179/2007

Annettu Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2007

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2007 maksettavasta mehiläistalouden kansallisesta pesäkohtaisesta tuesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 4 §:n 2 momentin, 15 §:n 3 momentin ja 16 §:n 5 momentin nojalla:

1 §
Yleistä

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 §:n 4 kohdassa tarkoitettuna muuna kansallisena tukena voidaan maksaa mehiläistalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi mehiläistalouden kansallista pesäkohtaista tukea vuodelta 2007 siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) mehiläistarhaajalla luonnollista henkilöä, luonnollisten henkilöiden muodostamaa yhtymää tai jakamatonta kuolinpesää sekä luonnollisten henkilöiden muodostamaa avointa yhtiötä, kommandiittiyhtiötä, osuuskuntaa, osakeyhtiötä ja yhdistystä taikka säätiötä, julkisoikeudellista yhteisöä, koulutilaa tai vankilatilaa, joka harjoittaa mehiläistaloutta;

2) mehiläisyhteiskunnalla Suomessa sijaitsevan, kesyistä mehiläisistä (Apis mellifera) koostuvan emon, työmehiläisten ja sikiöiden sekä niiden hoitamiseen tarvittavan pesäkaluston muodostamaa kokonaisuutta;

3) toimintapisteellä rakennusta, rakennelmaa tai suojaa, jossa voidaan tehdä mehiläistalouden sadonkorjuutöitä ja kaluston kunnostustöitä tai varastoida satoa ja kalustoa.

3 §
Tuen maksamisen edellytykset

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että mehiläistarhaaja hallitsee omistajana, vuokramiehenä taikka testamenttiin, muuhun perintöoikeudelliseen saantoon tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla 31 päivänä toukokuuta 2007 vähintään viittätoista talvehtinutta mehiläisyhteiskuntaa tuotantokauden 2007 ajan. Tukea ei makseta hakuvuoden keväällä tehdyistä jaokkeista ja parveilun seurauksena syntyneistä uusista mehiläisyhteiskunnista. Tuen maksun perusteena olevia mehiläisyhteiskuntia on tuotantokauden aikana hoidettava siten, että niistä voidaan tuen myöntämisvuonna kerätä normaali sato.

Mehiläistarhaajalla tulee olla viimeksi toimitetun tai sitä edeltävän verotuksen mukaan tai tuen hakemista edeltävänä verovuonna tuloa mehiläistaloustuotteiden myynnistä.

Jos 2 momentissa tarkoitetut tulot eivät käy ilmi suoraan veroilmoituksesta, hakijan tulee osoittaa ne veroilmoituksella sekä muistiinpanoilla, joista käy ilmi mehiläistalouden tulot ja menot.

Jos hakija on aloittanut mehiläistalouden harjoittamisen tuen hakemista edeltävän vuoden aikana tai sen jälkeen eikä voi osoittaa tuloja 2 tai 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, hakijan tulee osoittaa, että hänellä on ollut toiminnan aloittamiseen tarvittavia hankintamenoja.

Jos kyseessä on useamman mehiläistarhaajan yhdessä harjoittamasta mehiläistarhauksesta tai yhteisömuodossa harjoitettavasta mehiläistarhauksesta, tukea voidaan maksaa, jos vähintään yksi mehiläistarhausta itse harjoittava mehiläistarhaaja, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää tukilain 3 §:n 2 momentin ikää koskevan edellytyksen.

4 §
Vakiintuneen mehiläisyhteiskuntamäärän käyttäminen

Jos tuen maksun perusteena oleva talvehtinut mehiläisyhteiskuntamäärä on ollut poikkeuksellisen alhainen talvituhojen, eläintautien, petoeläinten aiheuttamien vahinkojen tai muun niihin verrattavan seikan johdosta, tuki voidaan maksaa sen mehiläisyhteiskuntamäärän perusteella, jonka perusteella tuen hakijalle on maksettu mehiläistalouden kansallista pesäkohtaista tukea vuonna 2006.

Mehiläisyhteiskuntamäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos mehiläisyhteiskuntien määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä on lisäksi oltava eläinlääkärin antama todistus.

Edellytyksenä tuen maksamiselle on, että toimitettua selvitystä voidaan pitää luotettavana.

5 §
Tuen suuruus

Pesäkohtaista tukea maksetaan 18 euroa vuodessa mehiläisyhteiskuntaa kohti.

6 §
Valvonnasta aiheutuvat seuraamukset

Jos hakemuksessa ilmoitetun ja tuen valvonnassa todetun mehiläisyhteiskuntien lukumäärän erotuksen suhde todettuun lukumäärään on:

1) enintään 5 prosenttia tai enintään 2 mehiläisyhteiskuntaa, tuki maksetaan valvonnassa todetun mehiläisyhteiskuntien lukumäärän mukaisena;

2) yli 5 prosenttia tai yli 2 mehiläisyhteiskuntaa ja enintään 20 prosenttia, valvonnassa todetusta mehiläisyhteiskuntien lukumäärästä vähennetään todetun ylityksen verran;

3) yli 20 prosenttia, mutta alle 40 prosenttia, valvonnassa todetusta mehiläisyhteiskuntien lukumäärästä vähennetään todettu ylitys kaksinkertaisena; tai

4) vähintään 40 prosenttia, tukea ei makseta lainkaan.

7 §
Mehiläisyhteiskuntien hoitotapaan liittyvät seuraamukset

Jos mehiläisyhteiskunnan hoitotapa ei täytä 3 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjä vaatimuksia, kyseisestä mehiläisyhteiskunnasta ei makseta tukea.

Jos hoitotapaan liittyvistä puutteista tai laiminlyönneistä aiheutuviksi määriteltyjen seuraamusten vuoksi hylättävien mehiläisyhteiskuntien lukumäärä ylittää 50 prosenttia valvonnassa todetusta määrästä, tukea ei makseta lainkaan.

8 §
Hakemuksen peruuttaminen

Tukihakemus voidaan peruuttaa ennen valvonnasta ilmoittamista tai ennen tuen maksatusta.

9 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä helmikuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2007

Maa- ja metsätalousministeri
Juha Korkeaoja

Ylitarkastaja
Esa Hiiva

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.