662/2007

Annettu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2007

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

kumotaan maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista 26 päivänä huhtikuuta 2007 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (503/2007) 33 §,

muutetaan 25 § 1 momentti, 26 §:n 1 momentti, 27 §:n 1 momentti, 28 §:n 1 momentti, 31 §:n 2 momentti, 32 §, 35 §, 37 §:n 1, 4 ja 5 momentti, liitteen 1 taulukot 3, 4 ja 8, sekä

lisätään asetukseen uusi 37 a § seuraavasti:

25 §
Typpilannoituksen tarkentamien peltokasveilla

Toimenpide on toteutettava analysoimalla typen määrä peltomaasta keväällä ennen kevätlannoitusta laboratorioanalyysillä tai pikamittausmenetelmällä. Kasvulohkoilla, joilla toimenpide toteutetaan, on otettava typpilannoituksessa huomioon analyysin tulos. Jos analyysitulos on yli 20 kiloa typpeä hehtaarilla, 20 kg/ha ylittävä typpimäärä on vähennettävä lohkon typpilannoitusmäärästä. Jos analyysin tulos ei ole käytettävissä ennen typpilannoituksen toteuttamista, ympäristötuen ehtojen mukaisesti sallittua typpilannoituksen lohkokohtaista enimmäismäärää on pienennettävä vähintään 20 kg/ha. Levittämättä jätetty määrä voidaan levittää, jos analyysin tulos on enintään 20 kg/ha. Jos tulos on suurempi, 20 kg/ha ylittävä typpimäärä on vähennettävä levitysmäärästä. Vähennys on tehtävä maatilalla noudatettavista 11―14 tai 24 §:ssä tarkoitetuista lannoitusehtojen mukaisista määristä.


26 §
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus

Viljelijän on pidettävä vähintään 30 % maatilan ympäristötukikelpoisten peltolohkojen kokonaispinta-alasta kasvukauden ulkopuolella kasvien tai sängen peittämänä tai hyväksytysti kevennetysti muokattuna. Kasvipeitteisyys on säilytettävä lohkolla kylvömuokkaukseen tai vastaavaan viljelytoimenpiteeseen asti. Kasvipeitteiset lohkot tulisi sijoittaa vesiensuojelun kannalta tärkeille lohkoille, erityisesti vesistöihin ja valtaojiin rajoittuville peltolohkoille.


27 §
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys

Viljelijän on pidettävä vähintään 30 % maatilan ympäristötukikelpoisten peltolohkojen kokonaispinta-alasta kasvukauden ulkopuolella kasvien tai sängen peittämänä. Kasvipeitteisyys on säilytettävä lohkolla kylvömuokkaukseen tai vastaavaan viljelytoimenpiteeseen asti. Kasvipeitteiset lohkot tulisi sijoittaa vesiensuojelun kannalta tärkeille lohkoille, erityisesti vesistöihin ja valtaojiin rajoittuville peltolohkoille.


28 §
Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys

Viljelijän on pidettävä vähintään 50 % maatilan ympäristötukikelpoisten peltolohkojen kokonaispinta-alasta kasvukauden ulkopuolella kasvien tai sängen peittämänä. Kasvipeitteisyys on säilytettävä lohkolla kylvömuokkaukseen tai vastaavaan viljelytoimenpiteeseen asti. Kasvipeitteiset lohkot tulisi sijoittaa vesiensuojelun kannalta tärkeille lohkoille, erityisesti vesistöihin ja valtaojiin rajoittuville peltolohkoille.


31 §
Lannan levitys kasvukaudella

Maatilalla käytettävä lanta on levitettävä pelloille kasvukauden aikana keväällä ja kesällä. Keväällä lantaa saa levittää aikaisintaan 15 päivänä huhtikuuta. Levitys voidaan aloittaa 1 päivänä huhtikuuta, jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Kasvukauden aikana oraille tai nurmille tapahtuvassa kuivikelannan levityksessä on käytettävä kuivikelannan tarkkuuslevittimiä, lietelannan ja virtsan levityksessä on käytettävä sijoittavia laitteita tai letkulevittimiä hajuhaittojen vähentämiseksi. Kasvustoa perustettaessa lanta on aina mullattava. Lannanlevitys on sallittua 10 päivään syyskuuta asti, jos lohkolle kylvetään syysvilja, syysöljykasvi tai nurmi tai istutetaan monivuotinen puutarhakasvi. Muissa tapauksissa lannanlevitys on sallittu 15 päivään elokuuta asti.


32 §
Ravinnetaseet

Viljelijän on laadittava maatilan kaikille peruslohkoille lohkokohtainen peltotase joka vuosi. Lisäksi maatilalle on laadittava "Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma". Suunnitelmaan kuuluu toisen ja neljännen sitoumusvuoden jälkeen tehtävä arvio ravinnetaseesta ja sen edellyttämästä toimenpiteestä. Jos lohkolla typen ylijäämän ja käytettyjen typpiravinnemäärien suhde on kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana kasvanut vähintään 20 prosenttiyksikköä, viljelijän on vähennettävä lohkon typpilannoitusta 10 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Jos lohkolla fosforin ylijäämän ja käytettyjen fosforiravinnemäärien suhde on kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana kasvanut vähintään 20 prosenttiyksikköä, viljelijän on vähennettävä lohkon fosforilannoitusta 2 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Jos typen ylijäämän ja käytettyjen typpiravinnemäärien suhde on kasvanut huomattavasti, kuitenkin vähintään 40 prosenttiyksikköä, typpilannoitusta on vähennettävä 20 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Jos fosforin ylijäämän ja käytettyjen fosforiravinnemäärien suhde on kasvanut huomattavasti, kuitenkin vähintään 40 prosenttiyksikköä, fosforilannoitusta on vähennettävä 4 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna.

Arvio ravinnetaseesta on tehtävä uudelleen neljännen sitoumusvuoden jälkeen kolmannen ja neljännen sitoumusvuoden typen ja fosforin ylijäämiä ja käytettyjä typpi- ja fosforiravinnemääriä vertaamalla ja toteutettava vastaavat typpi- ja fosforilannoitusmäärien vähentämiset viidentenä sitoumusvuonna. Tarvittavat typpi- tai fosforilannoitusmäärien vähentämiset on tehtävä maatilalla noudatettavista 11―14 tai 24 §:ssä tarkoitetuista lannoitusehdoista. Fosforilannoituksen vähennystä ei edellytetä, jos lohkolla toteutettava fosforintasaus on kesken kolmantena tai viidentenä sitoumusvuonna. Jos ylijäämä on negatiivinen toisena tai neljäntenä sitoumusvuonna, lannoituksen vähentämistä ei edellytetä.

Lohkokohtaisella peltotaseella tarkoitetaan peruslohkolle lannoitteissa ja karjanlannassa ja muissa orgaanisissa lannoitteissa levitettyjen ravinteiden ja sadon mukana peruslohkolta poistettujen ravinteiden erotusta. Taselaskelmat on tehtävä typestä ja fosforista. Peltotase on laadittava kultakin kasvukaudelta kunkin sitoumusvuoden loppuun mennessä. "Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma" on tehtävä toisen ja neljännen sitoumusvuoden loppuun mennessä.

Ravinnetaselaskenta on tehtävä peltoviljelykasveille mutta ei puutarhakasveille eikä siemenmausteille. Velvoitekesannoille ja satoa tuottamattomille pelloille ei tarvitse laatia peltotasetta.

35 §
Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla

Viljelijän on mitattava liukoisen typen määrä keväällä ennen kevätlannoitusta ja kasvukaudella ennen lisälannoituksia. Jokaiselta kasvulohkolta on tehtävä oma analyysi. Jos maassa olevan liukoisen typen määrä on yli 20 kg/ha, yli 20 kg:n menevä typpiosuus on vähennettävä lohkon vuosittaisesta typpilannoitusmäärästä. Vähennys on tehtävä maatilalla noudatettavista 4 luvun mukaisista lannoitusehtojen mukaisista määristä. Viljelijä voi tehdä tai teettää analyysin liukoisen typen määrästä käyttämällä pikamääritysmenetelmää eli niin sanottua typpisalkkua, tai viljelijä voi teettää liukoisen typen määrästä laboratorioanalyysin. Laboratorioanalyysi on teetettävä Elintarviketurvallisuusviraston lannoitevalmistelain mukaisesti hyväksymässä laboratoriossa. Mittausten tulokset on merkittävä 4 §:ssä tarkoitettuihin lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.

37 §
Tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö

Ryhmän 1 ja 2 puutarhakasvien ja siemenmausteiden alasta on oltava vuosittain vähintään 50 % sellaisten kasvien viljelyksessä, joilla esiintyvien tuholaisten seurantaan on saatavilla tai käytettävissä liimapyydyksiä tai feromoniansoja. Tällaisia kasveja ovat kaalit, lanttu, nauris, sinappi, syötävät sipulikasvit, porkkana, punajuurikas, selleri, persilja, palsternakka ja muut sarjakukkaiset kasvit, kumina, herne, omena, luumu, makea pihlaja, herukat, mansikka ja vadelma.


Tuholaisten tarkkailua on tehtävä seuraavilla kasveilla ja niiden tuholaisilla:

1) kaalikasvit: pikkukaalikärpänen, isokaalikärpänen, kirpat, rapsikuoriainen;

2) omena: omenakääriäinen, pihlajanmarjakoi;

3) luumu: luumukääriäinen;

4) makea pihlaja: pihlajanmarjakoi;

5) herukat: herukkakoi;

6) vadelma: vattukuoriainen;

7) mansikka: ripsiäiset, lehtikirvat, luteet;

8) herne: hernekääriäinen;

9) porkkana: porkkanakemppi, porkkanakärpänen;

10) punajuurikas: juurikaskärpänen, luteet;

11) sipulikasvit: sipulikoi;

12) kumina: kuminakoi.

Torjuntamenetelmien käyttö on perustuttava havainnoinnista tehtyihin kirjauksiin. Seurantaa on tehtävä 1 päivästä toukokuuta 31 päivään elokuuta asti aina silloin, kun viljeltävälle kasville tuhoja aiheuttavia tuhohyönteisiä esiintyy. Viljelijän on hankittava Kasvinsuojeluseuran vuonna 2002 julkaisema opas "Avomaavihannesten taudit ja tuholaiset" tai "Aktuella växtskyddsanvisningar" -opas tai Kasvinsuojeluseuran vuonna 1997 julkaisema "Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet" tai Kasvinsuojeluseuran julkaisu nro 100 "Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita".

37 a §
Lisätoimenpiteiden toteuttamista koskevat poikkeukset vuonna 2007

Jos viljelijä on valinnut 25, 29―31, 35 tai 37 §:ssä tarkoitetun lisätoimenpiteen tai vaihtanut jo valitsemansa lisätoimenpiteen edellä mainittuun lisätoimenpiteeseen luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) 33 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla 30 päivä huhtikuuta 2007 jälkeen, viljelijä voi noudattaa vuonna 2007 lisätoimenpiteen toteuttamisessa tässä pykälässä säädettyjä poikkeuksia.

Vuonna 2007 viljelijältä ei edellytetä 25 §:n 1 momentissa tarkoitettua typen määrän analysointia peltomaasta keväällä ennen kevätlannoitusta eikä analyysin tuloksen huomioon ottamista typpilannoituksessa. Vuonna 2007 maatilalta ei edellytetä 29 §:n 1 momentissa tarkoitettua nurmen tai nurmipeitteisen alan vähimmäisvaatimusta. Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu saman kasvilajin enimmäismäärä sekä eri kasvilajien vähimmäisvaatimukset on otettava huomioon 1 päivästä elokuuta 2007 lähtien syyskylvöjä tehtäessä. Edellä 30 §:ssä säädetty nurmikasvien vähimmäisvaatimus on toteutettava vuoden 2007 kasvukauden loppuun mennessä. Vuonna 2007 31 §:n 2 momentin mukaisia lannanlevitysajankohtia ja lannanlevitystapoja on noudatettava 15 päivästä kesäkuuta 2007 alkaen. Vuonna 2007 viljelijältä ei edellytetä 35 §:ssä tarkoitettua typen määrän analysointia peltomaasta keväällä ennen kevätlannoitusta. Vuonna 2007 viljelijän on tehtävä 37 §:n 5 momentissa tarkoitettua seurantaa 15 päivästä kesäkuuta 31 päivään elokuuta asti aina silloin, kun viljeltävälle kasville tuhoja aiheuttavia tuhohyönteisiä esiintyy.


Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä kesäkuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2007

Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila

Ylitarkastaja
Suvi Ruuska

Liite 1

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.