1338/2007

Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä,

kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28 päivänä kesäkuuta 1994 annetun asetuksen (564/1994) 9 §,

muutetaan 1 §, 2 §:n 1 ja 3 momentti, 4 §:n 1 momentti, 5 §, 6 §:n 1 ja 3 momentti, 7 ja 10―13 §, 14 §:n 1 momentti ja 15 §, sellaisena kuin niistä on 1 § asetuksessa 642/2005 ja 6 §:n 1 momentti asetuksessa 1179/2002 sekä

lisätään 14 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

1 §
Nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeet

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeitä ovat apuvälineteknikko, jalkaterapeutti, koulutettu hieroja, kiropraktikko, naprapaatti, osteopaatti, lähihoitaja, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi.

2 §
Eräiden nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammattiin johtava koulutus

Koulutetun hierojan nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on, että asianomainen henkilö on suorittanut ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun näyttötutkinnon.


Kiropraktikon, naprapaatin, osteopaatin, sairaalafyysikon, sairaalageneetikon, sairaalakemistin, sairaalamikrobiologin tai sairaalasolubiologin ammattiin johtavalla koulutuksella tarkoitetaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymää vähintään neljävuotista yhtenäistä koulutusta.

4 §
Laillistettuna ammattihenkilönä toimimisen edellytykset eräissä tapauksissa

Euroopan unioniin kuuluvan valtion (EU-valtio) tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion (ETA-valtio ) kansalaiselta, joka on suorittanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 11 §:n 1, 3 tai 4 momentissa tarkoitetun koulutuksen Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa, vaaditaan mainituissa lainkohdissa tarkoitetun ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi, että hän on suorittanut Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mahdollisesti erikseen määräämät lisäopinnot ja ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa saatua vastaavaa koulutusta.


5 §
Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittaminen eräissä tapauksissa

EU- tai ETA-valtion kansalaisen, jolle ei ole EU- tai ETA-valtiossa myönnetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua oikeutta itsenäisesti harjoittaa yleislääkärin ammattia, tulee, ollakseen oikeutettu Suomessa harjoittamaan yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä, suorittaa mainitun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutus.

6 §
Laillistetun hammaslääkärin käytännön palvelu

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun laillistetun hammaslääkärin tulee, ollakseen oikeutettu Suomessa harjoittamaan hammaslääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä, mainitun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun käytännön palvelun suorittamiseksi toimia vähintään yhdeksän kuukauden ajan virka- tai työsuhteessa taikka erillisellä määräyksellä hammaslääkärin tehtävässä hammaslääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena. Edellä mainitusta ajasta vähintään kuusi kuukautta tulee olla käytännön palvelua terveyskeskuksen hammaslääkärin tehtävissä.


Mitä 1 momentissa säädetään käytännön palvelusta, sovelletaan myös EU- tai ETA-valtion kansalaiseen, jolle ei ole EU- tai ETA-valtiossa myönnetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua oikeutta itsenäisesti harjoittaa hammaslääkärin ammattia.

7 §
Erikoispätevyyden omaavana laillistettuna ammattihenkilönä toimimisen edellytykset eräissä tapauksissa

EU- tai ETA-valtion kansalaiselta, joka on suorittanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 14 §:ssä tarkoitetun erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen jossakin muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa tai Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa, vaaditaan erikoispätevyyden omaavana laillistettuna ammattihenkilönä toimimiseksi, että hän on suorittanut Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mahdollisesti erikseen määräämät lisäopinnot ja ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa saavutettua erikoispätevyyttä.

10 §
Sopeutumisaika

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus määrää hakijalle antamassaan ehdollisessa ammattipätevyyden tunnustamispäätöksessä sopeutumisajan pituuden ja ne tehtävät, joissa sopeutumisaika voidaan täyttää. Lisäksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus määrää hakijalle sopeutumisajan ohjaajan ja häneltä vaadittavan pätevyyden. Ohjaajalla pitää olla vähintään viiden vuoden työkokemus.

Sopeutumisaikana on noudatettava Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen määräämiä ehtoja. Hakijan on työskenneltävä sopeutumisaikana potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain (710/1982) 24 §:ssä tarkoitetussa sosiaalihuollon toimintayksikössä siten, että hän on suoraan toimintayksikön ylläpitäjän palveluksessa. Hakijan on järjestettävä itselleen sopeutumisajaksi työpaikka. Sopeutumisaikaan voi sisältyä myös täydennyskoulutusta.

11 §
Sopeutumisajalle määrätyn ohjaajan velvollisuudet

Sopeutumisajalle määrätyn ohjaajan on seurattava, ohjattava ja valvottava hakijan toimintaa sopeutumisajan aikana sekä viivytyksettä puututtava siinä mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin. Jos potilasturvallisuus voi vaarantua sopeutumisaikana hakijan toiminnan johdosta, ohjaajan tulee ilmoittaa siitä viivytyksettä Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle, joka voi määrätä sopeutumisajan keskeytettäväksi.

Ohjaajan tulee antaa lausunto hakijan kyvystä ja taidosta harjoittaa ammattiaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle sopeutumisajan päätyttyä. Lausunto on annettava myös, jos sopeutumisaika on keskeytynyt tai keskeytetty.

12 §
Kelpoisuuskoe

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus määrää ehdollisessa ammattipätevyyden tunnustamispäätöksessä kelpoisuuskokeen pääasiallisen sisällön ja kokeen toimeenpanijan.

13 §
Ennakkoilmoitus väliaikaisesta ja satunnaisesta palvelujen tarjoamisesta

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuun kirjalliseen ennakkoilmoitukseen on liitettävä todistus siitä, että asianomainen henkilö harjoittaa laillisesti ammattiaan siinä EU- tai ETA-valtiossa, jossa hänellä on toimipaikka, sekä tutkintotodistus, tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka tarvitaan kyseisen ammatin harjoittamiseen. Lisäksi hakijan on esitettävä todistus siitä, että häneltä ei ole edes väliaikaisesti evätty lupaa ammatin harjoittamiseen. Ilmoituksesta on käytävä ilmi väliaikaisten ja satunnaisten palvelujen laatu, palvelujen tarjoamisaika ja -paikka sekä asianomaisen henkilön kansalaisuus. Ilmoitukseen on sisällytettävä selvitys potilasvahinkolain 4 §:n mukaisen vakuutuksen ottamisesta.

14 §
Euroopan talousalueeseen kuulumattoman valtion kansalaiselta vaadittava pätevyys ja kielitaito

Euroopan talousalueeseen kuulumattoman valtion kansalaiselta, joka on suorittanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:ssä tai 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen ulkomailla, vaaditaan ammatinharjoittamisluvan saamiseksi mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tehtäviin tai ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi laillistettuna ammattihenkilönä toimimiseen, että hän on suorittanut Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mahdollisesti määräämän palvelun ja lisäopinnot sekä ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa suoritettua vastaavaa koulutusta, ja että hän on osoittanut omaavansa riittävän kielitaidon. Kielitaitoa todettaessa on pidettävä riittävänä kysymyksessä olevan ammatinharjoittamisluvan tai -oikeuden edellyttämien tehtävien hoidon kannalta välttämätöntä kielitaitoa.


Edellä 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen suorittanut, joka Suomessa osallistuu terveydenhuollon tutkimukseen tai opetukseen kouluttajana ja joka kyseiseen tutkimukseen tai opetukseen liittyen osallistuu potilaiden hoitoon, voi hakemuksesta erityisestä syystä saada Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta luvan rajoitetusti ja tilapäisesti toimia terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävässä. Lupa voidaan myöntää määräaikaisena enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan oikeusturvakeskuksen määräämin ehdoin toimipaikka- ja erikoisalakohtaisena. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on lähtömaassaan voimassa oleva rajoittamaton ammatinharjoittamisoikeus. Luvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että hakijalle nimetään vastuuhenkilö, joka on oikeutettu harjoittamaan kyseistä ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä. Vastuuhenkilö on nimettävä jokaiseen toimintayksikköön, jossa hakija osallistuu potilaiden hoitoon. Vastuuhenkilön on seurattava, valvottava ja tarvittaessa ohjattava luvan saaneen henkilön toimintaa terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävässä.

15 §
Pohjoismaan kansalaisen oikeus toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä

Pohjoismaan kansalaisen oikeudesta toimia Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilönä säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä. Lain 3 §:ssä mainitun sopimuksen (SopS 2/1994) nojalla hakijalle voidaan myöntää oikeus Suomessa käyttää sopimuksessa säädettyä terveydenhuollon ammattinimikettä.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevien säännösten nojalla nimikesuojattu apuhoitaja, hammashoitaja, jalkojenhoitaja, kuntohoitaja, lastenhoitaja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja ja perushoitaja katsotaan edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain tarkoittamaksi terveydenhuollon ammattihenkilöksi ja heillä on oikeus käyttää ammattinimikettään.

Tämän asetuksen voimaantullessa koulutetun kiropraktikon ammattinimike muutetaan kiropraktikoksi, koulutetun naprapaatin ammattinimike muutetaan naprapaatiksi ja koulutetun osteopaatin ammattinimike muutetaan osteopaatiksi.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007

Peruspalveluministeri
Paula Risikko

Hallitusneuvos
Riitta-Maija Jouttimäki

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.