1547/2011

Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta

Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) 19 §:n nojalla:

Soveltamisala

Sen lisäksi, mitä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetussa laissa säädetään, vienti- ja alusluottojen myöntämisessä sekä korontasaustoiminnassa noudatetaan tämän asetuksen säännöksiä.

2 §
Suomalainen intressi

Vienti- ja alusluoton sekä korontasauksen myöntämisen edellytyksenä on, että vientihankkeeseen tai kotimaiseen alustoimitukseen liittyy suomalainen intressi.

Suomalaisen intressin voidaan katsoa olevan olemassa muun muassa seuraavissa tapauksissa:

1) vientitoimituksen tai kotimaisen alustoimituksen kotimaisuusaste on merkittävä. Kotimaisuusasteen laskemisen perustana on korontasausluoton sekä vienti- ja alusluoton määrä. Kotimaisuusaste on merkittävä, kun Suomessa tapahtuvan valmistuksen ja toimitukseen liittyvän muun suorituksen arvo on vähintään yksikolmasosa luoton määrästä; tai

2) viejä tai aluksen toimittaja on Suomessa rekisteröity yhteisö tai hankkeen kokonaistoimituksista merkittävä osa on valmistettu Suomessa taikka hanke perustuu suomalaiseen suunnitteluun tai osaamiseen ja vientitoimitus tai kotimainen alustoimitus hyödyttää muutoin merkittävällä tavalla taloudellista kehitystä Suomessa.

3 §
Luottomuotoisen vienninrahoituksen valuutta

Vienti- ja alusluotoissa käytettävä valuutta on euro tai Yhdysvaltain dollari.

4 §
Korontasauksen valuutta

Korontasauksessa käytettävä valuutta on euro, Yhdysvaltain dollari tai ostajan maan valuutta. Mikäli erityiset syyt sitä edellyttävät, korontasauksessa käytettävä valuutta voi olla myös muu valuutta.

5 §
Koron määräytyminen korontasauksessa

Julkisesti tuetun vienti- tai alusluoton OECD-vientiluottoehtojen mukainen kiinteä kaupallinen viitekorko, jäljempänä CIRR-korko, lukitaan korontasauksessa kauppasopimuksen tekopäivänä.  Näin lukittua CIRR-korkoa tarkistetaan kuuden kuukauden välein luottosopimuksen tekemiseen asti. Tarkistettu korko on tarkistushetkellä voimassa oleva CIRR-korko, kuitenkin vähintään alkuperäinen lukituskorko.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi erityisistä syistä pitää voimassa kauppasopimuksen tekopäivänä lukitun koron enintään kaksitoista kuukautta.

6 §
Koron määräytyminen jatkuvassa viennissä

Jatkuvassa viennissä CIRR-korko voidaan lukita puitesopimuksen mukaan tehdyn, rahoituksen kohteena olevaan ja puitesopimuksen kattamaan, tiettyyn kokonaistoimitukseen kuuluvan ensimmäisen tilauksen muodostaman kauppasopimuksen tekopäivänä.

 Jatkuvaa vientiä on vienti, jossa suomalainen viejä ja ulkomainen ostaja sopivat toimitusten yleisehdoista puitesopimuksella. Puitesopimukseen sisältyvät vientikaupat tehdään yksittäisiä toimituksia koskevien tilausten muodossa.

Lukittua korkoa sovelletaan työ- ja elinkeinoministeriön kussakin tapauksessa erikseen tekemällä päätöksellä kaikkiin mainittuun kokonaistoimitukseen kuuluviin tilauksiin, päätöksessä määritellyn enimmäisajan. Enimmäisaika alkaa kauppasopimukseksi katsottavan ensimmäisen tilauksen tekemisestä.

7 §
Vaihtuvakorkoisen luoton pohjakorko ja lisä

Vaihtuvakorkoisen vienti- tai alusluoton pohjakorko on valuutasta riippuen joko Euribor tai USD Libor.

Pohjakoron päälle pannaan lisä, joka määritellään hankekohtaisesti. Lisä perustuu keskeisen kilpailijamaan julkisesti tuetun vientiluottolaitoksen vaihtuvakorkoiseen varainhankintakustannukseen tai kyseistä vientiluottolaitosta vastaavan luottoluokituksen omaavan pankin varainhankintakustannukseen. Lisä ei kuitenkaan voi olla alempi kuin Finnvera Oyj:n varainhankinta ja -hallintakustannusten mukaisesti määräytyvä kustannus.

Tarjousta annettaessa pohjakoron päälle pantava lisä on voimassa markkinatilanteen salliman ajan, kuitenkin vähintään kuukauden kerrallaan. Lisä lukitaan, kun asiakas allekirjoittaa luottosopimuksen.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi yhtiön esityksestä alentaa 2 momentin mukaan määriteltyä lisää kilpailutilanteessa. Luotonsaajan maksaman rahoituksen kokonaishinnan on kuitenkin oltava vähintään sama kuin kilpailevaan hankkeeseen tarjotun rahoituksen hinta.

8 §
Koron valitseminen

Luotonsaaja ei voi luottosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen valita luoton nostoerittäin CIRR-koron ja vaihtuvan koron välillä.

9 §
Luotto- tai rahoituslaitoksille maksettava korko ja lisä

Valtio maksaa korontasaussopimuksen nojalla luotto- tai rahoituslaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää OECD-ehtoisen luoton korkojaksoa vastaavaa viitekorkoa (yleensä kuuden kuukauden Euribor, Libor tai vastaava) korotettuna seuraavan taulukon mukaisella lisällä:

Luottoaika vuosina Luoton määrä milj. euroa
alle 5 5 – 25 yli 25 – 50 yli 50
5 tai alle 0,50 % 0,40% 0,35% 0,30%
yli 5 - 10 0,50% 0,45% 0,40% 0,40%
yli 10 0,50 % 0,50% 0,45% 0,40%
10 §
Yhtiölle maksettava korko ja lisä

Valtio maksaa korontasauspäätöksen nojalla yhtiölle päätöksessä määritellyn valuutan yleisesti käytettävää OECD-ehtoisen luoton korkojaksoa vastaavaa viitekorkoa (yleensä kuuden kuukauden Euribor tai Libor) korotettuna 0,25 prosentin lisällä.

11 §
Korkotuen ja -hyvityksen maksaminen

Valtio maksaa korontasaussopimuksen tai -päätöksen nojalla korkotukea luotto- tai rahoituslaitokselle tai yhtiölle, kun kyseisen valuutan viitekorko korotettuna luotto- ja rahoituslaitosten osalta taulukon mukaisella lisällä ja yhtiön osalta 0,25 prosentin lisällä ylittää luotto- tai rahoituslaitoksen tai yhtiön maksaman kysymyksessä olevan CIRR-koron.

Luotto- tai rahoituslaitos taikka yhtiö maksaa korontasaussopimuksen tai -päätöksen nojalla korkohyvitystä valtiolle, kun kyseisen valuutan viitekorko korotettuna luotto- ja rahoituslaitosten osalta enintään taulukon mukaisella lisällä ja yhtiön osalta 0,25 prosentin lisällä alittaa luotto- tai rahoituslaitoksen tai yhtiön maksaman CIRR-koron.

Valtiokonttori maksaa korontasaussopimuksen mukaisen korkotuen luotto- tai rahoituslaitoksen tekemän ja yhtiön vahvistaman laskelman perusteella sekä korontasauspäätöksen mukaisen korkotuen yhtiön tekemän laskelman perusteella. Yhtiö on velvollinen myös vahvistamaan luotto- tai rahoituslaitosten tekemät korkohyvityslaskelmat ennen korkohyvityksen maksamista valtiokonttorille. Muilta osin valtiokonttori ja yhtiö sopivat erikseen korkotuen ja korkohyvityksen maksamismenettelystä.

12 §
Hallinnointipalkkion maksaminen

Valtio maksaa yhtiölle hallinnointipalkkiota, kun korontasaussopimustoiminnan hallinnoinnin tulos muodostuu tilinpäätösvuodelta alijäämäiseksi.

Korontasaussopimustoiminnan hallinnoinnin tulos saadaan, kun asiakkaiden maksamista palkkioista ja korontasaussopimustoimintaan kohdistuvista oman pääoman sijoitustuotoista saaduista tuloista vähennetään toiminnan hallinnoinnista aiheutuneet kustannukset.

Hallinnointipalkkio maksetaan yhtiön tekemän selvityksen perusteella kuukauden kuluessa selvityksen antamisesta. Selvitys laaditaan yhtiön vuositilinpäätökseen perustuen.

13§
Hakemusten toimittaminen

Vienti- ja alusluottoja sekä korontasausta haetaan kirjallisesti yhtiöltä ennen sitovan kauppasopimuksen tekemistä.

14§
Asiakirjoihin otettavat tiedot

Yhtiön on otettava vienti- ja alusluottoja sekä korontasausta koskeviin asiakirjoihin maininta julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain 17 §:n 1 momentissa olevista korkotuen maksamisen päättymisen perusteista sekä maininta vienti-, alus- tai korontasausluoton saajan ja luotto- tai rahoituslaitoksen velvollisuudesta maksaa 17 §:n 3 momentissa tarkoitettu korkotuki ja korko 18 §:ssä säädetyn menettelyn mukaisesti.

15 §
Korontasaussopimuksen tai -päätöksen purkaminen

Jos vienti-, alus- tai korontasausluotto tai sen osa maksetaan takaisin ennen luottosopimuksessa sovittua eräpäivää, korontasaussopimus tai -päätös tai niiden osa puretaan takaisinmaksua vastaavasti kansainvälisesti yleisesti käytössä olevien periaatteiden mukaisesti määritetyn markkinahinnan maksua vastaan. Valtiokonttori määrittää markkinahinnan.

Jos korontasaussopimuksen tai -päätöksen purkaminen edellyttää, että valtio maksaa luotto- tai rahoituslaitokselle tai yhtiölle markkinahinnan tai sen osan tai, että valtio luopuu osittain markkinahinnan perimisestä, yhtiön on saatava purkamiselle etukäteen työ- ja elinkeinoministeriön hyväksyminen.

Yhtiö maksaa korontasaussopimuksen tai -päätöksen purkautumisen johdosta perimänsä markkinahinnan valtiokonttorille siltä osin kuin yhtiö on saanut siitä maksun luotto- tai rahoituslaitokselta tai luotonsaajalta.

16 §
Yhtiön raportointivelvollisuus

Yhtiön tulee raportoida kuukausittain työ- ja elinkeinoministeriölle vienti- ja alusluottojen hakemisesta ja myöntämisestä sekä korontasaustoiminnasta ministeriön ja yhtiön välillä erikseen sovittavalla tavalla.

17 §
Poikkeamislupa

Työ- ja elinkeinoministeriö voi yksittäistapauksissa antaa yhtiölle luvan poiketa tässä asetuksessa säädetyistä ehdoista kilpailu- ja elinkeinopoliittisista syistä. Lupa voidaan antaa myös vienti- ja alusluottoja sekä korontasausluottoja koskevissa tarjouskilpailutilanteissa.

18 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

  Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011

Elinkeinoministeri
Jyri Häkämies

Johtaja
Risto Paaermaa

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.