Laki Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Kainuun hallintokokeilusta annetun lain ( 343/2003 ) 2 §, 10 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 ja 3 momentti, 19—21 §, 23 §:n 1 momentti, 24 §:n 3 momentti ja 46 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 10 §:n 1 momentti laeissa 764/2006 ja 871/2009 sekä 16 §:n 1 momentti, 23 §:n 1 momentti ja 24 §:n 3 momentti laissa 764/2006, seuraavasti:
2 §Soveltamisala
Lakia sovelletaan Kainuun maakunnassa hallintokokeiluun Kajaanin ja Kuhmon kaupunkien sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kuntien alueella ( kokeilualue ).
Kokeilualueen kunnat sopivat tässä laissa tarkoitetun yhteistoimintamenettelyn käyttöönotosta kokeilualueella. Sopimus käyttöönotosta tulee hyväksyä jokaisen kokeilualueen kunnan valtuustossa ja ilmoittaa siitä valtioneuvostolle ennen vuoden 2011 päättymistä.
10 §Maakuntavaltuuston tehtävät kansallisen kehittämisrahoituksen hallinnoinnissa
Maakuntavaltuusto päättää Kainuun kehittämisrahan jakamisesta eri viranomaisille seuraaviin käyttötarkoituksiin:
eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (1652/2009) 2 §:n 4 kohdan mukainen tuki;
kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) 19 §:n mukainen valtiontuki;
joukkoliikennelain (869/2009) 45 §:n 1 kohdan mukaiset korvaukset liikenteenharjoittajien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti;
alueellinen kuljetustuki sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään;
valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) 2 luvun mukaiset yritystuet lukuun ottamatta kehittämisavustusta tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun;
julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 1 §:n mukaiset koulutushankinnat sekä 7 luvun mukainen työllistämistuki ja lisätuki;
työllisyysmäärärahoista annettavat avustukset, tuet ja valtion investoinnit sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään;
ympäristönsuojelun edistämiseen myönnettävät avustukset sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään;
vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaiset avustukset ja valtion työt;
ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksaminen; sekä
perustienpito ja tieverkon kehittäminen.
16 §Maakuntahallituksen eri kokoonpanot
Maakuntahallituksen peruskokoonpanossa on vähintään kahdeksan jäsentä ja puheenjohtaja. Johtosäännössä voidaan määrätä, että maakuntahallituksen peruskokoonpanon jäsenen on oltava maakuntavaltuuston jäsen. Maakuntahallituksen käsitellessä Kainuun liiton toimialaan kuuluvaa asiaa sen toimintaan osallistuu Vaalan kunnan nimeämä edustaja.
Maakuntahallituksen toimiessa maakunnan yhteistyöryhmänä sen kokoonpanoon kuuluvat 2 momentissa säädetyn lisäksi alueen työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä muut alueiden kehittämisen kannalta keskeiset tahot siten kuin alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 17 §:n 2 momentin 3 kohdassa säädetään ja Vaalan kunnan nimeämä edustaja. Maakuntavaltuusto valitsee edustajat saatuaan järjestöjen ehdotukset jäsenistä. Maakuntahallituksella on jaostoja ja sihteeristö siten kuin alueiden kehittämisestä annetun lain 17 §:n 5 ja 6 momentissa ja 20 §:ssä säädetään.
19 §Maakuntajohtaja
Kainuun maakunnassa on maakuntajohtaja, jonka maakuntavaltuusto valitsee. Valintaan sovelletaan, mitä kuntalain 24 §:ssä säädetään kunnanjohtajan ja pormestarin valinnasta.
20 §Maakuntajohtajan asema ja tehtävät
Maakuntajohtaja on päätoimisessa virkasuhteessa Kainuun liittoon ja toimii Kainuun liiton johtajana.
Muutoin maakuntajohtajaan sovelletaan, mitä kuntalaissa säädetään kunnanjohtajasta tai pormestarista.
21 §Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Kainuun maakunnassa toimii sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, johon 2 §:ssä mainitut kunnat kuuluvat.
Kuntayhtymä huolehtii maakunnassa tehtävistä, jotka on säädetty kunnalle tai kuntayhtymälle:
kansanterveyslaissa (66/1972);
erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989);
mielenterveyslaissa (1116/1990);
tartuntatautilaissa (583/1986);
terveydensuojelulaissa (763/1994);
lastensuojelulaissa (417/2007);
päihdehuoltolaissa (41/1986);
tupakkalaissa (693/1976);
elintarvikelaissa (23/2006);
kemikaalilaissa (744/1989);
kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa (75/2004);
eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009);
eläinsuojelulaissa (247/1996).
Kuntayhtymä huolehtii myös sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaisesta vanhusten laitoshuollosta ja kasvatus- ja perheneuvonnasta sekä lastenvalvojalle isyyslain (700/1975), isyyslain voimaanpanosta annetun lain (701/1975) ja sosiaalihuoltolain nojalla kuuluvista tehtävistä. Lisäksi kuntayhtymä huolehtii vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987) säädetystä kuntoutusohjauksesta, sopeutumisvalmennuksesta, vaikeavammaisten henkilöiden kohtuullisista kuljetuspalveluista niihin liittyvine saattajapalveluineen ja tulkkipalveluista. Kuntayhtymä huolehtii niin ikään kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) säädetyistä tehtävistä lukuun ottamatta sanotun lain 2 §:n 3 kohdassa säädettyä toiminnallista valmennusta ja sanotun lain 2 §:n 4 kohdassa säädettyä työtoiminnan ja asumisen järjestämistä sekä muuta vastaavaa yhteiskunnallista sopeutumista edistävää toimintaa.
Kokeilualueen kunnat voivat antaa kuntayhtymälle myös muita tehtäviä.
23 §Peruspalveluiden rahoitus
Kainuun kunnat rahoittavat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän järjestämiä 21 §:n 2 ja 3 momentissa säädettyjä palveluita siten kuin kunnat siitä kuntayhtymän perussopimuksessa sopivat. Perussopimuksen mukainen rahoitus palveluihin maksetaan maakunnalle. Perussopimuksessa rahoitus on määriteltävä kaikille kunnille samansuuruisena osuutena kunnan perussopimuksessa määritellyistä tuloista tai summana asukasta kohden. Jokin perussopimuksessa määritelty tulokokonaisuus tai sen osa voidaan kuitenkin sopia rahoituksen osaksi, vaikkei se olisikaan kaikille kunnille yhtä suuri. Perussopimuksessa voi olla siirtymäaika muutosten tasaamiseksi.
24 §Maakuntavaalit
Jollei tässä laissa muuta säädetä, sovelletaan maakuntavaaleissa kuntalain ja vaalilain (714/1998) kunnallisvaaleja koskevia säännöksiä. Maakuntavaaleissa sovelletaan ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain (273/2009) kunnallisvaaleja koskevia säännöksiä.
46 §Voimaantulo ja kokeilun alkaminen
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2003 ja on voimassa vuoden 2016 loppuun.
Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2012. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HaVM 31/2010
EV 320/2010
Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011
Tasavallan PresidenttiTARJA HALONENHallinto- ja kuntaministeriTapani Tölli