvintuotanto  58,3
Yleinen hehtaarituki 881 825 ha 37 euroa/ha
Tiettyjen kasvien tuki3) 62 475 ha 145 euroa/ha
Nuorten viljelijöiden tuki 36 euroa/ha
Metsämarjojen ja sienten varastointituki 0,10-0,42 euroa/kg

1)Tukikelpoinen enimmäistuotanto kiintiövuosien mukaan.

2) Tuotannosta irrotettu tuki, viitemäärä enintään 139 200 ey.

2) Muiden viljojen kuin ohran, kauran ja seosviljan viljelyalan sekä rapsin, muiden öljykasvien, valkuais- ja kuitukasvien, sokerijuurikkaan, tärkkelysperunan ja omenien viljelyn perusteella tukialueella C1, C2 ja C2 pohjoinen sekä avomaalla viljeltävien vihannesten viljelyn perusteella tukialueella C1-C4 maksettavat tuet.

Liite 3

ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET

Eläinyksikkö = ey

Emolehmät 1
Emolehmähiehot, yli 2 vuotta 1
Emolehmähiehot, 8 kk-2 vuotta 0,6
Sonnit ja harat, yli 2 vuotta 1
Sonnit ja harat, 6 kk-2 vuotta 0,6
Uuhet 0,15
Kutut 0,48
Hevoset
- siitostammat (hevoset ja ponit) 1
- suomenhevoset, vähintään 1 vuotta 0,85
- 1-3-vuotiaat muut hevoset ja ponit 0,6

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.