771/2009

Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009

Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun yliopistolain (558/2009) 49 §:n 6 momentin nojalla:

1 §
Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä.

2 §
Koulutuksen laajuus

Yliopistolain 49 §:n 3 momentin mukaiseen toiminnan laatuun, laajuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvässä laskennallisessa perusrahoituksessa koulutuksen laajuus otetaan huomioon seuraavien kriteerien ja painotusten perusteella:

Painotus
1. Laskennallinen opiskelijamäärä 30 %
a) FTE-tutkinto-opiskelijat1 85 %
b) Avoimessa yliopisto-opetuksessa ja erillisinä opintoina suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä2 15 %
2. Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteet 35 %
a) Ministeriön ja yliopiston välisessä sopimuksessa sovittujen alempien korkeakoulututkintojen tavoitteiden yhteenlaskettu lukumäärä 25 %
b) Ministeriön ja yliopistojen välisessä sopimuksessa sovittujen ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteiden yhteenlaskettu lukumäärä3 75 %
3. Suoritetut alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot4 35 %
a) Yliopistossa suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen lukumäärä 25 %
b) Yliopistossa suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärä5 75 %
1Laskennallinen luku, jossa osa-aikaiset opiskelijat muutetaan kokoaikaisiksi kertoimella 0, 0,5 ja 1, jolloin
FTE 0 = poissaolevat opiskelijat;
FTE 0,5 = läsnäolevat, ennen tilastovuotta aloittaneet alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otetut opiskelijat, jotka ovat edellisellä lukuvuotena suorittaneet alle 30 opintopistettä sekä läsnäolevat lisensiaatin-, tohtorin-, ja muun tutkinnon opiskelijat;
FTE 1 = läsnäolevat, ennen tilastovuotta aloittaneet alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otetut opiskelijat, jotka ovat edellisellä lukuvuotena suorittaneet 30 opintopistettä tai enemmän sekä uudet, tilastovuonna aloittaneet ylempää tai alempaa korkeakoulututkintoa suorittamaan otetut opiskelijat.
2Avoimessa yliopisto-opetuksessa ja erillisinä opintoina suoritettavissa opinnoissa yliopisto myöntää omaehtoisesti koulutukseen hakeutuvalle henkilölle ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun oikeuden suorittaa tutkintoihin kuuluvia opintoja ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta. Opinto-oikeus rajoittuu tuolloin siihen oppiaineeseen ja siihen arvosanaan tai opintokokonaisuuteen, jonka suorittamista varten oikeus on myönnetty. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 §:n mukaisissa opettajankoulutuksen opinnoissa suoritetut opintopisteet sisältyvät näihin silloin kun ne suoritetaan erillisinä opintoina. Sen sijaan joustavan opinto-oikeuden sopimuksen piiriin kuuluvia niin sanottuja JOO-opintoja ja ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden opintoja ei oteta huomioon.
3Lukumäärä kerrotaan kertoimella 1,3 niillä koulutusaloilla, joilla ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ei kuulu erillistä alempaa korkeakoulututkintoa.
4Laskennassa käytetään kolmen viimeisimmän vuoden keskiarvoa.
5Lukumäärä kerrotaan kertoimella 1,3 niillä koulutusaloilla, joilla ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ei kuulu erillistä alempaa korkeakoulututkintoa. Laskennassa koulutusaloittaiset toteutumat otetaan huomioon enintään sopimuskauden tavoitteeseen asti.
3 §
Koulutuksen laatu ja vaikuttavuus

Yliopistolain 49 §:n 3 momentin mukaiseen toiminnan laatuun, laajuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvässä laskennallisessa perusrahoituksessa koulutuksen laatu ja vaikuttavuus otetaan huomioon seuraavien kriteerien ja painotusten perusteella:

Painotus
1. Koulutuksen laatu ja opiskeluprosessien toimivuus1 80 %
a) Korkeakoulujen arviointineuvoston esittämien koulutuksen laatuyksiköiden perusteella yliopistoille 300 000 euroa vuosittain / yksikkö
b) Lukuvuodessa vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevien lukumäärä 50 %
c) Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon aloittaneista tavoitetutkinnon suorittaneiden osuus seitsemän vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta2 50 %
2. Koulutuksen kansainvälistyminen 20 %
a) Kalenterivuonna Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden lukumäärä (vaihdon kesto yli 3 kk) 50 %
b) Alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa vieraskielisessä opetuksessa suoritettujen opintopisteiden lukumäärä3 13 %
c) Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tutkintoon sisällytettyjen ulkomailla suoritettujen opintopisteiden lukumäärä 12 %
d) Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden lukumäärä 25 %
1Laskennassa vähennetään ensin a-kohdan mukainen rahoitus ja loppuosa kohdennetaan b- ja c-kohdan kriteerien ja painotusten perusteella.
2Tavoitetutkinnolla tarkoitetaan ylintä tutkintoa, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnonsuorittamisoikeuden. Aloittaneilla tarkoitetaan läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautuneita yliopiston uusia opiskelijoita.
3Opintopisteen suoritus on vieraskielinen, jos myös suomea, ruotsia tai saamea taitamaton olisi voinut suorittaa sen samalla tavalla.
4 §
Tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen laajuus

Yliopistolain 49 §:n 3 momentin mukaiseen toiminnan laatuun, laajuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvässä laskennallisessa perusrahoituksessa tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen laajuus otetaan huomioon seuraavien kriteerien ja painotusten perusteella:

Painotus
1. Opetus- ja tutkimushenkilötyövuodet1 50 %
2. Ministeriön ja yliopiston välisessä sopimuksessa sovittujen tohtorintutkintojen tavoitteiden yhteenlaskettu lukumäärä 25 %
3. Yliopistossa suoritettujen tohtorintutkintojen lukumäärä2 25 %
1Määräytyy opetus- ja tutkimushenkilötyövuosien (kaikki rahoituslähteet, mukaan lukien tutkijakoulutettavat ja laskennallinen tuntiopetus) yhteenlasketun lukumäärän perusteella.
2Laskennassa koulutusaloittaiset toteutumat otetaan huomioon enintään sopimuskauden tavoitteeseen asti. Laskennassa käytetään kolmen viimeisimmän vuoden keskiarvoa.
5 §
Tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen laatu ja vaikuttavuus

Yliopistolain 49 §:n 3 momentin mukaiseen toiminnan laatuun, laajuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvässä laskennallisessa perusrahoituksessa tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen laatu ja vaikuttavuus otetaan huomioon seuraavien kriteerien ja painotusten perusteella:

Painotus
1. Kansallinen kilpailtu tutkimusrahoitus1 60 %
a) Suomen Akatemian rahoitus yliopistolle 75 %
b) Tekesin rahoitus yliopistolle 25 %
2. Tieteelliset julkaisut 20 %
a) Ulkomailla julkaistujen referee-julkaisujen lukumäärä 70 %
b) Muiden tieteellisten julkaisujen lukumäärä2 30 %
3. Tutkimuksen kansainvälistyminen 20 %
a) Kilpaillun kansainvälisen tutkimusrahoituksen määrä3 60 %
b) Opettajien ja tutkijoiden liikkuvuuden yhteenlaskettu henkilömäärä 40 %
1Vuosien 2010 ja 2011 yliopistojen valtion rahoitusta määriteltäessä käytetään menoja ja tämän jälkeen tuloja.
2Muut tieteelliset julkaisut tarkoittavat vanhan Kota-luokituksen mukaisia artikkeleita kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa, monografioita ja yliopistojen oman sarjan julkaisuja. Uudessa julkaisutyyppiluokituksessa vastaavat luokat ovat vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset ja tieteelliset kirjat.
3Rahoitus ei sisällä yritysrahoitusta tai EU-rakennerahastovaroja. Vuosien 2010 ja 2011 yliopistojen valtion rahoitusta määriteltäessä käytetään menoja ja tämän jälkeen tuloja.
4Vähintään yhden viikon kestoisen liikkuvuuden yhteenlaskettu määrä Suomesta ja Suomeen. Vuosien 2010 ja 2011 yliopistojen valtion rahoitusta määriteltäessä liikkuvuudelta edellytetään vähintään kahden viikon kestoa.
6 §
Harjoittelukoulujen rahoitus

Harjoittelukoulujen rahoituksesta 49 prosenttia määräytyy toteutuneen esi- ja perusopetuksen ja 51 prosenttia lukiokoulutuksen oppilasmäärän perusteella. Vuosien 2010-2012 aikana yliopistokohtainen harjoittelukoulujen kokonaisrahoituksen muutos edelliseen vuoteen verrattuna voi olla korkeintaan kaksi prosenttiyksikköä edellyttäen, että harjoittelukoulujen kokonaisrahoituksen määrä säilyy edellisen vuoden tasolla. Kokonaisrahoituksessa otetaan huomioon yliopistojen perusrahoituksen lisäksi valtionosuuden kautta harjoittelukoulujen esi- ja perusopetukseen laskennallisesti kohdennettava rahoitus.

7 §
Rahoituslaskelman päivittäminen

Rahoituslaskelma päivitetään vuosittain uusimmilla tilastotiedoilla. Laskennassa kohdennus yliopistojen välillä tehdään suoraan kriteerin mukaisessa suhteessa.

8 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009

Opetusministeri
Henna Virkkunen

Opetusneuvos
Jorma Karhu

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.