725/2010

Annettu Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2010

Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) 18 §:n 1 momentin 3 kohta, 20 §:n edellä oleva väliotsikko, 24 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti, 29 §, 42 §:n 1 ja 2 momentti, 43 ja 44 § sekä 61 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentin 2 kohta,

sellaisina kuin niistä ovat 29 § osaksi laissa 101/2007, 42 §:n 1 ja 2 momentti ja 43 § laissa 510/2009 ja 44 § laissa 105/2007, sekä

lisätään lakiin uusi 23 a, 47 a ja 49 a § sekä 56 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti:

18 §
Henkilöstö- ja työvuorotiedostot

Poliisin suorittaman viranomaisvalvonnan turvaamiseksi vartioimisliikkeen on pidettävä vastaavista hoitajista ja vartijoista tiedostoa (henkilöstötiedosto), josta voidaan viivytyksettä todeta:


3) vastaavan hoitajan saama 20 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu koulutus sekä vartijan saama 24 §:n 1 momentin 2 kohdassa, 25 §:n 1 momentissa, 29 §:n 1 ja 2 momentissa ja 31 §:n 2 momentissa tarkoitettu koulutus;


Vastaavaksi hoitajaksi, voimankäyttökouluttajaksi ja vartijaksi hyväksyminen
23 a §
Voimankäyttökouluttajaksi hyväksyminen

Poliisihallitus voi hakemuksesta hyväksyä voimankäyttökouluttajaksi erityisen voimankäyttökoulutuksen kaasusumutinta ja teleskooppipatukkaa koskeviin osioihin sekä kouluttajaksi 29 §:n 2 momentissa tarkoitettuun voimankäyttövälineiden kertauskoulutukseen hakijan, joka täyttää 20 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset ja on hyväksytysti suorittanut voimankäytön kouluttajakoulutuksen.

Poliisihallitus voi hakemuksesta hyväksyä voimankäyttökouluttajaksi erityisen voimankäyttökoulutuksen ampuma-asetta koskevaan osioon ja ampumiskokeen toimeenpanijaksi hakijan, joka täyttää 1 momentissa säädetyt edellytykset ja on hyväksytysti suorittanut asekouluttajakoulutuksen.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut hyväksymiset ovat voimassa enintään viisi vuotta. Poliisihallitus voi hakemuksesta uudistaa enintään viideksi vuodeksi hyväksymisen, jos hakija edelleen täyttää 1 ja 2 momentissa säädetyt edellytykset ja on hyväksytysti suorittanut aikaisintaan kuusi kuukautta ennen uuden hyväksymisen hakemista kertauskoulutuksen. Voimankäyttökouluttaja voi hakea hyväksymisensä uudistamista vielä kuuden kuukauden kuluessa aikaisemman hyväksymisen päättymisestä.

Voimankäyttökouluttajaksi hyväksymiseen voidaan erityisistä syistä liittää henkilökohtaisista ominaisuuksista tai muista vastaavista seikoista johtuvia ajallisia ja alueellisia ehtoja ja rajoituksia. Hyväksymiseen liitettyjä ehtoja ja rajoituksia voidaan muuttaa voimankäyttökouluttajan henkilökohtaisissa ominaisuuksissa tai muissa vastaavissa seikoissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Poliisihallituksen on ilmoitettava voimankäyttökouluttajaksi hyväksymisestä sekä muuttamistaan ehdoista ja rajoituksista voimankäyttökouluttajan kotikunnan poliisilaitokselle.

Voimankäytön kouluttajakoulutuksesta sekä asekouluttaja- ja kertauskoulutuksesta säädetään sisäasiainministeriön asetuksella.

24 §
Vartijaksi hyväksyminen

Vartijaksi voidaan hyväksyä se, joka:

1) on täyttänyt 18 mutta ei 68 vuotta;


Vartijaksi hyväksyminen on voimassa viisi vuotta. Se on kuitenkin voimassa enintään siihen saakka, kun vartija täyttää 68 vuotta.


29 §
Voimankäyttövälineiden kantaminen

Vartija tai väliaikainen vartija ei saa vartioimistehtävissä tarpeettomasti kantaa voimankäyttövälineitä. Ampuma-asetta, kaasusumutinta ja teleskooppipatukkaa saa kantaa ja käyttää ainoastaan vartija, joka on saanut erityisen voimankäyttökoulutuksen. Ampuma-asetta saa kantaa vain henkivartija- tai arvokuljetustehtävissä sekä huomattavan yleisen edun kannalta merkittävän vartioimiskohteen vartioinnissa, jos tehtävän suorittaminen olosuhteiden johdosta sitä välttämättä edellyttää. Väliaikainen vartija ei saa kantaa ampuma-asetta. Ampuma-aseen ja kaasusumuttimen kantamisesta päättää vastaava hoitaja toimeksiannoittain. Jos vartija on vartioimistehtävässä käyttänyt ampuma-asetta, vartioimisliikkeen on viivytyksettä ilmoitettava siitä aseenkäyttöpaikan poliisilaitokselle.

Voimankäyttövälineitä saa kantaa ja käyttää ainoastaan vartija tai väliaikainen vartija, joka on suorittanut voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen. Kertauskoulutusta ei kuitenkaan edellytetä sinä vuonna, jolloin vartijan tai väliaikaisen vartijan koulutus on suoritettu. Vartioimisliikkeen, jonka palveluksessa olevat vartijat tai väliaikaiset vartijat kantavat vartioimistehtävissä voimankäyttövälineitä, on järjestettävä vähintään kerran vuodessa vartijoilleen tai väliaikaisille vartijoilleen koulutustilaisuus (voimankäyttövälineiden kertauskoulutus) tai valvottava, että vartija tai väliaikainen vartija on muutoin suorittanut kyseisen koulutuksen. Ampuma-asetta saa kantaa ainoastaan vartija, joka on osoittanut vuosittain, että hänellä on riittävä ampuma-aseen käsittelytaito ja ampumistaito.

Erityisen voimankäyttökoulutuksen ja voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen kouluttajana voi toimia ainoastaan 23 a §:ssä tarkoitettu voimankäyttökouluttaja. Vartioimisliikkeen palveluksessa toimivan 23 a §:ssä tarkoitetun voimankäyttökouluttajan, jolla on voimassa oleva poliisin hyväksyminen vartijaksi tai väliaikaiseksi vartijaksi tai Poliisihallituksen hyväksyminen voimankäyttökouluttajaksi, ei tarvitse suorittaa vuosittaista voimankäyttövälineiden kertauskoulutusta. Voimankäyttökouluttajan on kuitenkin osoitettava vuosittain, että hänellä on riittävä ampuma-aseen käsittelytaito ja ampumistaito, jos hän työtehtävissään kantaa ampuma-asetta.

42 §
Valvonta

Yksityisten turvallisuuspalveluiden ja voimankäyttökouluttajien yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Poliisihallitus.

Poliisilaitokset vastaavat yksityisten turvallisuuspalveluiden sekä vastaavien hoitajien, vartijoiden, voimankäyttökouluttajien ja turvasuojaajien toiminnan valvonnasta toimialueellaan.


43 §
Tietojensaantioikeus

Poliisihallituksella ja poliisilaitoksella on oikeus saada vartioimisliikkeeltä ja turvasuojausliikkeeltä valvonnassa tarvittavia tietoja liikkeen toiminnasta, henkilöstöstä, taloudellisesta asemasta ja muista vastaavista seikoista yhteisön jäsentä, tilintarkastajaa, toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä tai työntekijää velvoittavan yrityssalaisuuden estämättä.

44 §
Turvallisuusalan valvontatiedot

Poliisi pitää tietoja vartioimisliikkeistä sekä niiden 4 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista vastuuhenkilöistä ja vastaavista hoitajista sekä vartijoista, turvasuojaajista ja voimankäyttökouluttajista sekä järjestyksenvalvojista annetun lain 1 ja 18 §:ssä tarkoitetuista järjestyksenvalvojista ja järjestyksenvalvojakouluttajista (turvallisuusalan valvontatiedot). Turvallisuusalan valvontatiedoista säädetään tarkemmin henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa (761/2003).

47 a §
Voimankäyttökouluttajaksi hyväksymisen peruuttaminen

Poliisihallituksen on peruutettava voimankäyttökouluttajaksi hyväksyminen, jos voimankäyttökouluttaja sitä pyytää.

Voimankäyttökouluttajaksi hyväksyminen voidaan peruuttaa kokonaan tai määräajaksi, jos voimankäyttökouluttaja:

1) ei enää olojen olennaisten muutosten vuoksi täytä hyväksymisen edellytyksiä;

2) on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rikoksesta, joka osoittaa hänen olevan sopimaton tehtäväänsä, tai hän on tahallaan menetellyt voimankäyttökouluttajana olennaisesti virheellisesti; taikka

3) on olennaisesti rikkonut hyväksymiseen liitettyjä ehtoja ja rajoituksia.

Poliisihallitus voi 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa hyväksymisen peruuttamisen sijasta antaa voimankäyttökouluttajalle varoituksen, jos peruuttaminen olisi oloihin nähden kohtuutonta.

Poliisihallituksen on ilmoitettava hyväksymisen peruuttamisesta tai varoituksen antamisesta voimankäyttökouluttajan kotikunnan poliisilaitokselle.

49 a §
Voimankäyttökouluttajaksi hyväksymisen väliaikainen peruuttaminen

Poliisihallitus voi väliaikaisesti peruuttaa voimankäyttökouluttajaksi hyväksymisen, jos poliisin tietoon tulee seikkoja, jotka todennäköisesti johtavat hyväksymisen peruuttamiseen.

Päätös, jolla hyväksyminen on väliaikaisesti peruutettu, on voimassa enintään kolme kuukautta. Poliisihallitus voi jatkaa päätöksen voimassaoloaikaa enintään kuudella kuukaudella kerrallaan, jos voimankäyttökouluttajaa epäillään rikoksesta, joka todennäköisesti johtaa hyväksymisen peruuttamiseen.

Poliisihallituksen on ilmoitettava hyväksymisen väliaikaisesta peruuttamisesta voimankäyttökouluttajan kotikunnan poliisilaitokselle.

56 §
Vartioimisliikerikkomus

Vartioimisliikerikkomuksesta tuomitaan myös se, joka toimii voimankäyttökouluttajana 29 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa koulutuksissa ilman voimassa olevaa 23 a §:n mukaista hyväksyntää.

61 §
Tarkemmat säännökset

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:

1) lupien ja hyväksymisten hakemisessa noudatettavista menettelyistä, hakemusten sisällöstä, asioiden ratkaisemiseksi tarpeellisista selvityksistä sekä lupa- ja hyväksymispäätösten sisällöstä;


Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:


2) voimankäyttövälineiden ominaisuuksista ja niiden kantamisesta sekä 29 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista koulutuksista ja niiden järjestäjistä;



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2010.

Poliisihallitus voi hakemuksesta hyväksyä henkilön, joka on aikaisintaan viisi vuotta ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytysti suorittanut vartijan voimankäyttökouluttajan yleisen osan ja joka muutoin täyttää 23 a §:ssä säädetyt edellytykset, erityisen voimankäyttökoulutuksen yleisen osan ja vartijan voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen kouluttajaksi.

Poliisihallitus voi hakemuksesta hyväksyä henkilön, joka on aikaisintaan viisi vuotta ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytysti suorittanut vartijan voimankäyttökouluttajan yleisen osan ja vartijan voimankäyttökouluttajan ampuma-asetta koskevan osan ja joka muutoin täyttää 23 a §:ssä säädetyt edellytykset, erityisen voimankäyttökoulutuksen kyseistä asetyyppiä koskevan osion kouluttajaksi ja toimeenpanemaan ampumiskokeen.

Aikaisemmin kuin viisi vuotta ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytysti suoritettu vartijan voimankäyttökouluttajan yleinen osa oikeuttaa kouluttamaan erityisen voimankäyttökoulutuksen kaasusumutin- ja teleskooppipatukkakoulutusta sekä voimankäyttövälineiden kertauskoulutusta vuoden ajan tämän lain voimaantulosta.

Halutessaan jatkaa voimankäyttökouluttajana 3 momentissa määrätyn ajan jälkeen voimankäyttökouluttajan on haettava Poliisihallitukselta voimankäyttökouluttajaksi hyväksymistä. Muiden 23 a §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä henkilö voidaan hyväksyä voimankäyttökouluttajaksi hänen suoritettuaan hyväksytysti voimankäyttökouluttajan kertauskoulutuksen yleisen osan.

Aikaisemmin kuin viisi vuotta ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytysti suoritettu vartijan voimankäyttökouluttajan yleinen osa ja ampuma-asetta koskeva erityinen osa oikeuttavat kouluttamaan erityisen voimankäyttökoulutuksen ampuma-asetta koskevaa osiota kyseisen asetyypin osalta ja toimeenpanemaan ampumiskokeen vuoden ajan tämän lain voimaantulosta.

Halutessaan jatkaa voimankäyttökouluttajana 5 momentissa määrätyn ajan jälkeen voimankäyttökouluttajan on haettava Poliisihallitukselta voimankäyttökouluttajaksi hyväksymistä. Muiden 23 a §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä henkilö voidaan hyväksyä voimankäyttökouluttajaksi hänen suoritettuaan hyväksytysti kertauskoulutuksen yleisen osan ja ampuma-asetta koskevan osan.

Voimankäytön kertauskoulutus tulee järjestää 29 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ensimmäisen kerran vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 239/2009
HaVM 11/2010
EV 101/2010

Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2010

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sisäasiainministeri
Anne Holmlund

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.