1797/2009

Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009

Valtioneuvoston asetus aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta 29 päivänä joulukuuta 2009 annetun lain (1687/2009) 6 §:n 5 momentin, 7 §:n 5 momentin, 9 §:n 3 momentin, 16 §:n 2 momentin, 17 §:n 3 ja 4 momentin, 18 §:n 4 momentin, 19 §:n 1 ja 2 momentin, 21 §:n 4 momentin nojalla:

1 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan konevoimalla kulkevassa, merenkulussa käytettävässä suomalaisessa aluksessa työskentelevään laivaväkeen sekä laivanisäntään.

2 §
Määritelmiä

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) hätätilanteiden peruskoulutuksella kokonaisuutta, joka muodostuu STCW-yleissopimuksen A-koodin taulukkojen A-VI/1-1, A-VI/1-2, A-VI/1-3 ja A-VI/1-4 mukaisesta pelastautumis-, palo-, ensiapu- ja työsuojelukoulutuksesta;

2) GMDSS-järjestelmällä merenkulun hätä- ja turvallisuusjärjestelmää;

3) merialueilla A1, A2, A3 ja A4 GMDSS-järjestelmään liittyviä merialueita;

4) koneteholla potkurikoneiston tehoa, määritettynä akselin kytkinlaipalla ja ilmaistuna kilowatteina;

5) teholuvulla lukua joka saadaan laskemalla yhteen käytettävissä olevien höyrykattiloiden suurimman sallitun käyttöpaineen ja tehon lukuarvojen tulot, jolloin käyttöpaine tarkoittaa ylipainetta ilmoitettuna bar'eissa ja teho nesteen ja höyryn aikayksikössä siirtyvää lämpöenergiaa ilmoitettuna megawatteina.

3 §
Miehityksen vahvistamista koskeva hakemus

Laivanisännän on miehityksen vahvistamista koskevassa hakemuksessa esitettävä selvitykset:

1) vahtijärjestelyistä;

2) työ- ja lepoaikojen järjestämisestä;

3) liikennealueista;

4) satamakäyntien taajuuksista ja merimatkojen pituuksista;

5) aluksen kiinnityksestä ja irrotuksesta

6) lastista, lastinkäsittelystä, ahtaamisesta sekä lastinkiinnittämisestä;

7) laivaväestä ja matkustajista huolehtimisesta;

8) aluksen käytöstä, huollosta ja kunnossapidosta;

9) meriympäristön suojelusta.

4 §
Miehitystä vahvistettaessa huomioon otettavat seikat

Miehitystä vahvistettaessa on otettava huomioon, osallistuvatko aluksen päällikkö ja konepäällikkö vahdinpitoon.

5 §
Aluksen miehitystä koskevat laivanisännän velvollisuudet

Ennen kuin laivaväkeen kuuluva ottaa vastaan toimen aluksella, laivanisännän on varmistettava, että:

1) hänellä on toimeen vaadittava pätevyys;

2) hänen koulutukseen, pätevyyteen ja työkokemukseen liittyvät tietonsa ovat paikkansa pitäviä ja että hänellä on merimiesten terveydentilasta annettujen säännösten ja määräysten mukainen terveys sekä että kyseiset tiedot on tallennettu laivanisännän ylläpitämään rekisteriin, josta asianomaisella henkilöllä on mahdollisuus saada itseään koskevat tiedot nähtäväksi;

3) hänet perehdytetään laivanisännän laatimien aluskohtaisten ohjeiden mukaisesti hänen toimiensa edellyttämiin erityistehtäviin, alukseen ja sen laitteiden käyttöön, aluksella vallitseviin rutiineihin, turvallisuusjärjestelyihin, pelastuslaitteisiin sekä hätätilanteiden vaatimiin tehtäviin ja asiasta tehdään merkintä laivan asiakirjoihin;

4) hän kykenee toimimaan hätätilanteessa tehokkaasti yhteistyössä ihmisten ja aluksen turvallisuuden varmistamiseksi sekä ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi.

6 §
Aluksen miehitystä koskevat päällikön velvollisuudet

Päällikön on erityisesti huolehdittava, että laivaväen lukumäärä, kokoonpano ja käyttö ovat jokaisella matkalla sellaiset, että seuraavat toiminnot voidaan hoitaa:

1) aluksen kuljettaminen turvallisesti satamasta satamaan;

2) aluksen käytön vaatima huolto siinä laajuudessa kuin sen kulku vaatii;

3) merenkulku-, pelastus-, palontorjunta- sekä muun turvallisuusvälineistön käyttö ja huolto;

4) koneiston, automatiikan, valvonta-apuvälineiden ja viestintävälineiden käyttö ja huolto siinä laajuudessa, että alusta voidaan kuljettaa turvallisesti;

5) hinauksen vaatimat toiminnot, ottaen huomioon hinauksen laatu;

6) aluksen turvallinen kiinnittäminen ja irrottaminen;

7) laivaväen ja muiden aluksella asuvien henkilöiden huolto.

Päällikön tulee valvoa, että laivaväellä on riittävä kielitaito turvallisuuteen liittyvien määräysten, ohjeiden ja suullisten viestien ymmärtämiseksi.

7 §
Miehitystodistuksen voimassaolo

Miehitystodistus kotimaanliikenteeseen voidaan antaa toistaiseksi voimassa olevana.

Miehitystodistus kansainväliseen liikenteeseen voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi.

8 §
Lasti- ja matkustaja-aluksen päällikön pätevyysvaatimukset

Kotimaanliikenteen liikennealueen I nimetyllä ja rajatulla alueella toimivassa matkustaja-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on alle 100, päälliköllä on oltava kuljettajankirja.

Kotimaanliikenteen liikennealueella I lastialuksessa, jonka bruttovetoisuus on alle 100, päälliköllä on oltava kuljettajankirja.

Kotimaanliikenteen liikennealueilla II ja III toimivalla lastialuksella, jonka bruttovetoisuus on alle 100, on päälliköllä oltava kotimaanliikenteen laivurin koulutus sekä neljä kuukautta meripalvelua. Kotimaanliikenteen laivurin koulutus ja meripalvelu on osoitettava Liikenteen turvallisuusviraston antamalla todistuksella.

Kotimaanliikenteen lastialuksella, jonka bruttovetoisuus on vähintään 100 mutta alle 500, päälliköllä on oltava kotimaanliikenteen laivurinkirja.

Kotimaanliikenteen matkustaja-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on alle 300, päälliköllä on oltava kotimaanliikenteen laivurinkirja. Kotimaanliikenteen liikennealueella III liikennöivän matkustaja-aluksen päälliköltä vaaditaan lisäksi 12 kuukautta meripalvelua perämiehenä tai päällikkönä.

Kotimaanliikenteen matkustaja-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 300 mutta alle 500, päälliköllä on oltava kotimaanliikenteen laivurinkirja ja 12 kuukautta meripalvelua perämiehenä tai päällikkönä.

Kotimaanliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 500 mutta alle 1 000, päälliköllä on oltava vahtiperämiehenkirja. Matkustaja-aluksen päälliköllä on lisäksi oltava 12 kuukautta meripalvelua perämiehenä tai päällikkönä.

Kotimaanliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 1 000 mutta alle 3 000, päälliköllä on oltava yliperämiehenkirja tai vahtiperämiehenkirja ja 36 kuukautta meripalvelua vahtiperämiehenä tai 24 kuukautta meripalvelua vahtiperämiehenä, joista vähintään 12 kuukautta meripalvelua yliperämiehenä.

Itämerenliikenteen tai lähiliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus on alle 1 000, päälliköllä on oltava vahtiperämiehenkirja sekä 12 kuukautta meripalvelua vahtiperämiehenä. Meripalvelusta on vähintään kuusi kuukautta oltava palvelua kansainvälisessä liikenteessä.

Itämerenliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 1 000 mutta alle 3 000, päälliköllä on oltava yliperämiehenkirja tai vahtiperämiehenkirja ja 36 kuukautta meripalvelua vahtiperämiehenä tai 24 kuukautta meripalvelua vahtiperämiehenä, joista vähintään 12 kuukautta meripalvelua yliperämiehenä. Vahtiperämiehenä suoritetusta meripalvelusta on vähintään 12 kuukautta oltava palvelua kansainvälisessä liikenteessä.

Lähiliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 1 000 mutta alle 3 000, päälliköllä on oltava yliperämiehenkirja.

Euroopanliikenteen tai kaukoliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus on alle 500, päälliköllä on oltava yliperämiehenkirja tai vahtiperämiehenkirja sekä 36 kuukautta meripalvelua vahtiperämiehenä tai 24 kuukautta meripalvelua vahtiperämiehenä, joista vähintään 12 kuukautta meripalvelua yliperämiehenä. Vahtiperämiehenä suoritetusta meripalvelusta on vähintään 12 kuukautta oltava palvelua kansainvälisessä liikenteessä.

Aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 3 000, ja euroopanliikenteen tai kaukoliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 500, päälliköllä on oltava merikapteeninkirja.

9 §
Lasti- ja matkustaja-aluksen konepäällikön pätevyysvaatimukset

Kotimaanliikenteen aluksessa, jonka koneteho on alle 350 kW ja jossa koneiston hallintalaitteet on niin sijoitettu, että sitä voidaan ohjata ohjauspaikalta, aluksen päälliköllä on oltava kuljettajankirja.

Kotimaanliikenteen aluksessa, jonka koneteho on vähintään 350 kW mutta alle 750 kW, konepäälliköllä on oltava koneenhoitajankirja.

Kotimaanliikenteen aluksessa, jonka koneteho on vähintään 750 kW mutta alle 1 500 kW, konepäälliköllä on oltava vahtikonemestarinkirja.

Itämerenliikenteen aluksessa, jonka koneteho on vähintään 350 kW mutta alle 750 kW, konepäälliköllä on oltava koneenhoitajankirja sekä vähintään 12 kuukautta meripalvelua konepäällystötehtävissä. Itämerenliikenteen aluksessa, jonka koneteho on vähintään 750 kW mutta alle 1500 kW, konepäälliköllä on oltava vahtikonemestarinkirja sekä vähintään 12 kuukautta meripalvelua vahtikonemestarina.

Lähi- tai Euroopanliikenteen aluksessa, jonka koneteho on vähintään 350 kW mutta alle 1500 kW, konepäälliköllä on oltava vahtikonemestarinkirja sekä vähintään 12 kuukautta meripalvelua vahtikonemestarina.

Kaukoliikenteen aluksessa, jonka koneteho on vähintään 350 kW mutta alle 750 kW, konepäälliköllä on oltava vahtikonemestarinkirja sekä vähintään 12 kuukautta meripalvelua vahtikonemestarina.

Kaukoliikenteen aluksessa, jonka koneteho on vähintään 750 kW mutta alle 3 000 kW, konepäälliköllä on oltava konemestarinkirja sekä vähintään kuusi kuukautta meripalvelua konemestarina.

Muussa kuin kaukoliikenteen aluksessa, jonka koneteho on vähintään 1 500 kW mutta alle 3 000 kW, konepäälliköllä on oltava konemestarinkirja sekä vähintään kuusi kuukautta meripalvelua konemestarina.

Aluksessa, jonka koneteho on vähintään 3 000 kW, konepäälliköllä on oltava ylikonemestarinkirja.

10 §
Kalastusaluksen päällystön pätevyysvaatimukset

Luokkaan I kuuluvan kalastusaluksen päälliköllä on pyyntialueilla I ja II oltava kalastusaluksen kuljettajankirja B ja pyyntialueella III kalastusaluksen kuljettajankirja A.

Luokkaan II kuuluvan kalastusaluksen päälliköllä on oltava kalastusaluksen kuljettajankirja A.

Luokkaan III kuuluvan kalastusaluksen vahtiperämiehellä on oltava kalastusaluksen laivurinkirja B ja päälliköllä kalastusaluksen laivurinkirja A.

Kalastusaluksessa, jonka koneteho on alle 350 kW ja jossa koneiston hallintalaitteet on sijoitettu niin, että alusta voidaan ohjata ohjauspaikalta, ei vaadita erillistä koneenhoitajaa.

Kalastusaluksessa, jonka koneteho on vähintään 350 kW mutta alle 750 kW, on yhdellä laivaväkeen kuuluvalla oltava koneenhoitajankirja.

Jos kalastusaluksen koneteho on vähintään 750 kW, konepäälliköllä on oltava vahtikonemestarinkirja.

Henkilö, joka on suorittanut kalastusaluksen turvallisuutta koskevan koulutuksen ja jolla on tämän asetuksen mukainen:

1) vahtiperämiehenkirja, voi toimia luokkaan III kuuluvan kalastusaluksen perämiehenä Itämerellä; luokkaan III kuuluvan kalastusaluksen päälliköltä vaaditaan lisäksi 12 kuukautta meripalvelua vahtiperämiehenä, josta palvelusta vähintään 6 kuukautta tulee olla vähintään 12 metriä pitkän kalastusaluksen vahtiperämiehenä tai päällikkönä;

2) kotimaanliikenteen laivurinkirja, voi toimia sellaisen kalastusaluksen päällikkönä, jolta vaaditaan kalastusaluksen kuljettajankirja A;

3) kuljettajankirja, voi toimia sellaisen kalastusaluksen päällikkönä, jolta vaaditaan kalastusaluksen kuljettajankirja B.

11 §
Radiohenkilökunnan pätevyysvaatimukset

Kansainvälisessä liikenteessä liikennöivässä aluksessa on jokaisella kansipäällystöön kuuluvalla henkilöllä oltava ROC–pätevyystodistus (rajoitettu radioasemanhoitajan todistus). Tämän lisäksi on merialueilla A2, A3 ja A4 liikennöivässä aluksessa yhdellä kansipäällystöön kuuluvalla henkilöllä oltava GOC–pätevyystodistus (yleinen radioasemanhoitajan todistus).

Kotimaanliikenteen liikennealueella III on matkustaja-aluksessa jokaisella kansipäällystöön kuuluvalla ja lastialuksessa yhdellä kansipäällystöön kuuluvalla oltava ROC- tai SRC–pätevyystodistus (rannikkolaivurin radiotodistus). Jos aluksessa on MF- tai MF/HF-laitteisto, on matkustaja-aluksessa jokaisella kansipäällystöön kuuluvalla oltava GOC- tai LRC–pätevyystodistus (avomerilaivurin radiotodistus) sekä lastialuksissa yhdellä kansipäällystöön kuuluvalla GOC- tai LRC–pätevyystodistus ja muilla kansipäällystöön kuuluvilla GOC- tai SRC-pätevyystodistus.

Kotimaanliikenteen liikennealueella II on matkustaja-aluksessa jokaisella kansipäällystöön kuuluvalla ja lastialuksessa yhdellä henkilöllä oltava ROC- tai SRC–pätevyystodistus.

Kotimaanliikenteen liikennealueella I on matkustaja-aluksessa jokaisella kansipäällystöön kuuluvalla ja lastialuksessa yhdellä henkilöllä oltava VHF-liikenteeseen tarkoitettu rajoitettu radiopuhelimenhoitajan todistus. Niissä aluksissa joissa vaaditaan DSC-toiminnolla varustettu VHF-radiopuhelin on edellä mainituilla henkilöillä oltava ROC- tai SRC-pätevyystodistus.

Lossissa, jossa on ainoastaan VHF-radiopuhelin, lossinkuljettajalla on oltava VHF-liikenteeseen tarkoitettu rajoitettu radiopuhelimenhoitajan todistus.

Proomussa jota käytetään kotimaanliikenteen liikennealueilla vesirakennustyömailla työntekijöiden asuntona, on yhdellä henkilöllä oltava VHF-liikenteeseen tarkoitettu rajoitettu radiopuhelimenhoitajan todistus.

Alle 45 metrin pituisessa kalastusaluksessa, johon ei sovelleta kalastusalusdirektiiviä, on yhdellä henkilöllä oltava ROC- tai SRC–pätevyystodistus, jos alus liikennöi merialueella A1. Jos alus liikennöi merialueen A1 ulkopuolella, on yhdellä henkilöllä oltava GOC- tai LRC–pätevyystodistus.

Vähintään 45 metrin pituisessa kalastusaluksessa sekä sellaisessa alle 45 metrin pituisessa kalastusaluksessa, johon sovelletaan kalastusalusdirektiiviä, on yhdellä henkilöllä oltava ROC- pätevyystodistus, jos alus liikennöi merialueella A1. Jos alus liikennöi merialueen A1 ulkopuolella, on yhdellä henkilöllä oltava GOC-pätevyystodistus.

12 §
Painelaitteen käyttäjä

Aluksen konepäällikön on painelaitelain (869/1999) 10 §:n mukaisesti nimettävä laivaväestä yksi tai useampi painelaitteen käyttäjä ja hänet on perehdytettävä aluksen painelaitteen käyttöön.

Painelaitteen käyttäjä hoitaa painelaitetta käytönvalvojan antamien määräysten ja ohjeiden mukaan.

Painelaitteen käyttäjän on oltava ammattitaitoinen tehtäviinsä perehdytetty henkilö.

13 §
Moottorialuksen painelaitteen käytönvalvoja

Moottorialuksessa, jossa on höyrykattiloita, on käytönvalvojana toimivalla konepäällystöön kuuluvalla henkilöllä oltava:

1) höyrykoneenhoitajankirja, johon voidaan rinnastaa kattilalaitosten käytön valvojien pätevyyskirjoista annetun asetuksen (891/1999) mukainen A-koneenhoitajankirja, jos höyrykattiloiden yhteenlaskettu teholuku on enintään 80 ja paine on enintään 25 bar;

2) höyryvahtikonemestarinkirja, johon voidaan rinnastaa kattilalaitosten käytön valvojien pätevyyskirjoista annetun asetuksen mukainen alikonemestarinkirja, jos höyrykattiloiden yhteenlaskettu teholuku on yli 80 mutta enintään 400 ja paine on enintään 40 bar;

3) höyrykonemestarinkirja, johon voidaan rinnastaa kattilalaitosten käytön valvojien pätevyyskirjoista annetun asetuksen mukainen konemestarinkirja, jos höyrykattiloiden yhteenlaskettu teholuku on yli 400 mutta enintään 1 600;

4) höyry-ylikonemestarinkirja, johon voidaan rinnastaa kattilalaitosten käytön valvojien pätevyyskirjoista annetun asetuksen mukainen ylikonemestarinkirja, jos höyrykattiloiden yhteenlaskettu teholuku on yli 1 600.

14 §
Pätevyyskirjan hakeminen

Pätevyyskirjaa koskevaan hakemukseen on liitettävä selvitys koulutuksesta ja työkokemuksesta. Hakemukseen on lisäksi liitettävä kopio aikaisemmin mahdollisesti myönnetystä pätevyyskirjasta. Hakemukseen on liitettävä myös passikuva, jos haettava pätevyyskirja on kuvallinen. Jos hakija hakee pätevyyskirjaa ensimmäistä kertaa, on hänen todistettava luotettavasti henkilöllisyytensä. Hakijan on lisäksi esitettävä selvitys siitä, että hänellä on merimiesten terveydentilasta annettujen säännösten ja määräysten mukainen terveys.

15 §
Kansipäällystön pätevyyskirjat

Kansipäällystön pätevyyskirjoja ovat:

1) kuljettajankirja;

2) kotimaanliikenteen laivurinkirja;

3) vahtiperämiehenkirja;

4) yliperämiehenkirja;

5) merikapteeninkirja.

16 §
Kuljettajankirja

Kuljettajankirjan saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) kuljettajan koulutus;

3) kolme kuukautta meripalvelua kansi- tai koneosastossa tai palvelua huviveneellä tai huvialuksella, jonka pituus on yli 10 metriä ja koneteho yli 50 kW.

17 §
Kotimaanliikenteen laivurinkirja

Kotimaanliikenteen laivurinkirjan saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) kotimaanliikenteen laivurin koulutus; sekä

3) kahdeksan kuukautta meripalvelua kansiosastossa, mihin saa sisältyä enintään kaksi kuukautta meripalvelua koneosastossa.

18 §
Vahtiperämiehenkirja

Vahtiperämiehenkirjan saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) vahtiperämiehen koulutus; sekä

3) meripalvelua:

a) 12 kuukautta hyväksytyn harjoitteluohjelman mukaisesti kansainvälisen liikenteen aluksella, jonka bruttovetoisuus on vähintään 500; tai

b) 36 kuukautta, joista vähintään 24 kuukautta sellaisen kansainvälisen liikenteen aluksen kansiosastossa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 500.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun meripalveluun tulee sisältyä vähintään kuusi kuukautta vahdinpitoon liittyviä kansipäällystön valvonnassa suoritettavia tehtäviä komentosillalla.

Kotimaanliikenteeseen rajoitetun vahtiperämiehenkirjan saamisen edellytyksenä ei ole meripalvelu kotimaanliikennettä laajemmassa liikenteessä.

19 §
Yliperämiehenkirja

Yliperämiehenkirjan saamisen edellytyksenä on:

1) merikapteenin koulutus;

2) vahtiperämiehenkirja; sekä

3) 12 kuukautta meripalvelua aluksen vahtiperämiehenä kansainvälisen liikenteen aluksella, jonka bruttovetoisuus on vähintään 500.

20 §
Merikapteeninkirja

Merikapteeninkirjan saamisen edellytyksenä on:

1) merikapteenin koulutus;

2) vahtiperämiehenkirja; sekä

3) meripalvelua:

a) 36 kuukautta vahtiperämiehenä; tai

b) 24 kuukautta vahtiperämiehenä, joista vähintään 12 kuukautta meripalvelua yliperämiehenä.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun meripalvelun on oltava palvelua kansainvälisen liikenteen aluksella, jonka bruttovetoisuus on vähintään 500.

21 §
Konepäällystön pätevyyskirjat

Konepäällystön pätevyyskirjoja ovat:

1) koneenhoitajankirja;

2) vahtikonemestarinkirja;

3) konemestarinkirja;

4) ylikonemestarinkirja;

5) sähkömestarinkirja.

Konepäällystön pätevyyskirjat sähkömestarinkirjaa lukuun ottamatta annetaan joko moottori- tai höyryaluksia varten.

22 §
Koneenhoitajankirja

Koneenhoitajankirjan saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) koneenhoitajan koulutus; sekä

3) kahdeksan kuukautta meripalvelua koneosastossa haettavan koneenhoitajankirjan mukaan joko vähintään 75 kW:n koneistolla varustetulla moottorialuksella tai höyryaluksella, jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 7. Konepalveluun voidaan sisällyttää enintään kaksi kuukautta palvelua kansiosastossa.

Höyrykoneenhoitajankirjan haltijalta edellytetään moottorikoneenhoitajankirjan saamiseksi neljä kuukautta konepalvelua moottorialuksella. Vastaavasti moottorikoneenhoitajankirjan haltijalta edellytetään höyrykoneenhoitajankirjan saamiseksi neljä kuukautta konepalvelua höyryaluksella tai neljä kuukautta palvelua höyrykattilan käyttäjänä moottorialuksella, jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 7, tai kuusi kuukautta höyrykattilan käyttäjänä maavoimalaitoksessa, jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 80.

23 §
Vahtikonemestarinkirja

Vahtikonemestarinkirjan saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) vahtikonemestarin koulutus; sekä

3) työharjoittelua:

a) 12 kuukautta hyväksytyn harjoitteluohjelman mukaista palvelua; tai

b) yhteensä 24 kuukautta meripalvelua ja työkokemusta.

Edellä 1 momentin 3 kohdan b kohdassa tarkoitetusta 24 kuukauden ajasta on oltava

1) 12 kuukautta meripalvelua, josta vähintään kuusi kuukautta hyväksytyn harjoitteluohjelman mukaista palvelua aluksen koneosastossa haettavan vahtikonemestarinkirjan mukaan joko höyryaluksessa, jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 80 tai moottorialuksessa, jonka koneteho on vähintään 350 kW;

2) kahdeksan kuukautta palvelua sekä voimakoneita valmistavassa tai korjaavassa konepajassa että sähkölaitteiden asennus- ja huoltotehtävissä; sekä

3) neljä kuukautta vaihtoehtoisesti 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua palvelua.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi harkintansa mukaan hyväksyä 2 momentin 2 kohdassa mainitun palvelun sijaan hyväksyttyä koulutusta.

Höyryaluksen vahtikonemestarinkirjan haltijalta edellytetään moottorialuksen vahtikonemestarinkirjan saamiseksi kuusi kuukautta konepalvelua moottorialuksella, jonka koneteho on vähintään 350 kW. Vastaavasti moottorialuksen vahtikonemestarinkirjan haltijalta edellytetään höyryaluksen vahtikonemestarinkirjan saamiseksi kuusi kuukautta konepalvelua höyryaluksella tai kuusi kuukautta palvelua höyrykattilan käyttäjänä joko moottorialuksella, jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 80, tai maavoimalaitoksessa, jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 400.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua koulutusta ja siihen liittyvää harjoittelua tulee olla yhteensä vähintään 30 kuukautta, johon sisältyy vähintään kuusi kuukautta meripalvelua koneosastossa aluksessa, jonka koneteho on vähintään 350 kW tai jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 80. Lisäksi koulutus on järjestettävä siten, että se tuottaa tiedollisen pätevyyden sekä höyry- että moottorialuksen vahtikonemestarinkirjaa varten.

24 §
Konemestarinkirja

Konemestarinkirjan saamisen edellytyksenä on:

1) vahtikonemestarinkirja;

2) ylikonemestarin koulutus; sekä

3) vähintään 12 kuukautta meripalvelua vahtikonemestarina, haettavan pätevyyskirjan mukaan joko höyryaluksessa, jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 400 tai moottorialuksessa, jonka koneteho on vähintään 750 kW.

Höyryaluksen konemestarinkirjan haltijalta edellytetään moottorialuksen konemestarinkirjan saamiseksi moottorialuksen vahtikonemestarinkirja. Tämän lisäksi edellytetään vähintään kuuden kuukauden mittaista, vahtikonemestarinkirjan saamisen jälkeistä työkokemusta konemestarina moottorialuksessa, jonka koneteho on vähintään 750 kW.

Vastaavasti moottorialuksen konemestarinkirjan haltijalta edellytetään höyryaluksen konemestarinkirjan saamiseksi höyryaluksen vahtikonemestarinkirja. Tämän lisäksi edellytetään vähintään kuuden kuukauden mittaista, vahtikonemestarinkirjan saamisen jälkeistä konepalvelua konemestarina höyry- tai moottorialuksessa, jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 400, tai maavoimalaitoksessa, jonka teholuku on vähintään 1 300.

25 §
Ylikonemestarinkirja

Ylikonemestarinkirjan saamisen edellytyksenä on:

1) konemestarinkirja;

2) ylikonemestarin koulutus; sekä

3) vähintään 12 kuukautta konemestarinkirjaan vaadittavan palvelun jälkeistä meripalvelua konemestarina haettavan ylikonemestarinkirjan mukaan joko höyryaluksessa, jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 1300 tai moottorialuksessa, jonka koneteho on vähintään 1500 kW.

Höyryaluksen ylikonemestarinkirjan haltijalta edellytetään moottorialuksen ylikonemestarinkirjan saamiseksi moottorialuksen konemestarinkirja. Tämän lisäksi edellytetään vähintään kuuden kuukauden mittaista, konemestarinkirjaan vaadittavan palvelun jälkeistä konepalvelua, konemestarina moottorialuksessa, jonka koneteho on vähintään 1 500 kW. Vastaavasti moottorialuksen ylikonemestarinkirjan haltijalta edellytetään höyryaluksen ylikonemestarinkirjan saamiseksi höyryaluksen konemestarinkirja. Tämän lisäksi edellytetään vähintään kuuden kuukauden mittaista, höyryaluksen konemestarinkirjaan vaadittavan palvelun jälkeistä konepalvelua höyry- tai moottorialuksessa, jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 1 300, tai maavoimalaitoksessa, jonka teholuku on vähintään 1 600.

26 §
Sähkömestarinkirja

Sähkömestarinkirjan saamisen edellytyksenä on:

1) sähkömestarin koulutus; sekä

2) vähintään 12 kuukautta palvelua sähköalan tehtävissä, joista vähintään kuusi kuukautta on oltava palvelua joko laivasähkömiehenä tai laivasähköasennustehtävissä.

27 §
Miehistön pätevyyskirjat

Miehistön pätevyyskirjoja ovat:

1) kansimiehen pätevyyskirja;

2) vahtimiehen pätevyyskirja;

3) matruusin tai konemiehen pätevyyskirja;

4) pursimiehen tai korjausmiehen pätevyyskirja;

5) laivasähkömiehen pätevyyskirja.

28 §
Kansimiehen pätevyyskirja

Kansimiehen pätevyyskirjan saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 16 vuoden ikä; sekä

2) kansimiehen koulutus.

29 §
Kansimiehen koulutus

Kansimiehen koulutukseen on sisällytettävä:

1) pelastautumiskoulutusta, jossa käytetään aluksen omaa pelastamiseen tai pelastautumiseen tarkoitettua välineistöä ja jossa opitaan hengenpelastuslaitteiden sijainti, pelastusliivien ja -pukujen pukeminen, pelastusrenkaiden käyttö, pelastuslauttojen ja kelluntavälineiden käyttöönottoon tarvittavat valmistelutoimenpiteet, pyroteknisten hätämerkinantolaitteiden sijainti ja käyttöohjeet, ensiapuvälineiden sijainti, vedestä pelastaminen sekä matkustajien avustaminen ja kommunikaatiovälineiden käyttö hätätilanteissa;

2) palonsammutuskoulutusta, jossa käytetään aluksen sammutusvälineitä ja jossa opitaan sammutuslaitteiden ja -välineiden sijainti ja käyttö, hätäpoistumistiet, konehuoneen sammutusjärjestelmän laukaiseminen, polttoainesäiliön pikasulkuventtiilin käyttö sekä ilmastoinnin ja palopeltien sulkeminen;

3) työturvallisuuskoulutusta, jossa opitaan aluksella työskenneltäessä käytettävät turvalliset työrutiinit, henkilönsuojaimet ja niiden käyttö sekä kelluntapukineiden käyttö varsinkin kaiteiden ulkopuolella työskenneltäessä;

4) aluksen käsittelykoulutusta, jossa opitaan käsittelemään ja ohjaamaan alusta päällikön antamien ohjeiden mukaan sekä erikoistilanteissa myös itsenäisesti ohjaamaan alusta maamerkkien ja kompassin avulla, ohjaamaan alus laituriin sekä käynnistämään ja pysäyttämään aluksen koneisto; sekä

5) maissa annettavaa koulutusta, jonka muodostaa veneilijöille tarkoitettu ensiapukoulutus tai vastaava koulutus sekä paloalan asiantuntijan järjestämä käytännön harjoitus käsisammuttimen ja sammutuspeitteen käyttämisestä palavien nesteiden sammuttamiseen.

Aluksen päällikön on annettava 1 momentin 1―4 kohdassa tarkoitettu koulutus ja siitä todistus, kun osaaminen on varmistettu.

30 §
Vahtimiehen pätevyyskirja

Vahtimiehen pätevyyskirjan saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 16 vuoden ikä; sekä

2) vahtimiehen koulutus ja kaksi kuukautta hyväksytyn harjoitteluohjelman mukaista meripalvelua.

31 §
Matruusin ja konemiehen pätevyyskirja

Matruusin pätevyyskirjan saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) matruusin koulutus; sekä

3) kuusi kuukautta meripalvelua kansiosastossa tai yleistoimihenkilönä kansi- tai koneosastossa kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 200 ja koneteho vähintään 350 kW.

Konemiehen pätevyyskirjan saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) konemiehen koulutus; sekä

3) kuusi kuukautta meripalvelua koneosastossa tai yleistoimihenkilönä kansi- tai koneosastossa kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 200 ja koneteho vähintään 350 kW.

32 §
Pursimiehen ja korjausmiehen pätevyyskirja

Pursimiehen pätevyyskirjan saamisen edellytyksenä on:

1) matruusin pätevyyskirja;

2) pursimiehen koulutus; sekä

3) kuusi kuukautta meripalvelua matruusin pätevyyskirjaan vaadittavan palvelun jälkeistä meripalvelua kansiosastossa tai yleistoimihenkilönä kansi- tai koneosastossa kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 200 ja koneteho vähintään 350 kW.

Korjausmiehen pätevyyskirjan saamisen edellytyksenä on:

1) konemiehen pätevyyskirja;

2) korjausmiehen koulutus; sekä

3) kuusi kuukautta konemiehen pätevyyskirjaan vaadittavan palvelun jälkeistä meripalvelua koneosastossa tai yleistoimihenkilönä kansi- tai koneosastossa kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 200 ja koneteho vähintään 350 kW.

33 §
Laivasähkömiehen pätevyyskirja

Laivasähkömiehen pätevyyskirjan saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä; sekä

2) laivasähkömiehen koulutus.

34 §
Talousosaston pätevyyskirjat

Talousosaston pätevyyskirjoja ovat:

1) talousapulaisen pätevyyskirja;

2) laivakokin pätevyyskirja;

3) kokkistuertin pätevyyskirja;

4) talousesimiehen pätevyyskirja.

35 §
Talousapulaisen pätevyyskirja

Talousapulaisen pätevyyskirjan saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 17 vuoden ikä; sekä

2) talousapulaisen koulutus.

36 §
Laivakokin pätevyyskirja

Laivakokin pätevyyskirjan saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä; sekä

2) laivakokin koulutus.

37 §
Kokkistuertin pätevyyskirja

Kokkistuertin pätevyyskirjan saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä; sekä

2) talousesimiehen koulutus; tai

3) laivakokin pätevyyskirja ja 12 kuukautta meripalvelua kokkina.

38 §
Talousesimiehen pätevyyskirja

Talousesimiehen pätevyyskirjan saamisen edellytyksenä on:

1) talousesimiehen koulutus; sekä

2) 24 kuukautta työkokemusta keittiötehtävissä, joista 12 kuukautta meripalvelua kokkina.

39 §
Kalastusaluksen pätevyyskirjat

Kalastusaluksen pätevyyskirjoja ovat:

1) kalastusaluksen kuljettajankirja B;

2) kalastusaluksen kuljettajankirja A;

3) kalastusaluksen laivurinkirja B;

4) kalastusaluksen laivurinkirja A.

40 §
Kalastusaluksen kuljettajankirja B

Kalastusaluksen kuljettajankirjan B saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) merenkulkuoppilaitoksen opettajan tai merenkuluntarkastajan antama todistus siitä, että hakija tuntee:

a) säännöt yhteen törmäämisen ehkäisemiseksi merellä ja sisäisillä kulkuvesillä, merimerkit, merikartan, kompassin, eksymän, suuntimisen, suuntien asettamisen, lokin ja luodin käytön ja laivapäiväkirjan pitämisen;

b) tarpeellisin osin alusten katsastusta ja aluksen päällikköä koskevat säännökset ja määräykset sekä pääpiirteittäin merialan sosiaalilainsäädännön;

c) riittävässä laajuudessa polttomoottorien rakenteen, hoidon ja käytön samoin kuin tärkeimmät niitä koskevat säännökset ja määräykset; sekä

3) 12 kuukautta meripalvelua kalastus- tai kauppa-aluksen kansiosastossa.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa säädetyt vaatimukset voidaan korvata 16 §:ssä tarkoitetulla kuljettajan koulutuksella.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi hyväksyä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuksi meripalveluksi muussa aluksessa kuin kalastus- tai kauppa-aluksessa suoritetun meripalvelun.

41 §
Kalastusaluksen kuljettajankirja A

Kalastusaluksen kuljettajankirjan A saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) hyväksytty koulutus; sekä

3) 24 kuukautta meripalvelua kalastus- tai kauppa-alusten kansiosastossa.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu koulutus voidaan korvata kotimaanliikenteen laivurinkoulutuksella.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi hyväksyä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta meripalvelusta enintään 12 kuukautta korvattavaksi koulutuksella tai ohjatulla harjoittelulla.

42 §
Kalastusaluksen laivurinkirja B

Kalastusaluksen laivurinkirjan B saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) hyväksytty koulutus; sekä

3) 24 kuukautta meripalvelua vähintään 12 metriä pitkän kalastusaluksen kansiosastossa.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu koulutus voidaan korvata vahtiperämiehen koulutuksella.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi hyväksyä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta meripalvelusta enintään 12 kuukautta korvattavaksi koulutuksella tai ohjatulla harjoittelulla.

43 §
Kalastusaluksen laivurinkirja A

Kalastusaluksen laivurinkirjan A saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) hyväksytty koulutus; sekä

3) 12 kuukautta meripalvelua vähintään 12 metriä pitkän kalastusaluksen vahtiperämiehenä tai päällikkönä.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu koulutus voidaan korvata vahtiperämiehen koulutuksella.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi hyväksyä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta meripalvelusta enintään kuusi kuukautta korvattavaksi meripalvelulla vahtiperämiehenä kauppa-aluksessa.

44 §
Vaihtoehtoiset pätevyyskirjat

Henkilöllä, jolla on vähintään vahtiperämiehen pätevyys ja joka on suorittanut vahtikonemestarin koulutuksen sekä laivakoneiden käyttöön ja huoltoon perehdyttävän vähintään kuuden kuukauden ohjatun harjoitteluohjelman, saa pätevyyden toimia yleistoimihenkilönä kansi- ja koneosaston vahtipäällystötehtävissä. Vastaavasti henkilö, jolla on vähintään vahtikonemestarin pätevyys ja joka on suorittanut vahtiperämiehen koulutuksen ja jolla on vähintään kuusi kuukautta harjoitteluohjelman mukaista meripalvelua komentosillan merivahdinpitoon liittyvissä tehtävissä, saa pätevyyden vahtipäällystötehtäviin.

Pätevyyden toimia yleistoimihenkilönä yliperämiehen tai konemestarin tehtävissä saa henkilö, jolla on yliperämiehenkirja, vahtikonemestarinkirja ja 12 kuukautta meripalvelua vahtikonemestarina tai konemestarinkirja, vahtiperämiehenkirja ja 12 kuukautta meripalvelua vahtiperämiehenä komentosiltavahdissa.

Tätä pykälää sovellettaessa on otettava huomioon, mitä 8 §:ssä säädetään aluksen päällikön pätevyydestä ja 9 §:ssä konepäällikön pätevyydestä.

45 §
Vuokraveneen kuljettajankirja

Vuokraveneen kuljettajankirjan saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin saamisen edellytyksenä oleva lääkärintodistus;

3) todistus hyväksytystä ensiapukoulutuksesta;

4) riittävä kokemus vuokraveneen kuljettamiseen; sekä

5) että henkilö tuntee:

a) vesiliikennelain (463/1996) ja vesiliikenneasetuksen (124/1997) säännökset;

b) meriteiden säännöt (SopS 30/1977, liitteineen);

c) yhteentörmäämisen ehkäisemisestä sisäisillä kulkuvesillä (Sisävesisäännöt 1978) annetun asetuksen (252/1978) säännökset;

d) merimerkit, merikartan, kompassin, suuntimisen, suuntien asettamisen ja laivapäiväkirjan pitämisen; sekä

e) tarpeellisin osin merilain (674/1994) ja muut aluksen päällikköä koskevat säännökset.

46 §
Kansainvälinen huviveneenkuljettajankirja

Kansainvälisen huviveneenkuljettajankirjan saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin saamisen edellytyksenä oleva lääkärintodistus; sekä

3) että henkilö täyttää Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission sisävesiliikennetyöryhmän päätöslauselman no. 40 tutkintovaatimukset kansainvälisen huviveneenkuljettajankirjan saamiseksi.

47 §
Laivaväkeen kuuluvien hätätilanne- ja terveydenhuoltokoulutus

Laivaväkeen kuuluvalta henkilöltä, jolla on aluksen hälytysluetteloon kuuluvia tehtäviä, vaaditaan hänelle määrättyjen tehtävien mukainen peruskoulutus hätätilanteiden varalta.

Laivaväeltä vaaditaan tehtävien mukainen palokoulutus.

Ensiavun antamisesta vastuussa olevalta edellytetään ensiapukoulutus.

Lääkintähuollosta vastuussa olevalta edellytetään laivaväen terveydenhuoltokoulutus. Koulutus on uusittava viiden vuoden välein.

Laivaväkeen kuuluvien henkilöiden, joilla ei ole aluksen hälytysluettelon mukaisia tehtäviä, on oltava aluskohtaisesti perehdytetty hätätilanteisiin.

Matkustaja-aluksen laivaväellä, joka on määrätty auttamaan matkustajia hätätilanteessa, on oltava riittävä kielitaito, jotta hätätilanneohjeiden antaminen ja matkustajien opastaminen Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä voi tapahtua suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä mahdollisuuksien mukaan määrämaan kielellä.

Turvallisuustehtävissä matkustaja-aluksilla työskentelevien on työssäoloaikana pukeuduttava niin, että matkustajat voivat helposti tunnistaa heidät laivaväkeen kuuluviksi.

Kansimiehellä, joka palvelee sellaisessa kotimaanliikenteen aluksessa, jonka matkustajamäärä on yli 250, tulee olla STCW-yleissopimuksen mukainen hätätilanteiden peruskoulutus.

Hätätilanteiden peruskoulutuksen suorittamisesta voidaan antaa pätevyyskirja.

48 §
Pelastuslautta- ja pelastusvenemiehen pätevyysvaatimukset

Pelastuslautta- ja pelastusvenemiehen pätevyyskirjan saamisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) meripalvelua:

a) 12 kuukautta; tai

b) kuusi kuukautta ja 30 §:ssä mainittu koulutus; sekä

3) pelastuslautta- ja pelastusvenemieskoulutus.

Nopean valmiusveneen kuljettajankirjan saamisen edellytyksenä on pelastuslautta- ja pelastusvenemiehen pätevyyskirja ja nopean valmiusveneen käsittelykoulutus.

49 §
Ro-ro-matkustaja-aluksen ja muun matkustaja-aluksen laivaväen lisäpätevyydet

Ro-ro-matkustaja-aluksen laivaväeltä, joka on vastuussa ro-ro-matkustaja-aluksella matkustajien avustamisesta hätätilanteissa, vaaditaan sen pätevyyskirjan lisäksi, mitä toimeen muuten vaaditaan, ro-ro-matkustaja-aluksiin perehdyttävä hätätilanne- ja turvallisuuskoulutus.

Muun matkustaja-aluksen kuin ro-ro-matkustaja-aluksen laivaväeltä, joka on vastuussa matkustajien avustamisesta hätätilanteissa, vaaditaan sen pätevyyskirjan lisäksi, mitä toimeen muuten vaaditaan, matkustaja-aluksiin perehdyttävä hätätilanne- ja turvallisuuskoulutus.

Ro-ro-matkustaja-aluksen päälliköltä, yliperämieheltä, konepäälliköltä, 1. konemestarilta ja muulta henkilöltä, joka on välittömässä vastuussa matkustajien avustamisesta hätätilanteissa tai jolla on välitön vastuu alusturvallisuudesta tai lastista ja sen kiinnittämisestä tai luukkujen ja porttien sulkemisesta, vaaditaan sen pätevyyskirjan lisäksi, mitä toimeen muuten vaaditaan, ro-ro-matkustaja-aluksien laivaväen erikoisturvallisuuskoulutus.

Muun matkustaja-aluksen kuin ro-ro-matkustaja-aluksen päälliköltä, yliperämieheltä, konepäälliköltä, 1. konemestarilta ja muulta henkilöltä, joka on välittömässä vastuussa matkustajien avustamisesta hätätilanteissa tai jolla on välitön vastuu alusturvallisuudesta tai matkustajien alukseen nousemisesta ja aluksesta poistumisesta taikka kriisitilanteiden hallitsemisesta, vaaditaan sen pätevyyskirjan lisäksi, mitä toimeen muuten vaaditaan, matkustaja-aluksien laivaväen erikoisturvallisuuskoulutus.

Edellä 3 ja 4 momentissa mainituissa tehtävissä toimivien henkilöiden on uusittava erikoisturvallisuuskoulutus viiden vuoden välein tai heidän on muulla tavoin todistettava, että he ovat säilyttäneet vaaditun pätevyystason.

Koulutuksesta annetaan joko erillinen todistus tai asiasta tehdään merkintä aluksella pidettävään luetteloon.

50 §
Aluksen turvapäällikön pätevyyskirja

Aluksen turvapäällikön pätevyyskirjan saamisen edellytyksenä on:

1) 12 kuukautta meripalvelua tai meripalvelua ja aluksen toimintojen tuntemista; ja

2) aluksen turvapäällikön koulutus.

51 §
Säiliöaluksen laivaväen lisäpätevyydet

Laivaväeltä, joka on vastuussa säiliöaluksella lastin käsittelystä, vaaditaan sen pätevyyskirjan lisäksi, mikä toimeen muuten vaaditaan:

1) säiliöaluksen toimintoihin perehdyttävän koulutuksen suorittaminen; tai

2) hyväksytty kolmen kuukauden harjoittelujakso säiliöaluksella.

Öljysäiliöaluksen, kemikaalisäiliöaluksen ja nestemäistä kaasua kuljettavan säiliöaluksen päälliköltä, yliperämieheltä, konepäälliköltä, 1. konemestarilta ja muulta henkilöltä, joka on välittömässä vastuussa lastin käsittelystä, vaaditaan sen pätevyyskirjan lisäksi, mikä toimeen muuten vaaditaan:

1) hyväksytyn kullekin yllä mainitulle säiliöalustyypille erikseen järjestettävän erikoiskoulutuksen suorittaminen; sekä

2) vähintään kuusi kuukautta tehtävien edellyttämää meripalvelua tyypiltään samanlaisessa aluksessa.

Edellä 2 momentin 2 kohdassa mainittu kuuden kuukauden meripalvelu voidaan lukea pätevyyskirjan saamisen edellytyksenä olevaan meripalveluun.

Jos henkilöllä on jokin 2 momentin mukainen pätevyyskirja, hän saa toisen alustyypin lastin käsittelyyn oikeuttavan pätevyystodistuksen suoritettuaan 2 momentissa tarkoitetun erikoiskoulutuksen ja hankittuaan kolmen kuukauden meripalvelun kyseisen tyyppisellä säiliöaluksella.

52 §
Pätevyyskirjojen voimassaolo ja uusiminen

Kansi- ja konepäällystön pätevyyskirjat sekä 51 §:ssä mainitut säiliöaluksen laivaväen lisäpätevyyskirjat, lukuun ottamatta kotimaanliikenteeseen oikeuttavia pätevyyskirjoja, annetaan viideksi vuodeksi.

Kalastusaluksen laivurinkirja A ja laivurinkirja B annetaan viideksi vuodeksi.

Pätevyyskirjaa tai lisäpätevyyskirjaa uusittaessa pätevyyskirjan tai lisäpätevyyskirjan haltijan on esitettävä selvitys siitä, että hän on säilyttänyt ammattipätevyytensä ja että hänen terveydentilansa täyttää merimiesten terveydentilaa koskevien säännösten ja määräysten mukaiset vaatimukset.

Pätevyyskirjan haltijan katsotaan säilyttäneen ammattipätevyytensä, jos:

1) hänellä on edeltävien viiden vuoden aikana vähintään vuosi hyväksyttävää meripalvelua päällystötehtävissä;

2) hän on toiminut 1 kohdassa mainittua meripalvelua vastaavissa tehtävissä sekä suorittanut päällystön palokoulutuksen (STCW A-VI/3) ja laivaväelle tarkoitetun ensiapukoulutuksen (STCW A-VI/4-1);

3) hän on suorittanut erityisen hyväksytyn koulutuksen sekä suorittanut päällystön palokoulutuksen (STCW A-VI/3) ja laivaväelle tarkoitetun ensiapukoulutuksen (STCW A-VI/4-1); tai

4) hänellä on vähintään kolme kuukautta meripalvelua välittömästi ennen tehtävän vastaanottamista ylimääräisenä päällystön jäsenenä tai vastaava aika pätevyyskirjaa vastaavaa tehtävää alemmassa tehtävässä myös varsinaisena päällystön jäsenenä, ei kuitenkaan konepäällikkönä aluksella, jonka koneteho on vähintään 750 kW sekä hän on suorittanut päällystön palokoulutuksen (STCW A-VI/3) ja laivaväelle tarkoitetun ensiapukoulutuksen (STCW A-VI/4-1).

Edellä 51 §:ssä mainitun säiliöaluksen laivaväen lisäpätevyyskirjan haltijan katsotaan säilyttäneen pätevyytensä, jos:

1) hänellä on hakemuksen jättämistä edeltävien viiden vuoden aikana vähintään vuosi meripalvelua säiliöaluksella;

2) hänellä on 1 kohdassa mainittuun meripalveluun rinnastettavaa työkokemusta säiliöalusten satamatoimintoihin liittyvissä tehtävissä; tai

3) hän on suorittanut erityisen hyväksytyn koulutuksen.

53 §
Kalastusaluksen pätevyyskirjojen uusiminen

Pätevyyskirjaa uusittaessa pätevyyskirjan haltijan on esitettävä selvitys siitä, että hänen terveydentilansa täyttää merimiesten terveydentilaa koskevien säännösten ja määräysten mukaiset vaatimukset ja että hän on säilyttänyt ammattipätevyytensä.

Pätevyyskirjan haltijan on katsottava säilyttäneen ammattipätevyytensä, jos:

1) hänellä on edeltävien viiden vuoden aikana vähintään vuosi hyväksyttävää meripalvelua päällystötehtävissä;

2) hän on toiminut 1 kohdassa mainittuihin päällystötehtäviin rinnastettavissa, pätevyyskirjaansa vastaavissa tehtävissä;

3) hän on suorittanut hyväksyttävän kertauskuulustelun tai erityisen kalastusalusten päällystölle tarkoitetun uudelleenkoulutuskurssin; tai

4) hänellä on vähintään kolme kuukautta meripalvelua välittömästi ennen tehtävän vastaanottamista ylimääräisenä päällystön jäsenenä kalastusaluksella.

54 §
Muiden valtioiden toimivaltaisten viranomaisten antamien pätevyyskirjojen tunnustaminen

Euroopan talousalueen valtion (ETA-valtio) toimivaltaisen viranomaisen ETA-valtion kansalaisille antama STCW-yleissopimuksen mukainen pätevyyskirja on tunnustettava. Kirjallisesta hakemuksesta Liikenteen turvallisuusvirasto antaa pätevyyskirjan tunnustamisesta kelpoisuustodistuksen.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää muun kuin ETA-valtion toimivaltaisen viranomaisen antaman STCW-yleissopimuksen mukaisen pätevyyskirjan haltijalle kirjallisesta hakemuksesta luvan toimia suomalaisessa aluksessa tietyssä toimessa siten kuin mainitussa yleissopimuksessa määrätään. Hakemukseen on liitettävä kyseisen viranomaisen antama pätevyyskirja sekä selvitys hakijan koulutuksesta, työkokemuksesta ja terveydentilasta sekä passivalokuva. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa pätevyyskirjan tunnustamisesta kelpoisuustodistuksen, josta on käytävä ilmi sen voimassaoloaika.

Muuhun kuin ETA-valtion kansalaiseen, jolle on myönnetty ETA-valtion pätevyyskirja, sovelletaan mitä 2 momentissa säädetään.

Edellä 2 momentissa tarkoitetut kelpoisuustodistukset on myönnettävä STCW-yleissopimuksen VI artiklan 2 kappaleen mukaisesti.

55 §
Muiden kuin ETA-valtioiden toimivaltaisten viranomaisten antamien pätevyyskirjojen tunnustamisen peruuttaminen

Jos Liikenteen turvallisuusvirasto havaitsee, että muun kuin ETA-valtion toimivaltaisen viranomaisen antama pätevyyskirja ei enää täytä STCW-yleissopimuksen asettamia vaatimuksia, sen on ilmoitettava asiasta viipymättä Euroopan yhteisöjen komissiolle.

Pätevyyskirjan tunnustaminen ja kelpoisuustodistus voidaan peruuttaa vähimmäiskoulutusdirektiivin mukaisesti.

56 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009

Liikenneministeri
Anu Vehviläinen

Hallitusneuvos
Anna Sotaniemi

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.