1034/2006

Annettu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2006

Valtiovarainministeriön asetus rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista

Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään varojen arvostamisesta verotuksessa 22 päivänä joulukuuta 2005 annetun lain (1142/2005) 30 §:n 1 ja 2 momentin nojalla:

Yleisiä määräyksiä
1 §

Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 30 prosenttia.

2 §

Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.

3 §

Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.

Asuinrakennukset
4 §

Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.

5 §

Pientalojen pinta-alan perusarvo on 495,46 euroa/m2.

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 395,26 euroa/m2.

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960―1969, on pinta-alan perusarvo 447,22 euroa/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

1) jos rakennuksen pinta-ala on:

― yli 60 m2 mutta enintään 120 m2 perusarvosta vähennetään 0,845 euroa jokaiselta alarajan (60 m2) ylittävältä neliömetriltä;

― yli 120 m2, alennus on 50,70 euroa/m2,

2) jos rakennuksesta puuttuu:

― vesijohto ja viemäri, alennus on 31,92 euroa/m2;

― keskuslämmitys, alennus on 36,18 euroa/m2;

― sähkö, alennus on 19,11 euroa/m2.

6 §

Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 169,98 euroa/m2.

7 §

Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.

8 §

Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 495,46 euroa/m2.

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, pinta-alan perusarvo on 395,26 euroa/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

1) jos rakennuksessa on hissi, lisäarvo on 20,97 euroa/m2;

2) jos rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on yli 80 m2 mutta enintään 120 m2 perusarvosta vähennetään 1,271 euroa jokaiselta alarajan (80 m2) ylittävältä neliömetriltä;

― jos yli 120 m2, alennus on 50,84 euroa/m2,

3) jos rakennuksen kerrosluku kellari mukaan lukien on 3 kerrosta, lisäarvo on 25,80 euroa/m2;

― 4 kerrosta, lisäarvo on 12,79 euroa/m2;

― 5 kerrosta, lisäarvo on 0;

― 6 kerrosta, alennus on 12,79 euroa/m2;

― 7 kerrosta, alennus on 25,80 euroa/m2;

― 8 kerrosta tai enemmän, alennus on 38,59 euroa/m2.

9 §

Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.

10 §

Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 395,26 euroa/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

1) jos rakennuksen pinta-ala on yli 10 m2 mutta enintään 70 m2, perusarvosta vähennetään 2,583 euroa jokaiselta alarajan (10 m2) ylittävältä neliömetriltä;

― yli 70 m2, alennus on 154,98 euroa/m2,

2) jos rakennus on talviasuttava lisäarvo on 33,03 euroa/m2;

3) jos rakennuksessa on kuisti, lisäarvo kuistineliömetriltä on 65,88 euroa.

11 §

Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 263,50 eurolla lisättynä 5,748 eurolla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden.

Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on:

― viemäri, 395,26 euroa;

― vesijohto, 495,46 euroa;

― WC, 655,05 euroa;

― sauna 655,05 euroa.

12 §

Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.

13 §

Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.

Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 322,89 euroa/m2.

Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 168,13 euroa/m2. Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 131,76 euroa/m2.

Toimistorakennukset
14 §

Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.

15 §

Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 686,61 euroa/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

1) jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on yli 3,2 m mutta enintään 3,5 m perusarvoon lisätään 14,099 euroa jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä;

― jos yli 3,5 m, lisäarvo on 84,59 euroa/m2,

2) rakennuksen muoto:

― jos rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita, alennus on 70,51 euroa/m2;

― jos rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia, alennus on 0;

― jos rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempi, lisäarvo on 36,18 euroa/m2,

3) varasto- ja paikoitustilat:

― jos varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 42,86 euroa/m2;

― jos varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 0;

― jos varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 % rakennuksen pinta-alasta, lisäarvo on 28,20 euroa/m2,

4) hissit:

― jos rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 %, alennus on 55,67 euroa/m2;

― jos hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 % alennus on 0;

― jos hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 1 % lisäarvo on 85,54 euroa/m2;

5) ilmastointi:

― jos rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, alennus on 55,67 euroa/m2;

― jos rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus, alennus on 0;

― jos edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä, lisäarvo on 70,51 euroa/m2.

Myymälärakennukset
16 §

Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.

17 §

Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 211,54 euroa/m3.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

1) jos rakennuksen tilavuus on:

― yli 700 m3 mutta enintään 2 500 m3 perusarvosta vähennetään 2,583 euroa jokaiselta alarajan (700 m3) ylittävältä 100 m3:ltä;

― jos yli 2 500 m3 mutta enintään 10 000 m3 perusarvosta vähennetään 2,583 euroa jokaiselta 700 m3 ylittävältä 100 m3:ltä 2 500 m3:iin saakka ja 0,334 euroa jokaiselta 2 500 m3 ylittävältä 100 m3:ltä,

― jos yli 10 000 m3 alennus on 71,54/m3

2) jos kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 20 % mutta enintään 40 %, perusarvosta vähennetään 1,084 euroa jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä;

― jos yli 40 %, alennus on 21,68 euroa/m3,

3) jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on vähintään 3 m mutta enintään 6,2 m perusarvosta vähennetään 1,707 euroa jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä;

― jos yli 6,2 m, alennus on 54,62 euroa/m3,

4) jos rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen, lisäarvo on 16,71 euroa/m3.

Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 164,22 euroa/m3. Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.

Teollisuusrakennukset
18 §

Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.

19 §

Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 82,56 euroa/m3.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

1) jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on yli 3,8 m mutta enintään 5,8 m, perusarvosta vähennetään 4,175 euroa jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä;

― jos yli 5,8 m mutta enintään 8,8 m perusarvosta vähennetään 4,175 euroa jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin saakka ja 2,097 euroa jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä;

― jos yli 8,8 m alennus on 29,28 euroa/m3,

2) lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia;

― jos rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- tai toimistotiloja alennus on 23,57 euroa/m3;

― jos rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön, alennus on 14,85 euroa/m3;

― jos rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18°C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 0;

― jos rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18°C, sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta sekä rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä lisäarvo on 14,47 euroa/m3.

3) ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:

― jos rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 14,85 euroa/m3;

― jos rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 %, alennus on 0;

― jos rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä, lisäarvo on 14,47 euroa/m3.

4) jos rakennus on vähintään kolmikerroksinen, lisäarvo on 12,79 euroa/m3;

5) jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on yli 5 000 m3 mutta enintään 10 000 m3 vähennetään sen perusarvosta 2,561 euroa alarajan (5 000 m3) ylittävältä jokaiselta 1 000 m3:ltä;

― jos yli 10 000 m3, alennus on 12,81 euroa/m3.

Muut rakennukset ja rakennelmat
20 §

Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.

21 §

Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4―19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.

Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 70 prosentin tasoon laskettuja keskimääräisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti:

1) hoitoalan rakennukset:

― keskussairaalat 1 028,04 euroa/m2;

― aluesairaalat 827,63 euroa/m2;

― terveyskeskukset ja paikallissairaalat 766,39 euroa/m2;

― kunnallis- ja vanhainkodit, parantolat, hoito- ja kuntoutuslaitokset, palvelukeskukset, joissa on sekä palvelutaloja että asuntoja, lastenkodit ja koulukodit 673,61 euroa/m2;

― vankilat 176,29 euroa/m3.

2) kokoontumisrakennukset:

― teatteri-, konsertti- ja kongressirakennukset 874,04 euroa/m2. Teatterirakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiassa rakennettu näyttämötiloiksi katsomoineen. Rakennuksessa on myös aula-, keittiö-, kahvio- ja sosiaalitiloja. Teatterirakennuksiin rinnastetaan konsertti- ja kongressirakennukset;

― kirjastorakennukset ja arkistot 658,77 euroa/m2. Kirjastorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tiloista valtaosan muodostaa kirjastosali. Rakennuksessa voi olla myös näyttely-, toimisto-, varasto- ja sosiaalitiloja. Arkistot rinnastetaan kirjastorakennuksiin;

― museot ja taidegalleriat 614,23 euroa/m2. Museo- ja taidegalleriarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on pääasiallisesti näyttelytiloja ja varastoja sekä jossa voi olla toimisto-, väestösuoja- ja asuintiloja;

― seurakuntatalot 766,39 euroa/m2. Seurakuntatalolla tarkoitetaan pääasiassa kokoontumis- ja kerhotiloiksi rakennettuja seurakuntarakennuksia. Rakennuksessa on kerho-, kokoontumis-, toimisto-, varasto-, sosiaali-, keittiö- ja asuintiloja;

― nuorisotalot 695,88 euroa/m2. Nuorisotalorakennuksen tilat on pääasiallisesti rakennettu monitoimitiloiksi. Rakennuksessa voi olla myös kahvio-, keittiö- ja sosiaalitiloja;

― uudenaikaiset kirkkorakennukset 1 107,84 euroa/m2. Kirkkorakennuksessa on kirkko- ja seurakuntasali sekä kerho-, keittiö-, toimisto-, väestönsuoja- että asuintiloja;

― puukirkot ja ennen vuotta 1950 rakennetut kivikirkot 193,00 euroa/m3;

― monitoimi- ja urheilutalot 673,61 euroa/m2. Urheilutalojen tiloista valtaosan muodostavat liikunta- ja kuntosalit. Lisäksi rakennuksissa on toimisto-, kokous-, varasto-, keittiö-, kahvila- sekä peseytymis- ja pukeutumistiloja;

― stadion- ja katsomorakennukset 656,92 euroa/m2. Katsomorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on myös peseytymis-, pukeutumis-, oleskelu- ja hallitiloja,

3) opetusrakennukset:

― peruskoulu- ja lukiorakennukset 744,12 euroa/m2;

― ammattikoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset sekä kurssikeskukset 695,88 euroa/m2;

― korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset 766,39 euroa/m2,

4) liikenteen rakennukset ja muut rakennukset:

― linja-auto-, rautatie-, lentoasema- ja satamaterminaalit 799,81 euroa/m2. Vanhat puurakenteiset asemarakennukset rinnastetaan pientaloihin;

― nykyaikaiset yli 10 000 brm2 terminaalirakennukset 1 131,97 euroa/m2;

― tietoliikennerakennukset 484,34 euroa/m2. Tietoliikennerakennuksia ovat esimerkiksi puhelin-, linkki- ja viestiasemarakennukset. Laitetilojen lisäksi rakennuksessa voi myös olla asuin-, toimisto- ja varastotilaa;

― kasarmirakennukset 515,88 euroa/m2. Jos kasarmirakennus on puurakenteinen, sen arvo on 415,67 euroa/m2;

― paloasemarakennukset 656,92 euroa/m2. Jos paloasemarakennus on puurakenteinen, sen arvo on 588,25 euroa/m2;

― vesitornit, yli 750 vesi-m3 441,65 euroa/vesi-m3 ja alle 750 vesi-m3 588,26 euroa/vesi-m3.

Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannuksia.

Voimaantulo
22 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2006. Sitä sovelletaan määrättäessä rakennuksen ja rakennelman verotusarvoa vuodelta 2006.

Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2006

Toinen valtiovarainministeri
Ulla-Maj Wideroos

Neuvotteleva virkamies
Jukka Vanhanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.