1225/2010

Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010

Laki valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) nimike, 1 §:n 3 momentti, 4 §:n 2 momentti, 4 a §:n 2 momentti, 4 b § ja 6 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 3 momentti laissa 380/2000, 4 §:n 2 momentti ja 4 a §:n 2 momentti laissa 526/2001 sekä 4 b § ja 6 §:n 2 momentti laissa 1238/2004, ja

lisätään lakiin uusi 4 c―4 f ja 8 a―8 i § seuraavasti:

Laki

valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta

1 §
Soveltamisala

Tämän lain mukaiseen rahoitustoimintaan voidaan kohdistaa Euroopan unionin rakennerahastojen varoja. Mitä tässä laissa säädetään valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta, sovelletaan myös tällaiseen toimintaan kohdistettaviin rakennerahastojen varoihin, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä tai rakennerahastolaista (1401/2006) muuta johdu.

4 §
Yhtiön takaustoiminta

Sellaisen luoton vakuudeksi, jonka luottolaitos myöntää kotimaisen pääomatavaratoimituksen rahoitusjärjestelyjä varten kotimaiselle toimittajalle tai tilaajalle, voidaan takaus antaa myös silloin, kun luotonsaajana on muu kuin 2 §:n 3 momentissa tarkoitettu yritys. Takauksen myöntämiseen tällaiselle luotolle on saatava työ- ja elinkeinoministeriön suostumus, jos luoton määrä ylittää 35 miljoonaa euroa.


4 a §
Yhtiön pääomatakuutoiminta

Tarkempia säännöksiä pääomatakuiden myöntämisestä, suuntaamisesta ja korvausten maksamisesta annetaan työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella.

4 b §
Yhtiön pääomasijoitustoiminta

Yhtiö voi tehdä pääomasijoituksia rahastoihin ja suoraan kohdeyrityksiin työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymien elinkeinopoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alkavien ja toimintansa alkuvaiheessa olevien yritysten pääomitustarpeeseen.

4 c §
Tuen myöntäminen pääomasijoitustoimintaan

Yhtiölle voidaan myöntää tukea 4 b §:ssä tarkoitettuun pääomasijoitustoimintaan. Tukea myönnettäessä sovelletaan, mitä valtiontuen myöntämisen edellytyksistä ja rajoituksista Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään. Päätöksen tuen myöntämisestä tekee työ- ja elinkeinoministeriö.

Rakennerahastoista osarahoitettava tuki osoitetaan välittävänä toimielimenä toimivalle yhtiölle siten kuin rakennerahastolain 10 §:ssä säädetään.

4 d §
Pääomasijoitustoimintaan myönnetyn tuen maksaminen

Tuen pääomasijoitustoimintaan maksaa yhtiön hakemuksen perusteella työ- ja elinkeinoministeriö valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa.

Ennen tuen maksamista yhtiön on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle liiketoimintasuunnitelma tai muu vastaava asiakirja sekä yhtiön ja rahaston kesken tehty rahoitussopimus.

Tarkempia säännöksiä rahoitussopimuksen sisällöstä, tuen hakemisesta, tuen käyttökohteista, maksamismenettelystä ja seurantaa varten vaadittavista tiedoista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

4 e §
Yhtiön tehtävät pääomasijoitustoimintaan myönnetyn tuen hallinnoinnissa

Yhtiö myöntää päätöksellään 4 c §:ssä tarkoitetun tuen rahastolle käytettäväksi 4 d §:n 2 momentissa tarkoitetun rahoitussopimuksen mukaisesti pääomasijoitustoimintaan tekemällä sijoituksen rahastoon, maksaa varat rahastolle, vastaa varojen valvonnasta ja takaisinperinnästä, seuraa varojen käyttöä ja huolehtii raportoinnista työ- ja elinkeinoministeriölle ja rakennerahastolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimenpideohjelman seurantakomitealle.

4 f §
Rahaston tehtävät pääomasijoitustoimintaan myönnetyn tuen hallinnoinnissa

Rahasto hakee rahoitusta yhtiöltä ja tekee 4 d §:n 2 momentissa tarkoitetun rahoitussopimuksen mukaisesti sijoituspäätökset varojen sijoittamisesta valitsemiinsa yrityksiin. Sijoituksella tarkoitetaan sijoitusta koskevan sopimuksen ehtojen mukaista yritykseen tehtävää rahasuoritusta osakepääomaa, optiolainaa tai muuta vastaavaa rahoitusvälinettä vastaan.

Yhtiön ja rahaston tulee ottaa 1 momentissa tarkoitettuun rahoitussopimukseen sen lisäksi, mitä sen sisällöstä Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään, sijoitettujen varojen käyttöön liittyvät ehdot ja edellytykset, toimenpiteet sijoitettujen varojen takaisinperimiseksi ja palauttamiseksi sekä määräykset varojen seurantaan liittyvien tietojen keräämisestä, tallentamisesta ja raportoinnista.

6 §
Luotto- ja takaustoiminnassa huomioon otettavat seikat

Luottoja ja takauksia annettaessa on otettava huomioon alueiden kehittämisestä annetussa laissa (1651/2009) säädetyt tavoitteet sekä soveltuvin osin yritystuen yleisistä ehdoista annetussa laissa (786/1997) yritystukiohjelmille ja yritystuille asetetut yleiset tavoitteet ja edellytykset. Yhtiön tulee tässä laissa tarkoitetussa toiminnassaan ottaa huomioon maan eri osien kehittyneisyyserot eri rahoitustoimenpiteitä ja niiden ehtoja soveltaessaan.


8 a §
Rahoitustoimintaan sovellettavat säännökset

Yhtiön on 3, 4, 4 a ja 4 b §:n mukaisten rahoitusasioiden käsittelyyn liittyviä julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003) ja kielilaissa (423/2003) säädetään.

Yhtiön palveluksessa olevaan henkilöstöön ja sen toimielinten jäseniin sovelletaan heidän suorittaessaan 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

8 b §
Julkisuus ja salassapito

Yhtiön 3, 4, 4 a ja 4 b §:ssä tarkoitetun rahoitustoiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. Salassapidosta säädetään valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 5 §:ssä.

8 c §
Yhtiön tarkastusoikeus

Yhtiöllä on oikeus tarkastaa 4 c §:ssä tarkoitetun tuen myöntämistä, maksatusta, käyttöä ja valvontaa rahastossa. Sen lisäksi yhtiöllä on oikeus tarkastaa rahaston yrityksiin sijoittamien varojen käyttöä, jos siihen on painavia syitä.

Tarkastettava on velvollinen tarkastuksen suorittamiseksi ilman aiheetonta viivytystä korvauksetta esittämään tarkastajalle kaikki tarvittavat tiliasiakirjat sekä muu tuen käyttöön liittyvä aineisto sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. Tarkastajalla on oikeus ottaa tiliasiakirjat ja muu edellä tarkoitettu aineisto haltuunsa, jos tarkastus sitä edellyttää. Aineisto on palautettava, kun sitä ei enää tarvita tarkastuksessa. Tarkastajan pyynnöstä tarkastettavan tulee antaa myös muut tiedot, jotka ovat tarpeen tarkastuksen asianmukaiseksi suorittamiseksi.

Tarkastajalla on oikeus tehtävän edellyttämässä laajuudessa tarkastaa kaikki rahoituksen myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä olevat seikat sekä tässä tarkoituksessa päästä tarkastettavan hallitsemiin tai käytössä oleviin tiloihin. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvassa paikassa.

Yhtiön palveluksessa olevaan tarkastajaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Velvollisuudesta korvata tarkastustyössä aiheutunut vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa. Tarkastajaan sovelletaan hallintolakia ja kielilakia. Tarkastustyön julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Salassapidosta säädetään valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 5 §:ssä.

8 d §
Pääomasijoitustoimintaan myönnetyn tuen takaisinperintä

Tämän lain 4 c §:n mukaisen tuen maksaminen on keskeytettävä ja tuki perittävä takaisin rahastolta, jos:

1) 4 e §:ssä tarkoitetun sijoituksen tekemistä tai valvontaa varten on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja taikka tietoja on salattu ja virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisella tai tietojen salaamisella on ollut olennaista vaikutusta tuen myöntämiseen;

2) sijoituksen tekemistä ja valvontaa varten on kieltäydytty antamasta tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa taikka tarkastusta suoritettaessa on kieltäydytty täyttämästä muita tukea sisältävän rahoituksen saajalle tarkastuksen suorittamiseksi laissa säädettyjä velvollisuuksia;

3) rahasto on olennaisesti laiminlyönyt noudattaa 4 d §:ssä tarkoitettuun rahoitussopimukseen sisältyviä ehtoja; tai

4) rahasto on lopettanut tuen kohteena olevan toimintansa tai supistanut sitä olennaisesti ennen kuin viisi vuotta on kulunut sijoituksen tekemisestä.

Tämän lain 4 c §:n mukaisen tuen maksaminen voidaan keskeyttää ja tuki periä takaisin rahastolta, jos:

1) rahasto ei ole noudattanut 4 d §:ssä tarkoitettuun rahoitussopimukseen sisältyviä ehtoja;

2) rahasto on asetettu konkurssiin ja sen edustajat ovat rahaston toimintaa harjoittaessaan joko välittömästi ennen konkurssia tai sen jälkeen toimineet vilpillisesti; tai

3) 4 e §:ssä tarkoitettu sijoitus on tehty väärin perustein.

8 e §
Takaisinperintää koskevan päätöksen tekeminen

Työ- ja elinkeinoministeriö tekee päätöksen rahastolle myönnetyn 4 c §:ssä tarkoitetun tuen maksamisen keskeyttämisestä ja takaisinperinnästä. Yhtiön tulee tehdä työ- ja elinkeinoministeriölle esitys tukivarojen maksamisen keskeyttämisestä ja takaisinperinnästä, jos sen tietoon tulee 8 d §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu peruste.

8 f §
Muutoksenhaku

Työ- ja elinkeinoministeriön 8 e §:n nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen saa siihen tyytymätön asianosainen hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus tehdään päätöksen tehneelle viranomaiselle. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

8 g §
Pääomasijoitustoimintaan myönnetyn tuen palautusvelvollisuus

Rahasto on velvollinen palauttamaan yhtiölle Euroopan aluekehitysrahaston varoista maksetut ja pääomasijoitustoimintaan myönnetyt sellaiset varat, joita ei ole toimenpideohjelmia osittain tai lopullisesti suljettaessa maksettu rahastosta yrityksiin pääomasijoituksina.

8 h §
Työ- ja elinkeinoministeriön oikeus tuen takaisinperintään

Työ- ja elinkeinoministeriö voi määrätä yhtiölle rakennerahastovaroista ja niitä vastaavista valtion varoista maksetut varat tai yksinomaan valtion varoista maksetut varat tai niiden osan perittäväksi takaisin yhtiöltä, jos:

1) yhtiö on tuen maksamista varten antanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tai tietoja on salattu ja virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisella on ollut olennaista vaikutusta tuen saamiseen;

2) yhtiö on käyttänyt varat muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on myönnetty tai on olennaisesti rikkonut varojen käyttämistä koskevia säännöksiä tai määräyksiä tai varojen osoittamispäätöksessä asetettuja ehtoja.

Työ- ja elinkeinoministeriön oikeudesta valtiontuen takaisinperintää koskevan Euroopan komission päätöksen täytäntöönpanoon säädetään eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetussa laissa (300/2001).

8 i §
Korko ja viivästyskorko

Tuen saajan on maksettava palautettavalle tai takaisinperittävälle määrälle tuen maksupäivästä korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Korkoa ei kuitenkaan ole maksettava, kun varoja palautetaan tämän lain 8 g §:n perusteella.

Jos takaisinperittävää määrää ei makseta viimeistään työ- ja elinkeinoministeriön asettamana eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 253/2010
TaVM 32/2010
EV 253/2010

Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Elinkeinoministeri
Mauri Pekkarinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.