200/2007

Annettu Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2007

Maa- ja metsätalousministeriön asetus suorien tukien täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan suorien tukien täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista 16 päivänä maaliskuuta 2006 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (183/2006) 1 §:n 1 momentti, 3 §, 4 §:n 1―3 momentti, 5 §, 7 §, 8 §:n 1 ja 3 momentti, 9 §:n 4 momentti, 12 §:n 3 momentti sekä 16 §:n 1, 2 ja 4 momentti, sekä

lisätään asetukseen uusi liite 1 seuraavasti:

1 §
Soveltamisala ja tarkoitus

Tätä asetusta sovelletaan toimenpiteisiin, joita suoria tukia saavan viljelijän on noudatettava hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksena koko Suomen alueella. Tätä asetusta sovelletaan myös toimenpiteisiin, joita Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005, jäljempänä EY:n maaseutuasetus, 37 ja 39 artiklassa tarkoitettuja tukia saavan viljelijän on noudatettava hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksena Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman soveltamisalueella. Nämä toimenpiteet määritellään tässä asetuksessa yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003, jäljempänä tilatukiasetus, 5 artiklassa ja kyseisen asetuksen liitteessä IV edellytetyllä tavalla.


3 §
Tukien myöntämisen edellytykset

Suorien tukien, EY:n maaseutuasetuksen 37 ja 39 artiklassa tarkoitettujen tukien myöntämisen edellytyksenä on, että viljelijä noudattaa tämän asetuksen 4―18 §:ssä säädettyjä ehtoja. Lisäksi viljelijän on noudatettava tilatukiasetuksessa ja yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 796/2004 säädettyjä ehtoja.

4 §
Maaperän suojeleminen eroosiolta

Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä vähintään 60 senttimetrin levyinen, muokkaamaton piennar, jolle ei levitetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. I- ja II-luokan pohjavesialueilla velvoitekesannon on oltava kasvipeitteistä kesantoa. Pientareiden muokkaamattomuusvaatimuksesta ja velvoitekesannon kasvipeitteisyysvaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa erityisistä syistä, esimerkiksi silloin, kun pellon viljelykuntoa parannetaan torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja tai tekemällä lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä. Erityisistä syistä pientareilla voidaan sallia myös rikkakasvien pesäketorjunta rikkakasvihävitteillä. Lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi salaojitus, kalkitus sekä valtaojien kaivuu ja perkaus. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta voidaan poiketa vain lyhytaikaisen kunnostustoimenpiteen edellyttämässä laajuudessa.

Hoidetut viljelemättömät pellot on pidettävä nurmipeitteisenä ja kasvusto on uusittava tarvittaessa. Jos lohkolla ei ole ennestään kylvettyä nurmea, nurmikasvusto on kylvettävä 30 päivään kesäkuuta mennessä siten, että käytetään riittävää määrää nurmikasvien siementä. Nurmikasvien siemenseoksessa voi olla mukana myös niittykasvien siemeniä. I- ja II-luokan pohjavesialueilla perustettavan uuden hoidetun viljelemättömän pellon siemenseoksen painosta enintään 20 prosenttia voi olla typensitojakasvin siementä. Typensitojakasveilla tarkoitetaan apiloita, virnoja, sinimailasta, vuohenhernettä ja mesikkää. Viljelijän on pyynnöstä osoitettava siemenseoksen sisältö.

Hoidetun viljelemättömän pellon nurmipeitteisyysvaatimuksesta voidaan poiketa edellä 1 momentissa tarkoitettujen erityisten syiden perusteella. Nurmipeitteisyysvaatimuksesta poikkeaminen ei kuitenkaan koske ensimmäistä kertaa viljelykäyttöön otettavia lohkoja. Hoidetulla viljelemättömällä pellolla voidaan myös kasvattaa samoja kasveja kuin maisemakesannolla ja samoja kasviseoksia kuin riistakesannolla.


5 §
Viljellyn pellon hoito

Viljellyllä pellolla tarkoitetaan kasvien tuotantoa varten viljeltyä peltoa, jota viljellään hyvän maatalouskäytännön mukaisesti paikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen. Viljelty pelto on muokattava, lannoitettava ja kylvettävä tai istutettava tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto. Viljeltävien kasvilajien ja -lajikkeiden on oltava alueelle soveltuvia. Kylvö tai istutus on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Jos on kyse asetuksen liitteessä 1 tarkoitetuista puutarhakasveista, joita ei kylvetä edellä mainittuun päivämäärään mennessä, lohkolle on kylvettävä esikasvi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Jos lohkolle istutetaan salaattikasveja, kiinankaalia, kukkakaalia tai parsakaalia, esikasvia ei tarvitse kylvää. Viljelytapaan kuuluu myös kasvinsuojelusta huolehtiminen, mikä voi tapahtua kasvinvuorotuksen avulla, mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti. Viljelijän on pyrittävä korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamiseen. Jos pellolta ei korjata satoa, pellon tuottamasta kasvustosta on tarvittaessa huolehdittava niin, että pellolle on myös seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto.

7 §
Velvoitekesantolohkon koko

Kesannoiduksi alaksi hyväksytään pinta-alaltaan tilatukiasetuksen 54 artiklan 4 kohdan mukaisten alueiden lisäksi leveydeltään vähintään 5 metrin ja pinta-alaltaan 0,05 hehtaarin suuruiset alueet muun muassa seuraavista ympäristöön liittyvistä syistä: luonnon monimuotoisuuden kannalta merkityksellisten kohteiden säilyttäminen (esimerkiksi lintujen pesimäpaikat), vesistöihin rajoittuvat suojakaistat, kaivojen ympärillä tarvittavat suojakaista-alueet tai eroosioita ja maa-ainesten valumista vähentävät alueet esimerkiksi peruna- ja sokerijuurikaslohkojen nurmipeitteiset päistealueet.

8 §
Velvoitekesannon perustaminen

Viherkesannon perustamiseen voidaan käyttää yksi- tai monivuotista nurmisiementä tai vastaavaa nurmisiemenseosta, jossa voi olla mukana myös niittykasvien siementä. Viherkesannoksi hyväksytään myös aikaisemmin perustettu viljelty nurmi. Perustettavalle viherkesannolle voidaan kylvää yksilajisena nurmisiemenenä vain sellaista siementä, josta saatavaa satoa ei ole sallittua myydä siementarkoitukseen. I- ja II-luokan pohjavesialueilla perustettavan uuden kasvipeitteisen kesannon siemenseoksen painosta enintään 20 prosenttia voi olla typensitojakasvin siementä. Viljelijän on pyynnöstä osoitettava siemenseoksen sisältö.


Kasvipeitteistä kesantoa voidaan lannoittaa perustamisen yhteydessä ottaen huomioon mitä lannoittamisesta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) ja Ahvenanmaalla maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetussa Ahvenanmaan maakunnan hallituksen päätöksessä (ÅFS 79/2000). Luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annetun lain (1440/2006) 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun sitoumuksen tehneiden viljelijöiden on lisäksi otettava huomioon mitä lannoittamisesta on määrätty sitoumusehdoissa.


9 §
Velvoitekesannon hoito

Nurmipeitteinen velvoitekesanto on niitettävä kerran kasvukauden aikana 31 päivään elokuuta mennessä. Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon rikkakasvien torjunnan onnistumisen lisäksi luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu. Kesantolohkolla olevalta suojakaistalta niitetty kasvillisuus voidaan kerätä levitettäväksi muualle kesantolohkolla. Nurmipeitteiseltä velvoitekesannolta niitettyä rehua ei saa käyttää taloudellisesti hyväksi kuten myydä tai antaa rehuksi.


12 §
Hoidetun viljelemättömän pellon hoito

Hoidetulla viljelemättömällä pellolla voidaan tehdä lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi salaojitus, kalkitus sekä valtaojien kaivuu ja perkaus. Hoidettu viljelemätön pelto voidaan päättää mekaanisesti tai kemiallisesti aikaisintaan 1 päivänä syyskuuta. Hoidetulle viljelemättömälle pellolle voidaan myös ennen edellä mainittua päivämäärää kylvää syysviljaa ja muita syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Kylvämistä tai istuttamista edeltävät toimenpiteet, kuten muokkaus, voidaan aloittaa silloin kun se on kylvön tai istutuksen takia välttämätöntä.

16 §
Pysyvä laidun

Pysyvä laidun on 17 §:n 2 momentin mukaisesti komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 3 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettua pysyvien laitumien viiteosuuteen ja vuosittaiseen osuuteen laskettavaa alaa edellyttäen, että tarkasteltavina vuosina

1) sitä on käytetty komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 2 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettujen heinä- tai nurmirehukasvien kasvattamiseen; ja

2) se on enintään kolmasosalta alueen pinta-alasta puiden tai pensaiden peittämää ja alueella kasvaa enintään 50 puuta hehtaarilla.

Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi edellytetään, että ala tarkasteluajankohtia edeltävien viiden vuoden aikana:

1) on kasvanut komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 2 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetulla tavalla vain heinä- tai nurmirehukasveja;

2) ei ole ollut ilmoitettuna vuosittaisella tukihakemuksella komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 2 artiklan toisessa kohdassa lueteltuna kesantona; ja

3) ei ole kuulunut viljelykiertoon; heinä- tai nurmirehukasveilla ollut ala katsotaan peltoalaksi, jos viljelijä osoittaa pellon olleen osana viljelykiertoa.


Vuonna 2007 ensimmäisessä momentissa tarkasteltavat vuodet tarkoittavat vuosia 2003 ja 2007. Toisessa ja kolmannessa momentissa tarkasteluajankohdat tarkoittavat 30 päivää toukokuuta 2003 sekä 30 päivää huhtikuuta 2007.


Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä helmikuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2007

Maa- ja metsätalousministeri
Juha Korkeaoja

Ylitarkastaja
Suvi Ruuska

Liite 1

Puutarhakasvit

Puutarhakasveihin luetaan ne kasvulohkot, joilla kasvatetaan koristekasveja, vihanneksia, siemenmausteita, mauste- ja lääkekasveja. Koristekasveilla tarkoitetaan tässä yksi- ja monivuotisia avomaalla leikko- ja kuivakukiksi viljeltyjä koristekasveja. Vihanneksiin luetaan myös muun muassa tilli, persilja ja piparjuuri sekä monivuotiset vihannekset kuten maa-artisokka, raparperi ja parsa. Siemenmausteisiin luetaan muun muassa korianteri, kumina ja sinapit. Mauste- tai lääkekasveihin voidaan lukea muun muassa basilika, etelänarnikki, helokki, iisoppi, kamomillasaunio, kangasajuruoho, kehäkukka, keltakatkero, kesäkynteli, kissanminttu, koiruoho, kultapiisku, liperi, maraljuuri, maurinmalva, maustekirveli, maustemeirami, mintut, mäkikuisma, särmäkuisma, mäkimeirami, niittyhumala, nokkonen, ei kuitenkaan kuitunokkonen, punahattu, purasruoho, rakuuna, ratamot, reunuspäivänkakkara, rohtoraunioyrtti, rohtosormustinkukka, rohtovirmajuuri, ryytisalvia, saksankirveli, siankärsämö, sitruunamelissa, takiaiset, timjami, tuoksuampiaisyrtti, ukontulikukka, rohtotulikukka, unikko, öljyunikko, villasormustinkukka, väinönputki, yrtti-iiso ja lääkepaju. Lääkepajun viljelystä edellytetään sopimusta lääketehtaan kanssa.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.