38/2010

Annettu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2010

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2010 maksettavasta pohjoisesta tuesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan kasvintuotannon tukea, kotieläintalouden tuotantosidonnaista tukea, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki, sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvausta, jäljempänä rakennemuutoskorvaus, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukea tukialueilla C vuodelta 2010 siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) tukiyksikkökertoimella sitä osuutta tukihakemuksen kohteena olevasta tukeen oikeuttavasta tukiyksikkömäärästä, jolle tuki maksetaan;

2) tukeen oikeuttavalla tukiyksikkömäärällä haettua ja valvontaseuraamusten jälkeen hyväksyttyä pinta-alaa tai eläin- tai eläinyksikkömäärää;

3) maksun perusteena olevalla tukiyksikkömäärällä pinta-alaa tai eläin- tai eläinyksikkömäärää, joka saadaan kertomalla tukeen oikeuttava tukiyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella;

4) neuvoston tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 73/2009;

5) kasvimaalla viljelyalaa, jolla viljellään puutarhakasveja tai perunaa omaan käyttöön;

6) seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa;

7) seoskasvustolla viljan ja neuvoston tilatukiasetuksen 79 artiklassa tarkoitettua valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta siten, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina vähintään 50 prosenttia on viljakasvien siementä;

8) vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan ennen jyväsadon valmistumista;

9) rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruis-vehnää, seosviljaa, seoskasvustoa ja vihanta-viljaa;

10) peltokasveilla viljoja, öljykasveja, valkuaiskasveja, öljypellavaa, kuitupellavaa ja neuvoston tilatukiasetuksen 39 artiklassa sekä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 III osastossa säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettua komission asetuksen (EY) N:o 1120/2009 10 artiklassa tarkoitettua hamppua ja hamppulajikkeita;

11) tuotantojaksolla sitä 12 kuukauden jaksoa, joka alkaa tukivuoden huhtikuun 1 päivänä;

12) tuen hakijan perheenjäsenellä tuen hakijan puolisoa ja alaikäisiä lapsia;

13) nautarekisterillä nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmää, josta säädetään nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 sekä nautaeläinten merkinnästä ja rekisteröinnistä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1391/2006);

14) sikarekisterillä sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1296/2001) 3 §:n 12 kohdassa tarkoitettua rekisteriä;

15) eläinryhmällä emolehmiä, vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä sonneja ja härkiä, yli kahden vuoden ikäisiä sonneja ja härkiä, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja ja härkiä, vähintään vuoden ikäisiä uuhia, alle vuoden ikäisiä karitsoineita uuhia, vähintään vuoden ikäisiä kuttuja, alle vuoden ikäisiä poikineita kuttuja, siitostammoja mukaan lukien poni-tammat, vähintään vuoden ikäisiä suomenhevosia tai muita vähintään vuoden ja enintään kolmen vuoden ikäisiä hevosia ja poneja;

16) emolehmällä liharotuista tai tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä syntynyttä vähintään 50 prosenttisesti liharotuista ja vähintään kerran poikinutta nautaa, jota käytetään yksinomaan vasikoiden tuottamiseen ja jonka vasikoita kasvatetaan lihatuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen ja jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä;

17) emolehmähieholla vähintään kahdeksan kuukauden ikäistä poikimatonta 16 kohdassa tarkoitetut rotu- ja käyttötapavaatimukset täyttävää eläintä.

3 §
Tuen yleiset määräytymisperusteet

Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen liitteessä 1 olevaa tukialuejakoa.

Pohjoista tukea voidaan myöntää enintään tukiyksikkökertoimella kerrotulle osuudelle tukeen oikeuttavien tukiyksiköiden määrästä. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00.

Pohjoista tukea voidaan maksaa enintään liitteessä 2 säädettyjen enimmäismäärien mukaisesti. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava maksun perusteena oleva tukiyksikkömäärä, keskimääräinen tuki tuettavaa yksikköä kohti tai tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa ja yksikkötuen tasoa voidaan muuttaa.

2 luku

Kasvintuotannon tuet

4 §
Kasvintuotannon tukien määräytyminen

Tuki maksetaan kunkin kasvulohkon osalta vain kerran, vaikka samalla lohkolla viljellään saman kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin. Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.

Kasvintuotannon tukea ei makseta, jos ala on ilmoitettu kasvimaaksi.

Pohjoista hehtaaritukea, yleistä hehtaaritukea ja nuorten viljelijöiden tukea ei makseta, jos peltoala on ilmoitettu ensimmäistä kertaa maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella numero 102B vuonna 2005, 2006 tai 2007 taikka tätä vastaavalla Maaseutuviraston lomakkeella vuonna 2008, 2009 tai 2010. Tukikelpoisia ovat kuitenkin vuosina 2005―2010 ensimmäistä kertaa ilmoitetuista peltoaloista ne, jotka on hyväksytty tukikelpoisiksi vuonna 2005, 2006, 2007, 2008 tai 2009 tai hyväksytään tukikelpoiseksi vuonna 2010 maatalouden ympäristötuessa tai luonnonhaittakorvauksessa.

5 §
Pohjoisen hehtaarituen määrä

Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2010 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti:

Tukialueet C1, C2 sekä C2 pohjoinen ja saaristo euroa/ha
Vehnä 67
Ruis 214
Sokerijuurikas 143
Tärkkelysperuna 190
Tukialueet C1―C4 euroa/ha
Avomaanvihannekset 497

Peltokasveille vehnää, mallasohraa, ruista ja rehuviljaa lukuun ottamatta myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Tukialue euroa/ha
C1 172
C2 67

Pohjoisen hehtaarituen tukiyksikkökerroin on 0,70.

Vehnälle voidaan maksaa pohjoista hehtaaritukea yhteensä enintään 1,66 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun määrän, yksikkötukea alennetaan.

6 §
Pohjoisen hehtaarituen määräytymisperusteet

Spelttivehnälle voidaan myöntää vehnän pohjoista hehtaaritukea.

Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä avomaanvihanneksena tukikelpoisia ovat tarhaherneisiin kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina.

Herneen tai härkäpavun ja viljan seoskasvusto on valkuaiskasvina tukikelpoinen, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen tai härkäpavun ja viljan siemenseosta niin, että herneen tai härkäpavun ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina yli 50 prosenttia on herneen tai härkäpavun siementä.

7 §
Yleinen hehtaarituki

Yleistä hehtaaritukea myönnetään vuoden 2010 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevasta alasta enintään seuraavasti:

Tukialue euroa/ha
C2, C2 pohjoinen ja saaristo 33
C3 49
C4 100

Yleistä hehtaaritukea ei makseta kasvimaaksi, hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi tai luonnonniityksi ilmoitetuista peltoaloista tai kasvihuonealoista.

Tukialueella C3 ja C4 ei makseta yleistä hehtaaritukea 5 §:ssä tarkoitettujen kasvien ja mallasohran viljelyyn käytetystä alasta avomaanvihanneksia lukuun ottamatta.

8 §
Nuorten viljelijöiden tuki

Nuorille viljelijöille myönnetään tukea tukialueilla C1―C4 vuoden 2010 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevasta alasta enintään 36 euroa hehtaarilta.

Nuorten viljelijöiden tukea ei makseta kasvimaaksi, hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi tai luonnonniityksi ilmoitetuista peltoaloista tai kasvihuonealoista.

9 §
Ympäristöehdot

Ympäristön hoitoon liittyvistä ehdoista, joita tuen hakijan tulee noudattaa, säädetään täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (189/2009) 3 §:n 1 momentissa, 7―9 ja 12 §:ssä.

3 luku

Kotieläintalouden tuotantosidonnaiset tuet

10 §
Maidon tuotantotuki

Maidon tuotantotukea voidaan maksaa hakijalta vuonna 2010 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:

Tukialue senttiä/litra
C1 7,7
C2 8,4
C2 pohjoinen ja saaristo 9,4
C3―P1 12,4
C3―P2 14,1
C3―P3, P4 16,7
C4―P4 21,4
C4―P5 30,6

Maidon tuotantotukea ei kuitenkaan makseta sille maitomäärälle, jolta peritään maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) annetun neuvoston asetuksen (EY) No 1234/2007, jäljempänä markkinajärjestelyasetus, 78 artiklassa tarkoitettua ylijäämämaksua.

Maidon tuotantotukea voidaan maksaa 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2010 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään markkinajärjestelyasetuksen 67 artiklan mukaisesti myönnettyyn ja tuottajan hallinnassa olevaan tuottajakohtaiseen viitemäärään, jäljempänä viitemäärä, saakka. Jos hakijalla on hallinnassaan viitemäärä ja tukikelpoinen tuotanto on suurempi kuin viitemäärä, tukea voidaan maksaa viitemäärän ylittävältä osalta enintään 50 prosentille tuotannosta. Tuotantomäärän suhdetta viitemäärään tarkasteltaessa markkinajärjestelyasetuksen 70 ja 80 artiklassa tarkoitettua rasvakorjausta ei oteta huomioon.

Jos hakijan omistukseen tai hallintaan on tuotantojakson aikana siirtynyt maitokiintiöistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (715/2009) 11 §:ssä säädetyllä tavalla toisen hakijan omistuksessa tai hallinnassa saman tuotantojakson aikana ollut viitemäärä, siirtyneestä viitemäärästä voidaan ottaa huomioon hakijan lopullista tukea määrättäessä se litramäärä, jolla viitemäärän luovuttajan tuotanto on alittanut viitemäärän kyseisellä tuotantojaksolla. Lopullista tukea määrättäessä viitemäärän luovuttajan laskennallisen viitemäärän suuruutena käytetään sitä litramäärää, jonka luovuttaja on tuottanut tuotantojakson aikana viitemäärän rajoissa ennen viitemäärän luovutusta.

Maidon tuotantotukea voidaan maksaa 1 päivänä huhtikuuta 2010 alkavalla tuotantojaksolla hakijaa kohti enintään seuraavalle litramäärälle:

Tukialue miljoonaa litraa
C1 3,5
C2 3,5
C2 pohjoinen ja saaristo 3,0
C3―P1 2,5
C3―P2 2,0
C3―P3, P4 2,0
C4―P4 1,5
C4―P5 1,0

Pohjoista tukea voidaan maksaa maidon määrän perusteella yhteensä enintään 161,2 miljoonaa euroa. Jos tukeen oikeutetun maitomäärän perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.

11 §
Eläinyksikköä kohti myönnettävät tuki

Eläinyksikköä kohti maksettavaa kotieläintukea myönnetään hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärän perusteella. Eläinyksikköä kohti maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että eläimistä on pidetty kirjaa. Tuen määräytymisajankohta on laskentapäivä tai muu tuen määräytymisajanjakso.

Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 3 mukaisia kertoimia.

Tukeen oikeuttavia eläinyksikköjä voi tukialueilla C2 pohjoinen ja saaristo olla enintään 350, tukialueella C3 enintään 250 ja tukialueella C4 enintään 150 maatilaa kohti.

Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Tukialueet/tuki euroina
C1 C2 C2p C3 C3 C4 C4
*) P1,P2 P3,P4 P4 P5
Emolehmät ja emolehmähiehot 300 300 376 451 451 636 636
Sonnit ja härät 422 430 506 582 582 767 767
Uuhet 390 398 474 664 745 956 956
Kutut 317 325 342 443 476 534 619
Hevoset 225 225 225 225 225 225 225
*) C2p = C2 pohjoinen ja saaristo
12 §
Uuhista ja kutuista maksettavan tuen myöntämisen edellytykset

Uuhista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) hakijalle on vahvistettu neuvoston tilatukiasetuksen 104 artiklassa määritelty uuhien viljelijäkohtainen enimmäismäärä;

2) uuhista kertyy vähintään 1,5 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä;

3) hakijan hallinnassa on hakemuksessa mainittu määrä tukikelpoisia uuhia 100 päivää, jäljempänä uuhien pitoaika, hakuajan viimeistä päivää seuraavasta päivästä laskettuna.

Tukikelpoisten uuhien enimmäismäärä on vuonna 2009 syntyneiden karitsoiden lukumäärä, kuitenkin enintään 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu uuhien viljelijäkohtainen enimmäismäärä. Hakijoille, jotka ovat aloittaneet uuhien pidon tukivuonna 2009 tai 2010, tuki voidaan myöntää viljelijäkohtaisen enimmäismäärän rajoissa uuhien pitoajan täyttäneelle uuhimäärälle. Uuhien pito katsotaan aloitetuksi sillä hetkellä, kun hakijalle on syntynyt velvollisuus rekisteröityä eläintenpitäjäksi lammas- ja vuohieläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (469/2005) 4 §:ssä tarkoitettuun lammas- ja vuohirekisteriin.

Jos 1 momentin edellytykset täyttävien uuhien lukumäärä vuonna 2010 on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2009 tukeen oikeuttava tai valvonnassa todettu uuhimäärä, uuhimäärän lisäykselle tuki voidaan myöntää 2 momentista poiketen uuhien lukumäärän perusteella viljelijäkohtaisen enimmäismäärän rajoissa.

Jos hakijan tuotantoon on tukivuoden 2009 tuotannon osalta sovellettu maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta vuonna 2009 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (248/2009) 12 §:n 4 momenttia, tuki voidaan myöntää 2 momentista poiketen 1 momentin edellytykset täyttävien uuhien lukumäärän perusteella viljelijäkohtaisen enimmäismäärän rajoissa.

Kutuista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) kutuista kertyy vähintään yksi tukeen oikeuttava eläinyksikkö;

2) kuttujen maidontuotanto on täyden tuen saamiseksi 1 päivän syyskuuta 2009 ja 31 päivän elokuuta 2010 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 400 litraa kuttua kohti tai vuoden 2009 tuen hakuajan jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla 1 päivän toukokuuta 2010 ja 31 päivän elokuuta 2010 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 80 litraa kuttua kohti.

13 §
Hevosista maksettavan tuen myöntämisen edellytykset

Hevosista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) hevosista kertyy vähintään 1,5 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä;

2) hakijan hallinnassa on hakemuksessa mainittu määrä tukikelpoisia hevosia 1 päivän toukokuuta 2010 ja 8 päivän elokuuta 2010 välisen ajan, mainitut päivät mukaan lukien, jäljempänä hevosten hallinta-aika.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna hevosten hallinta-aikana hevosen tulee olla Suomessa lukuun ottamatta välittömästi kilpailumatkaan ja kilpailuun liittyvää lyhytaikaista oleskelua ulkomailla. Edellytyksenä on, että kilpailu on yleisesti tunnustettu ja se pidetään hevostalousalan järjestöjen normaalien kilpailusääntöjen mukaisesti.

Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2009. Hevosista myönnettävän tuen edellytyksenä on, että tukihakemuksen yhteydessä hevosesta ilmoitetaan hevostalouslain (796/1993) 3 §:ssä tarkoitetussa rekisteritodistuksessa oleva rekisteritunnus. Jos tunnusta ei ole, tuen hakemisen yhteydessä tulee antaa luotettava selvitys hevosen iästä ja omistussuhteista sekä tiedot mahdollisesta pysyvästä tunnisteesta tai muusta vastaavasta hevosen yksilöivästä tunnisteesta.

14 §
Teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä maksettavat tuki

Vuoden 2010 aikana teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Hiehot
Tukialue euroa/teurastettu eläin
C1 299
C2 299
C2 pohjoinen ja saaristo 348
C3 390
C4 476
Sonnit ja härät
Tukialue euroa/teurastettu eläin
C3―P1, P2 131
C3―P3, P4 182
C4―P4 182
C4―P5 333

Tukea ei myönnetä sellaisista teurastetuista hiehoista, joista on maksettu 11 §:ssä tarkoitettua emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea.

15 §
Teurastetun eläimen tukikelpoisuus

Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että:

1) eläimistä on pidetty kirjaa;

2) eläin on teurastettu Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymässä teurastamossa tai kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen hyväksymässä pienteurastamossa ja teurastiedot on ilmoitettu nautarekisteriin;

3) eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi;

4) hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa ja sonnin tai härän ruhopaino vähintään 220 kiloa;

5) hieho, sonni tai härkä on ollut hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta viimeisen 90 vuorokauden aikana ennen sen teurastusta.

Tukea ei makseta teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta. Jos hiehon, sonnin tai härän ruho on hylätty osittain, ruhosta maksetaan tukea, jos ruhon kokonaispaino ruhon hylätty osa mukaan lukien, on vähintään 1 momentin 4 kohdassa säädetty.

Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, eläin ei ole tukikelpoinen.

16 §
Kotieläintuen määräytyminen

Kotieläintuki määräytyy hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella seuraavasti:

1) uuhista maksettava tuki uuhien pitoajan täyttävien uuhien lukumäärän perusteella karitsointivaatimus huomioon ottaen;

2) kutuista maksettava tuki yhtenä laskentapäivänä olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella;

3) hevosista maksettava tuki hevosten hallinta-ajan täyttävien hevosten lukumäärän perusteella;

4) emolehmistä, emolehmähiehoista sekä sonneista ja häristä maksettava tuki nautarekisterin mukaan hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa 1 päivän heinäkuuta 2009 ja 30 päivän kesäkuuta 2010 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella;

5) teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä maksettava tuki vuonna 2010 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella.

Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne olivat laskentapäivän alkaessa. Uuhet voidaan kuitenkin toimittaa teuraaksi tai myydä eloon vasta uuhien pitoajan päättymistä seuraavana päivänä ja hevosten hallinnan siirto tehdä hevosten hallinta-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

Jos kuttujen maidontuotanto on pienempi kuin 12 §:n 5 momentin 2 kohdassa tarkoitettu, saadaan tukeen oikeuttavien kuttujen määrä jakamalla tuotetun maidon määrä määrällä, joka kutun on keskimäärin tuotettava. Tukea ei voida kuitenkaan maksaa suuremmalle määrälle tukikelpoisia kuttuja kuin mitä hakija on ilmoittanut hakemuksessaan.

17 §
Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen

Emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien ja härkien keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät 1 päivän heinäkuuta 2009 ja 30 päivän kesäkuuta 2010 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, ja jakamalla summa luvulla 365.

Jos jonkin eläinryhmän tuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkitään nollaksi aloittamista edeltävinä tai lopettamista seuraavina laskentapäivinä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tuki määräytyy kaikkien laskentapäivien eläinmäärän keskiarvona.

18 §
Vakiintuneen eläinmäärän käyttäminen tuen myöntämisperusteena

Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen tukivuoden tuen perusteena ollutta eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä tulee lisäksi olla eläinlääkärin antama todistus.

Jos edellisen tukivuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä tukivuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.

19 §
Tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakon määräytyminen

Edellä 11 §:ssä ja 14 §:ssä tarkoitetun kotieläintuen ennakon määräytymisperusteena on se eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2009 kotieläintuki on maksettu. Uuhista maksettavan tuen ennakon määräytymisperusteena on kuitenkin tuen hakijan vuoden 2010 tukihakemuksessa ilmoittama uuhimäärä tai mahdollisessa valvonnassa todettu tätä pienempi eläinmäärä.

Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2010 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2009 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.

Jos tuottaja on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2009 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee merkittävästi vuonna 2010, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä eläinmäärästä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä eläinmäärästä ei voida pitää luotettavana, kyseisen eläinryhmän ennakko voidaan jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2010 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2009 tuen perusteeksi hyväksytty eläinmäärä.

Edellä 3 momentissa tarkoitettuna luotettavana selvityksenä voidaan pitää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muuta vastaavaa selvitystä.

Ennakko myönnetään enintään sen eläinyksikkömäärän perusteella, joka saadaan kertomalla ennakkoon oikeuttava eläinyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella.

20 §
Tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakon suuruus ja maksaminen

Teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä myönnetään tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakkoa 75 prosenttia vuoden 2010 lopullisesta tuesta. Muista tukikelpoisista eläimistä myönnetään tuen ennakkoa 60 prosenttia.

Kotieläintuen ennakkoa ei voida maksaa ennen kuin hakijalle on myönnetty tukilain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus, jos hakija tarvitsee poikkeuksen voidakseen saada tukea.

4 luku

Tuotannosta irrotettu tuki ja rakennemuutoskorvaus

21 §
Tuotannosta irrotetun tuen ja rakennemuutoskorvauksen suuruus ja ennakko

Tuotannosta irrotettua tukea ja rakennemuutoskorvausta vuodelta 2010 voidaan myöntää 1 päivänä syyskuuta 2010 hakijan hallinnassa olevan viitemäärän perusteella viitemäärän eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Tukialue euroa
C1 261
C2 227
C2 pohjoinen ja saaristo 281
C3 ja C4 290

Jos tilakohtaisen viitemäärän eläinyksikkömäärä ylittää C1-tukialueella 146 yksikköä, C2-tukialueella 170 yksikköä, C2p-tukialueella 200 yksikköä, C3-tukialueella 200 yksikköä tai C4-tukialueella 200 yksikköä, tuotannosta irrotettua tukea voidaan myöntää edellä mainitun rajan ylittävältä osalta eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Tukialue euroa
C1 199
C2 170
C2 pohjoinen ja saaristo 145
C3 ja C4 145

Tuotannosta irrotettua tukea ja rakennemuutoskorvausta voidaan maksaa yhteensä enintään 32,54 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettu sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen ja rakennemuutoskorvauksen yhteismäärä ylittää mainitun enimmäismäärän, 1 momentissa tarkoitettua yksikkötukea alennetaan.

Tuotannosta irrotetun tuen ja rakennemuutoskorvauksen ennakkoa voidaan myöntää 60 prosenttia hakijan hallinnassa 1 päivänä maaliskuuta 2010 olevan viitemäärän perusteella lasketusta tuen määrästä.

5 luku

Kasvihuonetuotannon tuki sekä varastointituet

22 §
Kasvihuonetuotannon tuki

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2010 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka oli viljelykäytössä taukoa edeltäneenä aikana.

Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä ja kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan tulee olla vähintään 300 neliömetriä. Hakijan tulee laatia kalenteriviikon tarkkuudella kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista tulee ilmoittaa kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kolme työpäivää ennen suunnitellun muutoksen toteutusta. Viljelysuunnitelman muutos tulee tehdä myös viljelykauden muuttuessa lyhyestä pitkäksi. Tuki määräytyy tällöin lyhyen viljelykauden mukaisena.

Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit), lehtitilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään salaatin sekä ruukkulehtitillin ja ruukkupersiljan taimituotannolle omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.

23 §
Kasvihuonetuotannon tuen määrä ja ennakko

Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Viljelykausi euroa/m2
Lyhyt: vähintään 2 kk, mutta enintään 7 kk 4,9
Pitkä: yli 7 kk 12,3

Pitkän viljelykauden tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2010 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin aina lyhyen viljelykauden tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.

Kasvihuonetuotannon tuen tukiyksikkökerroin on 0,95.

Pohjoista tukea kasvihuonetuotannolle voidaan maksaa enintään 21,24 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.

Kasvihuonetuotannon tuen ennakko on 60 prosenttia siitä tuesta, joka myönnettäisiin haetun viljelyalan perusteella.

24 §
Puutarhatuotteiden varastointituki

Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 15 päivänä lokakuuta 2010, 15 päivänä marraskuuta 2010 ja 15 päivänä joulukuuta 2010 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastointimäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastointimäärästä enintään seuraavasti:

Varastotyyppi euroa/m3
Koneellisesti jäähdytetty varasto 14,2
Muu varasto 8,8

Varastointimäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella ja siihen sisällytetään ainoastaan ne puutarhatuotteet, jotka ovat olleet kauppakelpoisia varastoon pantaessa. Tuotteet tulee säilyttää normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä ilmoitettavaan varastointimäärään.

Varastointitukikelpoisia puutarhatuotteita ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali.

Puutarhatuotteiden varastoinnille voidaan maksaa pohjoista tukea enintään 0,9 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.

25 §
Metsämarjojen ja -sienten varastointituki

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivän kesäkuuta 2010 varastointimäärän perusteella.

Varastointitukikelpoisia ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut ennen 1 päivää tammikuuta 2010 poimitut metsämarjat ja -sienet. Metsämarjojen tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä. Metsäsienten tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna tai suolattuna.

Tukea myönnetään tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti:

Varastoitu tuote senttiä/kg
Lakka 34
Muut metsämarjat 10
Metsäsienet 42

6 luku

Erinäiset säännökset

26 §
Rekisterit

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) naudat on rekisteröity nautarekisteriin ja ne on merkitty;

2) uuhi- ja kuttutuen hakija on rekisteröitynyt lammas- ja vuohieläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 4 §:ssä tarkoitettuun lammas- ja vuohirekisteriin eläintenpitäjäksi ja uuhet ja kutut, joista tukea haetaan, on merkitty mainitun asetuksen 8 §:n mukaisesti;

3) niiden tukimuotojen osalta, joiden myöntämisperusteiden arvioinnissa otetaan huomioon sikojen tai kanojen lukumääriä, hakija on harjoittamansa sikatalouden osalta rekisteröitynyt tuottajaksi sikarekisteriin ja harjoittamansa kanatalouden osalta tarvittaessa rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi eläinsuojelulain (247/1996) 26 a §:ssä tarkoitettuun kanalarekisteriin;

4) metsämarjojen ja -sienten varastointituen hakija on rekisteröitynyt arvonlisäverolain (1501/1993) 172 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin.

27 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 27 päivänä tammikuuta 2010.

Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2010

Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila

Neuvotteleva virkamies
Esa Hiiva

Liite 1

POHJOISEN TUEN ALUEJAKO

Alue C1

Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Joensuu1), Joroinen, Juva, Jyväskylä, Jämsä2), Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava3), Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuopio, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Laukaa, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Maaninka, Mikkeli, Mustasaari4), Muurame, Mänttä-Vilppula, Närpiö, Oravainen, Outokumpu, Parikkala, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautjärvi, Ristiina, Ruokolahti, Ruovesi, Rääkkylä, Savitaipale, Savonlinna, Seinäjoki5), Siilinjärvi, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva, Tuusniemi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Varkaus, Vähäkyrö ja Vöyri-Maksamaa6).

Alue C2

Alajärvi, Alavieska, Alavus, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Halsua, Hirvensalmi, Honkajoki, Iisalmi, Isojoki, Joutsa, Juankoski, Kaavi, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karttula, Karvia, Kaustinen, Keitele, Kempele, Keuruu, Kihniö, Kinnula, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Konnevesi, Kontiolahti, Kruunupyy, Kyyjärvi, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lestijärvi, Liminka, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Nilsiä, Nivala, Oulainen, Oulunsalo7), Parkano, Pedersören kunta, Perho, Pertunmaa, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Polvijärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Rautalampi, Reisjärvi, Saarijärvi, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Siikalatva, Soini, Sonkajärvi, Tervo, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tyrnävä, Töysä, Uurainen, Varpaisjärvi, Vesanto, Veteli, Vieremä, Vihanti, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Ylivieska, Ylöjärvi8), Ähtäri ja Äänekoski.

Alue C2 pohjoinen

Ilomantsi, Juuka, Kajaani, Lieksa, Nurmes, Paltamo, Rautavaara, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala ja Valtimo.

Alue C3

P1

Haukipudas, Kiiminki, Oulu ja Utajärvi.

P2

Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kemi, Keminmaa, Kuhmo, Simo, Tervola, Tornio ja Yli-Ii.

P3

Kemijärvi, Pello, Pudasjärvi, Puolanka, Ranua, Rovaniemi, Suomussalmi, Taivalkoski ja Ylitornio.

P4

Kuusamo ja Posio.

Alue C4

P4

Kittilä9), Kolari, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä10).

P5

Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki.

Alueiden C1 ja C2 saaristoalueet

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista:

C1-alue

Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Joroinen, Jyväskylä, Kerimäki, Kesälahti, Kuopio, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Ruovesi, Savonlinna, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari ja Varkaus.

C2-alue

Hirvensalmi, Joutsa, Juankoski, Kangasniemi, Kannonkoski, Karttula, Keuruu, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kontiolahti, Lapinlahti, Luhanka, Nilsiä, Pertunmaa, Pielavesi, Polvijärvi, Rautalampi, Saarijärvi, Tervo, Vesanto, Vieremä, Virrat ja Äänekoski.

1) Lukuun ottamatta entisen Pyhäselän kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2 ja entisen Enon, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kuntien alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen.

2) Ainoastaan entisten Jämsänkosken ja Kuoreveden kuntien alueet.

3) Lukuun ottamatta entisen Kortesjärven kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2.

4) Lukuun ottamatta Björköby ja Raippaluoto, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen.

5) Lukuun ottamatta entisen Peräseinäjoen kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2.

6) Lukuun ottamatta mantereen ulkopuolisia alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen.

7) Lukuun ottamatta Oulunsalon kunnan aluetta, joka on entisen Ylikiimingin kunnan sisäpuolella, ja on osa-aluetta C3 P1.

8) Ainoastaan entinen Kurun kunnan alue.

9) Lukuun ottamatta osaa kunnasta, joka on hyväksytty P5 alueeseen kuuluvaksi maa- ja metsätalousministeriön 10 päivänä heinäkuuta 1996 antamassa päätöksessä nro 3733/514/96

10) Lukuun ottamatta osaa kunnasta, joka on hyväksytty P5 alueeseen kuuluvaksi maa- ja metsätalousministeriön 9 päivänä elokuuta 1995 antamassa päätöksessä nro 3039/514/95.

Liite 2

KOMISSION PÄÄTÖKSEN K(2009)3067 (MUUT. K (2009) 9122) ENIMMÄISMÄÄRÄRAJOITTEET
eläinyksikköä (ey)/ tuen määrä keskimääräinen
hehtaaria (ha)/ tonnia (t) (miljoonaa euroa) enimmäisyksikkötuki
Maito 1 776 765 t 1) 193,7 10,9 snt/kg
Märehtijät 179 160 ey 73,7
Nautaeläimet 412 euroa/ey
Uuhet ja kutut 533 euroa/ey
Hevoset 277 euroa/ey
Siat ja siipikarja2) 37,0 266 euroa/ey
Puutarhaviljely 25,4
Kasvihuonetuotanto 202,9 ha 11,3 euroa/m2
Puutarhatuotteiden varastointi 18,5 euroa/m3
Kasvintuotanto 58,3
Yleinen hehtaarituki 881 825 ha 37 euroa/ha
Tiettyjen kasvien tuki3) 62 475 ha 145 euroa/ha
Nuorten viljelijöiden tuki 36 euroa/ha
Metsämarjojen ja sienten varastointituki 0,10―0,42 euroa/kg

1) Tukikelpoinen enimmäistuotanto kiintiövuosien mukaan

2) Tuotannosta irrotettu tuki, viitemäärä enintään 139 200 ey.

3) Muiden viljojen kuin ohran, kauran ja seosviljan viljelyalan sekä rapsin, muiden öljykasvien, valkuais- ja kuitukasvien, sokerijuurikkaan, tärkkelysperunan ja omenien viljelyn perusteella tukialueella C1, C2 ja C2 pohjoinen sekä avomaalla viljeltävien vihannesten viljelyn perusteella tukialueella C1―C4 maksettavat tuet.

Liite 3

ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET
Eläinyksikkö = ey ey
Emolehmät 1
Emolehmähiehot, yli 2 vuotta 1
Emolehmähiehot, 8 kk―2 vuotta 0,6
Sonnit ja härät, yli 2 vuotta 1
Sonnit ja härät, 6 kk―2 vuotta 0,6
Uuhet 0,15
Kutut 0,48
Hevoset
- siitostammat (hevoset ja ponit) 1
- suomenhevoset, vähintään 1 vuotta 0,85
- 1―3-vuotiaat muut hevoset ja ponit 0,6

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.