590/2010

Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2010

Valtioneuvoston asetus tarhattavien peurojen suojelusta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään eläinsuojelulain (247/1996) 4 §:n 2 momentin, 5 §:n 2 momentin ja 6 §:n 2 momentin nojalla:

1 §
Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään eläinsuojeluvaatimuksista, joita on noudatettava tarhattaessa peuroja muualla kuin eläintarhassa.

Sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, peurojen tarhaamisesta säädetään eläinsuojeluasetuksessa (396/1996).

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) peuralla valkohäntäpeuraa, kuusipeuraa, metsäpeuraa, metsäkaurista, japaninpeuraa ja saksanhirveä;

2) peuratarhalla aidattua aluetta, jossa peuroja pidetään.

3 §
Peuratarhan yleiset vaatimukset

Peuratarhan maaston, kasvillisuuden ja maapohjan on oltava peurojen tarhaukseen sopivia. Peuratarhan pinta-alasta vähintään 10 prosenttia on oltava metsää tai pensaikkoa. Peurojen lukumäärän on oltava sopivassa suhteessa tarhan kokoon, maastoon ja kasvillisuuteen.

Peuratarhassa lauman sosiaalisessa arvoasteikossa alempana olevalla peuralla on oltava mahdollisuus paeta ja piiloutua arvoasteikossa ylempänä olevalta peuralta. Tarhassa on poikimisaikana oltava suojaisia piiloutumispaikkoja emälle ja vasalle.

Peuratarhassa tai sen yhteydessä on oltava turvalliset ja asianmukaiset tilat peurojen tutkimista, käsittelyä ja muuta hoitoa sekä eristämistä varten.

4 §
Tarhan aitaaminen

Peuratarhassa on oltava riittävän vahva ja korkea aita, joka estää tehokkaasti kaikkina vuodenaikoina peurojen karkaamisen tarhasta sekä tarhan ulkopuolella olevien peurojen, hirvien, koirien tai muiden vastaavien eläinten pääsyn tarhaan. Aidan ja aidan rakenteiden on oltava sellaisia, että peurat eivät vahingoita itseään niihin. Aitauksessa ei saa olla liian ahtaita tai teräviä kulmia. Aidan on oltava helposti eläinten havaittavissa.

Aidan pystytolppien on oltava kestävästä materiaalista. Aitamateriaalin tai pystytolppien käsittelyyn ei saa käyttää puunsuoja-aineita, maaleja tai muita aineita siten, että ne voivat aiheuttaa peuroille myrkytyksen.

Aidan materiaalin on oltava sellainen, että se kestää maanpinnan muodosta ja lämpötilojen vaihtelusta aiheutuvaa jännitystä. Aidan on lisäksi oltava sellainen, että lumen tai jään paino ei madalla sitä.

Aita ja siihen liittyvät rakenteet on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että ne eivät vahingoita peuroja tai vaaranna niiden terveyttä ja hyvinvointia. Aidan kunto on tarkastettava säännöllisesti ja havaitut viat on korjattava viivytyksettä. Aidan läheisyydestä on poistettava sellaiset puut, jotka kuntonsa vuoksi voivat muodostaa oleellisen riskin kaatua aidan päälle ja rikkoa sen.

5 §
Hyvinvoinnin seuranta

Tarhattavien peurojen hyvinvointi on tarkastettava riittävän usein eläimiä kuitenkaan tarpeettomasti häiritsemättä. Lisäruokintakaudella peurat on tarkastettava päivittäisen ruokinnan yhteydessä.

Peurojen terveyden ja hyvinvoinnin tarkastukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota tiineyden loppupuolella, vasomisaikana tai kun olosuhteissa tapahtuu oleellisia muutoksia. Peura on tarkastettava yksilöllisesti, jos se on yleistarkastuksen perusteella tarpeen. Jos tarkastuksessa havaitaan jotakin tavanomaisesta poikkeavaa, on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi ja korjaamiseksi.

6 §
Juotto ja ruokinta

Peurojen ruokinta on järjestettävä siten, että samassa ryhmässä liikkuvat eläimet voivat syödä samanaikaisesti. Sosiaalisessa arvoasteikossa ylempänä oleva peura ei saa päästä hallitsemaan koko ruokinta-aluetta. Tarhan jokaisella peuralla on oltava mahdollisuus rauhalliseen syömiseen.

Peurojen lisäruokinnassa on vältettävä ravinnon koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia. Peurojen rehu ei saa tarpeettomasti likaantua. Peurojen ruokinta- ja juottoastiat on pidettävä puhtaina.

7 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010.

Tällä asetuksella kumotaan peurojen tarhaamiselle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (242/1997).

Neuvoston direktiivi 98/58/EY (31998L0058); EYVL N:o L 221, 8.8.1998, s. 23

Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2010

Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila

Apulaisosastopäällikkö
Riitta Heinonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.