Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

170/2011

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä,

kumotaan metsästysasetuksen ( 666/1993 ) 5, 27—30, 33, 34, 36, 37 ja 43 §, sellaisina kuin niistä ovat 5 § asetuksessa 869/1998, 27 ja 29 § asetuksessa 793/2007, 28 § asetuksessa 489/2008, 36 § osaksi asetuksessa 224/2001 ja 37 § asetuksessa 820/2001, sekä

muutetaan 1—4, 6—9, 11, 14 a, 24, 25, 25 a, 26, 39, 41 ja 44 §, sellaisina kuin niistä ovat 1 § asetuksessa 664/2001, 2 § osaksi asetuksessa 869/1998, 6 § osaksi asetuksessa 224/2001, 9 ja 26 § osaksi asetuksessa 664/2001, 11 § osaksi asetuksessa 823/2009, 14 a § asetuksessa 869/1998, 24 § asetuksissa 869/1998, 1206/2000, 812/2003, 823/2009 ja 702/2010, 25 § asetuksissa 224/2001 ja 664/2001, 25 a § asetuksissa 224/2001, 664/2001 ja 793/2007 sekä 39 § asetuksessa 224/2001, seuraavasti:

1 §Muun kuin hirvieläimen pyyntilupa

Metsästyslain (615/1993) 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu pyyntilupa on saatava:

1)

euroopanmajavan metsästykseen;

2)

itämeren norpan metsästykseen;

3)

hallin metsästykseen; sekä

4)

peltopyyn metsästykseen muualla kuin Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa.

2 §Pyyntiluvan myöntäminen

Jos riistaeläinlajin kannan tarkoituksenmukainen hoitaminen sekä metsästyksen tasapuolinen ja tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, voidaan metsästettävien eläinten määrää vähentää haetusta. Pyyntilupaa myönnettäessä on otettava huomioon, että kyseisen riistaeläinlajin aiheuttamat vahingot pysyvät alueella kohtuullisella tasolla. Pyyntilupa myönnetään enintään haetulle riistaeläinten yksilömäärälle.

3 §Pyyntilupahakemukseen liitettävät selvitykset

Edellä 1 §:ssä tarkoitettua pyyntilupaa koskevaan hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, millä alueella ja minä ajankohtana pyyntilupahakemuksessa tarkoitettua riistaeläinlajia on tarkoitus metsästää. Lisäksi hakijan on toimitettava Suomen riistakeskukselle selvitys pyyntilupahakemuksessa tarkoitetun riistaeläinlajin kannan suuruudesta alueella, jos Suomen riistakeskus sitä vaatii. Suomen riistakeskuksen vaatimuksesta hakijan on esitettävä selvitys metsästysoikeudestaan alueella, jota pyyntilupahakemus koskee.

4 §Pyyntilupaan otettavat määräykset

Edellä 1 §:ssä tarkoitetussa pyyntiluvassa on mainittava alue, jota pyyntilupa koskee, sekä metsästettävien eläinten yksilömäärä. Erityisestä syystä voidaan pyyntiluvassa asettaa pyyntitapaa tai pyyntialuetta koskevia rajoituksia sekä ottaa pyyntilupaan pyydystettävien eläinten ikää ja sukupuolta koskevia määräyksiä.

Myönnetty pyyntilupa on voimassa enintään vuoden myöntämisajankohdasta lukien.

6 §Hirvieläimen pyyntilupahakemus

Hirvieläimen metsästystä koskevaan pyyntilupahakemukseen on liitettävä kartta lupahakemuksessa tarkoitetusta alueesta ja selvitys alueen pinta-alasta.

Suomen riistakeskuksen vaatimuksesta hakijan on liitettävä hakemukseen luettelo niistä kiinteistörekisterin tai maarekisterin yksiköistä tai niiden osista, joiden alueella hirvieläimen metsästys tapahtuu, taikka metsästysoikeuden osoittamiseksi tarvittavat asiakirjat.

Jos pyyntilupahakemus koskee hirvieläimen metsästämistä metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulla alueella ja metsästysalueeseen sisältyvien valtion omistamien alueiden pinta-ala on yli 1 000 hehtaaria, hakemukseen on liitettävä alustava ilmoitus metsästykseen ampujina osallistuvista ja heidän vakinaisista asuinpaikoistaan sekä heidän kyseisen hirvieläimen muista metsästysmahdollisuuksistaan.

7 §Hirvieläimen pyyntilupaan otettavat määräykset

Yhden hirvieläimen pyyntilupa oikeuttaa pyydystämään yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Pyyntilupaan voidaan ottaa tarkempia määräyksiä pyydystettävien hirvieläinten iästä tai sukupuolesta, jos se on tarpeen hirvieläinkannan tarkoituksenmukaisen hoidon kannalta.

Vasalla tarkoitetaan vuotta nuorempaa hirvieläintä.

8 §Hirvieläimen pyyntiluvan hakeminen ja käsittely

Hirvieläimen pyyntilupaa koskeva hakemus on toimitettava viimeistään 30 päivänä huhtikuuta sille riistanhoitoyhdistykselle, jonka toimialueeseen pääosa lupahakemuksessa tarkoitetusta metsästysalueesta kuuluu.

Riistanhoitoyhdistyksen tulee viimeistään 15 päivänä toukokuuta toimittaa hakemusasiakirjat ja oma lausuntonsa Suomen riistakeskukselle.

Suomen riistakeskuksen tulee ratkaista hakemukset viimeistään 10 päivänä elokuuta ja toimittaa päätökset viipymättä hakijoille.

Hirvieläimen pyyntilupa on voimassa metsästysvuoden kerrallaan.

9 §Pyyntilupaan ja hirvieläimen pyyntilupaan liittyvä ilmoitusvelvollisuus

Luvan saajan on ilmoitettava riistanhoitoyhdistykselle metsästyslain 10 §:ssä tarkoitetun pyyntiluvan sekä mainitun lain 26 §:ssä tarkoitetun hirvieläimen pyyntiluvan nojalla tapahtuneen metsästyksen tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa pyyntiluvassa mainittujen eläinten tultua pyydystetyiksi taikka, jos eläimiä on jäänyt pyydystämättä, seitsemän vuorokauden kuluessa rauhoitusajan alkamisesta.

Ilmoituksessa on mainittava metsästettyjen eläinten määrä, niiden sukupuoli, pyyntiajankohta ja pyyntipaikkatieto. Metsästyslain 26 §:ssä tarkoitettujen hirvieläinlajien osalta on lisäksi ilmoitettava pyydystettyjen aikuisten hirvieläinten ja vasojen lukumäärä sekä liitettävä ilmoitukseen tosite pyyntilupamaksun suorittamisesta.

Riistanhoitoyhdistyksen on toimitettava sille ilmoitetut tiedot Suomen riistakeskukselle 14 vuorokauden kuluessa asianomaista riistaeläinlajia koskevan rauhoitusajan alkamisesta.

Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain toimittaa maa- ja metsätalousministeriölle yhdistelmä myönnettyjen pyyntilupien sekä niiden nojalla saaliiksi saatujen eläinten määrästä.

11 §Loukun ja jalkanarun käyttäminen

Elävänä pyytävää loukkua tai muuta vastaavaa pyyntilaitetta saa käyttää ilveksen, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, kärpän, minkin, hillerin, näädän, mäyrän, saukon, villikanin, oravan, itämeren norpan ja hallin sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Loukun ja muun pyyntilaitteen on oltava sellainen, että eläin mahtuu siinä seisomaan ja makaamaan luonnollisessa asennossa vahingoittamatta itseään.

Jalkanarua saa käyttää ketun pyydystämiseen maaston ollessa lumipeitteinen. Jalkanarun silmukan halkaisijan tulee lauenneena olla vähintään 30 millimetriä.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun pyyntilaitteen käyttäminen on järjestettävä siten, että ainakin kerran vuorokaudessa voidaan todeta, onko eläin mennyt pyyntilaitteeseen.

14 a §Ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttäminen

Sen lisäksi, mitä metsästyslain 33 §:n 2 momentissa säädetään, ääntä synnyttävää koneellista laitetta ei saa käyttää apuna muidenkaan riistalintujen, metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämeren norpan, kirjohylkeen ja hallin metsästyksessä.

24 §Yleiset rauhoitusajat

Riistaeläimet ovat rauhoitettuja seuraavasti:

1)

villikani 1.4.—31.8. sekä metsäjänis ja rusakko 1.3.—31.8; 

2)

orava 1.2.—30.11;

3)

euroopanmajava ja kanadanmajava 1.5.—19.8;

4)

piisami 20.5.—30.9;

5)

kärppä ja näätä 1.4.—31.10;

6)

itämeren norppa 16.10.—15.4. ja 1.6.—31.8 sekä halli 1.1.—15.4;

7)

villisika 1.3.—31.5;

8)

hirvi Enontekiön, Inarin, Muonion ja Utsjoen kuntien alueella 1 päivästä joulukuuta 31 päivään elokuuta ja 21 päivästä syyskuuta 10 päivään lokakuuta sekä muualla maassa 1 päivästä tammikuuta syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään;

9)

kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, metsäpeura ja valkohäntäpeura 1 päivästä helmikuuta syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään;

10)

metsäkaurisuros 16.6.—31.8 ja 1.2.—15.5. sekä metsäkaurisnaaras ja saman vuoden vasa 1.2.—31.8;

11)

mufloni 1.12.—31.8;

12)

kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä, nokikana, lehtokurppa sekä naarashaahka ja sen saman vuoden poikanen 1.1.—20.8. kello 12.00 saakka;

13)

uroshaahka 1.1.—31.5;

14)

alli, tukkakoskelo ja isokoskelo 1.1.—31.8;

15)

riekko Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia 1.11.—9.9. sekä Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa 1.4.—9.9. ja muualla maassa koko vuoden;

16)

kiiruna Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa 1.4.—9.9. ja muualla maassa koko vuoden;

17)

teeri ja pyy 1.11.—9.9;

18)

metso 1.11.—9.9;

19)

peltopyy 1.11.—9.9;

20)

fasaani 1.3.—31.8; sekä

21)

sepelkyyhky 1.11.—9.8.

25 §Erityiset rauhoitusajat

Tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, hillerin, minkin ja rämemajavan naaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu 1.5.—31.7.

Villisian, kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, metsäkauriin, hirven, valkohäntäpeuran, metsäpeuran ja muflonin naaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on aina rauhoitettu.

25 a §Rauhoittamattomien lintujen rauhoitusajat

Rauhoittamattomat linnut ovat rauhoitettuja seuraavasti:

1)

varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5.—31.7, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.—31.7. ja muualla maassa 10.3.—31.7;

2)

harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4.—31.7. ja muualla maassa 1.4.—31.7;

3)

korppi poronhoitoalueella 10.4.—31.7; sekä

4)

harmaalokkikoloniat koko vuoden.

26 §Piisamin ja majavan pesän rauhoitus

Piisamin ja majavan asuttua pesää ei saa rikkoa. Asuttuun pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi kuitenkin rikkoa 15.6.—30.9.

39 §Ilmoitus metsästysoikeuden haltijalle

Metsästyslain 83 c §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä suullisesti, puhelimitse tai muulla tavoin viimeistään riistaeläimen löytymistä seuraavana arkipäivänä. Jollei metsästysoikeuden haltijaa tavoiteta kahden vuorokauden aikana, metsästäjä saa pitää eläimen.

Jos metsästysoikeuden haltija ottaa metsästyslain 83 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa eläimen, hänen katsotaan käyttäneen metsästäjän sijasta sitä vastaavan pyyntiluvan.

41 §Lupa eräisiin riistanhoidollisiin toimenpiteisiin

Metsästyslain 40 §:ssä tarkoitettua lupaa on haettava kirjallisesti Suomen riistakeskukselta. Hakemuksessa on esitettävä ne syyt, joiden vuoksi lupaa haetaan, samoin kuin käytettävät pyyntimenetelmät. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että luvassa tarkoitetusta toimenpiteestä ei aiheudu merkittävää haittaa luonnonvaraisille riistaeläinkannoille.

Lupapäätöksessä on mainittava:

1)

mitkä pyyntitavat luvan nojalla sallitaan;

2)

kuinka monta eläintä hakija saa pyydystää tai ottaa; ja

3)

miten luvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle riistanhoidollisten toimenpiteiden vaikutuksista.

Myönnetty lupa on voimassa vuoden kerrallaan, jollei lupapäätöksessä voimassaoloaikaa määrätä lyhyemmäksi.

44 §Metsäkaurissaaliin ilmoittaminen

Metsästäjän on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle metsäkauriin metsästyksen tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun metsäkauris on tullut metsästetyksi.

Ilmoituksessa on mainittava metsäkaurisyksilöittäin saaliiksi saadun metsäkauriin:

1)

ikä (aikuinen tai vasa);

2)

sukupuoli;

3)

pyyntiajankohta; sekä

4)

pyyntipaikkatieto.

Pyyntipaikka tulee ilmoittaa kiinteistörekisterin rekisteriyksikön tarkkuudella. Lisäksi tulee ilmoittaa, kuuluuko kyseinen rekisteriyksikkö metsästysseuran tai metsästysseurueen metsäkauriin metsästysalueeseen vai onko kyseessä niistä erillinen rekisteriyksikkö. Samoin tulee ilmoittaa, minkä suuruinen metsästysseuran tai metsästysseurueen metsästysalueen pinta-ala on. Jos saalis on saatu rekisteriyksiköltä, joka ei sisälly metsästysseuran tai metsästysseurueen metsästysalueeseen, tulee myös tämän rekisteriyksikön pinta-ala ilmoittaa.

Suomen riistakeskuksen on toimitettava sille ilmoitetut edellä tarkoitetut tiedot yhdistelmänä maa- ja metsätalousministeriölle 30 vuorokauden kuluessa rauhoitusajan alkamisesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.

Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2011

Maa- ja metsätalousministeriSirkka-Liisa AnttilaApulaisosastopäällikköChristian Krogell

Sivun alkuun