1128/2009

Säädöstä oikaistu.

Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2009

Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä,

kumotaan rajavartiolaitoksesta 25 päivänä elokuuta 2005 annetun valtioneuvoston asetuksen (651/2005) 4, 6 § ja 34 §, 54 §:n 2 momentti ja 56 §, sellaisena kuin niistä on 6 § osaksi asetuksessa 259/2006 sekä

muutetaan 2 §:n 2 momentti, 3 §, 7 §:n 1 momentti, 8 §, 12 §:n 1 momentti, 17 §, 18 §:n 1 momentti, 19 §:n otsikko ja 2 momentti, 20 §:n 2 momentti, 21 §:n 2 momentti, 23, 26 § 1 momentti, 29, 30, 32, 37 ja 42 §, 43 §:n 2 momentti sekä 48 ja 49 §,

sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 2 momentti ja 29 § osaksi mainitussa asetuksessa 259/2006 sekä 8 ja 32 § mainitussa asetuksessa 259/2006, seuraavasti:

2 §
Rajavartiolaitoksen päällikön tehtävät

Sen lisäksi mitä rajavartiolaitoksen päällikön tehtävistä muualla säädetään rajavartiolaitoksessa rajavartiolaitoksen päällikkö:

1) vastaa rajavartiolaitoksen toiminnan tuloksellisuudesta sekä yleisistä toimintalinjoista ja tavoitteista sisäasiainministeriön vahvistamien tulostavoitteiden mukaisesti;

2) päättää rajavartiolaitoksen kannalta laajakantoisista ja periaatteellisesti tärkeistä hallintoasioista;

3) vahvistaa rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisen kokoonpanon;

4) antaa tarkempia määräyksiä hallintoyksiköiden tehtävistä sekä hallintoasioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta;

5) vahvistaa rajavartiolaitoksen tulosohjausta ja tilivelvollisuutta koskevat keskeiset asiakirjat;

6) tarkastaa ja valvoo hallintoyksiköiden toimintaa;

7) vahvistaa hallintoyksikön päällikön vuosiloman ajankohdan.


3 §
Rajavartiolaitoksen esikunnan kokoonpano ja tehtävät

Rajavartiolaitoksen esikunnassa on henkilöstöosasto, oikeudellinen osasto, raja- ja meriosasto, teknillinen osasto sekä suunnittelu- ja talousyksikkö.

Rajavartiolaitoksen esikunnassa voi tarvittaessa olla osastoihin kuulumattomia erillisiä toimintayksiköitä. Sen lisäksi mitä valvonnasta rajavartiolaitoksessa säädetään tai määrätään, osastot ja yksiköt huolehtivat tarpeellisesta valvonnasta toimialallaan sekä tietojärjestelmiensä käytön ohjauksesta ja valvonnasta.

Rajavartiolaitoksen esikunta:

1) suorittaa sille rajavartiolaitoksen johtoesikuntana ja sisäasiainministeriön rajavartio-osastona kuuluvat hallinnolliset ja sotilaalliset tehtävät;

2) valvoo rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaista suorittamista, ohjaa ja tarkastaa alaistensa hallintoyksiköiden toimintaa sekä suunnittelee ja kehittää rajavartiolaitoksen toimintaa;

3) huolehtii rajavartiolaitoksen päällikön päätösten täytäntöönpanosta sekä rajavartiolaitoksen apulaispäällikön käsittelemien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta;

4) vahvistaa vartioston, raja- ja merivartiokoulun ja vartiolentolaivueen työjärjestyksen, jollei muuta säädetä tai vahvistetussa työjärjestyksessä toisin määrätä;

5) kantaa ja vastaa rajavartiolaitosta koskevissa asioissa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta, jollei muuta säädetä.

Rajavartiolaitoksen esikunnan tehtävistä ja johtosuhteista sekä asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta rajavartiolaitoksen esikunnassa määrätään rajavartiolaitoksen päällikön vahvistamassa rajavartiolaitoksen esikunnan työjärjestyksessä, jollei muuta säädetä. Rajavartiolaitoksen esikunnan tehtävissä sisäasiainministeriön rajavartio-osastona noudatetaan soveltuvin osin sisäasiainministeriön työjärjestystä (37/2008).

7 §
Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön tehtävät

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön asemasta rajavartiolaitoksen esikunnan johdossa, rajavartiolaitoksen päällikön sijaisena ja sisäasiainministeriön osastopäällikkönä säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 3 ja 5 §:ssä. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö:

1) vastaa rajavartiolaitoksen esikunnan toiminnan tuloksellisuudesta;

2) johtaa rajavartiolaitoksen kehitystoimintaa;

3) vastaa rajavartiolaitoksen päällikön käsiteltävien asioiden valmistelusta;

4) johtaa rajavartiolaitoksen toiminnan suunnittelua ja käy ministeriötä koskevissa asioissa tulosneuvottelut sisäasiainministeriön kansliapäällikön kanssa;

5) valvoo rajavartiolaitoksen päällikön sekä rajavartiolaitoksen esikunnan päätösten täytäntöönpanoa;

6) ratkaisee rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikön ja erillisen yksikön päällikön vuosiloman ajankohdan;

7) vahvistaa rajavartiolaitoksen esikunnan osaston ja erillisen yksikön työjärjestyksen;

8) päättää hallintoyksikkönsä yksityiskohtaisesta kokoonpanosta rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisen kokoonpanon puitteissa;

9) toimii työnantajan edustajana hallintoyksikköä koskevissa asioissa.


8 §
Asiavaltuus ja valtuutus

Rajavartiolaitoksen esikunnan virkamiehellä, joka on suorittanut oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon, on oikeus rajavartiolaitokselle kuuluvissa asioissa valvoa valtion etua ja oikeutta tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa ja toimituksissa sekä käyttää niissä puhevaltaa. Markkinaoikeuden käsiteltävissä asioissa tämä oikeus on myös rajavartiolaitoksen esikunnan hankintapäälliköllä. Hankintapäälliköllä on lisäksi oikeus hyväksyä rajavartiolaitoksen hankintoihin liittyvät loppukäyttäjätodistukset. Laillisuusvalvontaan kuuluvissa asioissa tämä oikeus on rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston virkamiehellä, joka on suorittanut ylemmän oikeustieteen korkeakoulututkinnon.

Rajavartiolaitoksen esikunta voi enintään vuodeksi valtuuttaa muun hallintoyksikön päällikön taikka tämän määräämän rajavartiolaitokselle kuuluvissa:

1) yksinkertaisissa tai vähäisissä asioissa valvomaan valtion etua ja oikeutta tuomioistuimissa sekä käyttämään niissä puhevaltaa;

2) yksinkertaisissa ja selvissä kiinteistötoimituksissa ja huoneenvuokra-asioissa valvomaan valtion etua ja oikeutta sekä käyttämään niissä puhevaltaa.

Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston päällikkö tai apulaisosastopäällikkö voi valtuuttaa määräämänsä henkilön käyttämään valtion puhevaltaa rajavartiolaitokselle kuuluvassa yksittäisessä asiassa tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa ja toimituksissa.

12 §
Komentajan ja koulun johtajan tehtävät

Komentaja ja koulun johtaja johtaa hallintoyksikkönsä toimintaa ja vastaa sen toiminnan tuloksellisuudesta. Jollei muuta säädetä tai määrätä, hänelle kuuluvat hallintoyksikössään ne tehtävät, jotka 7 §:n 8 ja 9 kohdan mukaan rajavartiolaitoksen esikunnan osalta kuuluvat rajavartiolaitoksen apulaispäällikölle.


17 §
Upseerien virat

Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 9 §:ssä tarkoitetuista sotilasviroista ovat upseerin virkoja rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalin, amiraalin, everstin, kommodorin, esiupseerin ja nuoremman upseerin virat.

18 §
Muut virat

Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuja muita virkoja ovat:

1) hallitusneuvoksen virka;

2) lainsäädäntöneuvoksen virka;

3) rajavartioylitarkastajan virka;

4) rikosylitarkastajan virka;

5) ylitarkastajan virka;

6) neuvottelupäällikön virka;

7) hankintapäällikön virka;

8) insinöörin virka;

9) lentoteknisen johtajan virka;

10) talouspäällikön virka;

11) yli-insinöörin virka;

12) ylilääkärin virka.


19 §
Virkojen perustaminen, lakkauttaminen, nimen muuttaminen, siirtäminen ja sijoittaminen hallintoyksiköihin

Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää nimitysvaltaansa kuuluvan muun kuin erittelyviran sekä hallitusneuvoksen ja lainsäädäntöneuvoksen viran perustamisesta, lakkauttamisesta, siirtämisestä, nimen muuttamisesta sekä sijoittamisesta hallintoyksiköihin.


20 §
Viran täyttämättä jättäminen

Erittelyviran täyttämättä jättämisestä päättää sisäasiainministeri. Muun upseerin viran sekä hallitusneuvoksen ja lainsäädäntöneuvoksen viran täyttämättä jättämisestä päättää rajavartiolaitoksen päällikkö.

21 §
Virkaan nimittäminen

Muuhun virkaan nimittää:

1) hallitusneuvoksen ja lainsäädäntöneuvoksen virkaan valtioneuvosto;

2) rajavartioylitarkastajan, rikosylitarkastajan, neuvottelupäällikön, hankintapäällikön, talouspäällikön, yli-insinöörin ja ylilääkärin virkaan rajavartiolaitoksen päällikkö;

3) muuhun virkaan hallintoyksikön päällikkö, jollei muuta säädetä.

23 §
Tehtävän perustaminen, lakkauttaminen, siirtäminen ja tehtävään määrääminen

Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää nimitysvaltaansa kuuluvan tehtävän perustamisesta, lakkauttamisesta ja siirtämisestä sekä tehtävänimikkeistä, jollei toisin säädetä.

Hallintoyksikön päällikkö määrää rajavartiolaitoksen virkamiehen tehtävään. Komentajan ja koulun johtajan, apulaiskomentajan, ja koulun apulaisjohtajan, rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, erillisen yksikön päällikön, everstin, kommodorin, lainsäädäntöneuvoksen, rajavartioylitarkastajan määrää tehtävään kuitenkin rajavartiolaitoksen päällikkö. Valtioneuvoston nimittämän virkamiehen määrää tehtävään valtioneuvosto.

26 §
Upseerien erityiset kelpoisuusvaatimukset

Rajavartiolaitoksessa:


4) rajavartiolaitoksen päällikön ja apulaispäällikön sekä kenraalin ja amiraalin kelpoisuusvaatimuksena on yleisesikuntaupseerin tutkinnon lisäksi johtamiskokemusta hallintoyksikön päällikön tehtävässä tai vähintään vastaavan tasoisessa rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvässä kansainvälisessä tehtävässä sekä rajavartiolaitoksen palveluksessa käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito.

29 §
Rajavartijan ja merivartijan erityiset kelpoisuusvaatimukset

Rajavartijan kelpoisuusvaatimuksena on ylioppilastutkinnon, lukion oppimäärän tai vähintään toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaminen sekä rajavartijan peruskurssin suorittaminen. Siltä, joka otetaan rajavartijan virkaan määräajaksi peruskurssin suorittamista tai sitä edeltävää rajavartiolaitoksen toimintaan perehdyttämistä varten, ei kuitenkaan vaadita rajavartijan peruskurssin suorittamista.

30 §
Muun viran erityiset kelpoisuusvaatimukset

Rajavartiolaitoksessa:

1) rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkönä toimivan hallitusneuvoksen kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja käytännössä osoitettu johtamistaito sekä lainvalmistelukokemus;

2) lainsäädäntöneuvoksen kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja lainvalmisteluun;

4) rajavartioylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

5) rikosylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

6) neuvottelupäällikön kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto;

7) ylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;

8) hankintapäällikön kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys hankintatoimeen;

9) insinöörin kelpoisuusvaatimuksena on diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

10) lentoteknisen johtajan kelpoisuusvaatimuksena on diplomi-insinöörin tutkinto ja perehtyneisyys lentokoneenrakennustekniikkaan;

11) talouspäällikön kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys valtion taloushallintoon;

12) yli-insinöörin kelpoisuusvaatimuksena on diplomi-insinöörin tutkinto ja perehtyneisyys laivatekniikkaan;

13) ylilääkärin kelpoisuusvaatimuksena on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu oikeus harjoittaa yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä ja perehtyneisyys sotilasterveydenhuoltoon.

32 §
Virkavapaus ja lomauttaminen

Jollei muuta säädetä, virkavapaudesta ja lomauttamisesta päättää:

1) sisäasiainministeri rajavartiolaitoksen päällikön osalta;

2) rajavartiolaitoksen päällikkö hallintoyksikön päälliköiden osalta;

3) hallintoyksikön päällikkö tai hänen määräämänsä muun kuin edellä mainitun viran osalta.

37 §
Sotilasrikosasian käsittely

Esitutkinnan siirtämisestä poliisille säädetään erikseen. Rajavartiolaitoksessa käsiteltävän sotilasrikosasian esitutkinnan suorittaa rajavartiomies.

Sotilaskurinpitolain 31 §:ssä tarkoitetun sotilaslakimiehen lausunnon antaa rajavartiolaitoksessa käsiteltävässä sotilaskurinpitoasiassa rajavartiolaitoksen esikunnan oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut rajavartiolaitoksen virkamies.

42 §
Opetussuunnitelma ja koulutuksen tavoitteet

Rajavartiolaitoksen päällikkö vahvistaa rajavartiomiesten koulutusjärjestelmän ja opetussisältöjen perusteet.

Raja- ja merivartiokoulun johtaja hyväksyy raja- ja merivartiokoulun opetussuunnitelmat.

Rajavartijan peruskurssin tavoitteena on, että oppilas saa valmiudet rajavartijan ja merivartijan tehtävien hoitamiseen ja että hän hallitsee rajavartiomiehen toimivaltuuksia koskevat säännökset ja määräykset sekä että hänellä on virassa vaadittava kielitaito. Rajavartijan jatkokurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet pienryhmän esimiestehtäviin. Mestarikurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet työyksikön esimiestehtäviin.

43 §
Koulutukseen valitseminen

Rajavartijan peruskurssille voidaan hyväksyä valintakokeen läpäissyt henkilö, jolla peruskurssin suorittamista lukuun ottamatta on kelpoisuus rajavartijaksi. Rajavartijan jatkokurssille voidaan hyväksyä rajavartijan peruskurssin suorittanut ja valintakokeen läpäissyt henkilö. Mestarikurssille voidaan hyväksyä rajavartijan jatkokurssin suorittanut rajavartija tai merivartija.


48 §
Rajavartiomieheltä vaadittava koulutus ja virkaan liittyvä rajavartiomiehen toimivalta

Rajavartiomieheksi voidaan määrätä rajavartiolaitoksen virkamies, joka hallitsee rajavartijan peruskurssiin sisältyvän rajavartiomiehen toimivaltuuksia koskevan oppimäärän ja jolla on rajavartiomieheltä vaadittava kielitaito.

Rajavartiolaitoksen päällikkö ja rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäälliköt ja oikeudellisen osaston apulaisosastopäällikkö sekä hallintoyksiköiden päälliköt ovat ilman erillistä määräystä rajavartiomiehiä. Hallintoyksikön päällikön alaisen muun virkamiehen määräämisestä rajavartiomieheksi säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 15 §:ssä.

49 §
Tutkinnanjohtajalta vaadittava koulutus ja tutkinnanjohtajaksi määrääminen

Rajavartiolain 46 §:ssä tarkoitettu tutkinnanjohtajan koulutus käsittää opistoupseerintutkinnon tai soveltuvan korkeakoulututkinnon ja lisäksi rajavartiolaitoksessa annettavan tutkinnanjohtajan koulutuksen.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja soveltuvia korkeakoulututkintoja ovat upseerin alempi korkeakoulututkinto, upseerin ylempi korkeakoulututkinto sekä Poliisiammattikorkeakoulussa suoritetut poliisin korkeakoulututkinnot. Soveltuvia korkeakoulututkintoja ovat myös oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja poliisialan maisterin tutkinto, joiden suorittaneelta ei edellytetä rajavartiolaitoksessa annettavan tutkinnanjohtajan koulutuksen suorittamista.

Rajavartiolain (578/2005) 46 §:ssä tarkoitetun määräyksen tutkinnanjohtajaksi antaa hallintoyksikön päällikkö.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2009

Sisäasiainministeri
Anne Holmlund

Ylitarkastaja
Katriina Laitinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.