837/2005

Annettu Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2005

Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä maaleissa ja lakoissa sekä ajoneuvojen korjausmaalaustuotteissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään 4 päivänä helmikuuta 2000 annetun ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla:

1 §
Tavoite ja soveltamisala

Tämän asetuksen tavoitteena on ehkäistä ympäristön ja erityisesti ilman pilaantumista, joka aiheutuu siitä, että haihtuvat orgaaniset yhdisteet osallistuvat alailmakehän otsonin muodostumiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi näiden yhdisteiden enimmäispitoisuutta eräissä maaleissa ja lakoissa sekä ajoneuvojen korjausmaalaustuotteissa rajoitetaan siten kuin jäljempänä säädetään.

Tätä asetusta sovelletaan liitteessä 1 mainittuihin maaleihin ja lakkoihin, joita käytetään rakennuksiin, niiden koristeisiin ja kiinteisiin kalusteisiin sekä rakennuksiin liittyviin rakenteisiin toiminnallisessa, somistamis- tai suojaamistarkoituksessa, aerosoleja lukuun ottamatta. Tätä asetusta sovelletaan myös liitteessä 1 mainittuihin ajoneuvojen korjausmaalaustuotteisiin, joita käytetään ajoneuvolaissa (1090/2002) määriteltyjen autojen tai niiden osien maalaukseen osana ajoneuvon korjausta, entisöintiä tai koristelua tuotantolaitoksen ulkopuolella.

Tätä asetusta ei sovelleta tuotteisiin, jotka myydään käytettäviksi orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (435/2001) soveltamisalaan kuuluvissa toiminnoissa tai laitoksissa, joille on myönnetty ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukainen ympäristölupa tai jotka ovat hakeneet sitä taikka jotka on ilmoitettu merkittäviksi ympäristönsuojelulain 65 §:n mukaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ja jotka noudattavat viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2007 mainitun asetuksen vaatimuksia.

Kuluttajien ja työntekijöiden terveyden ja työympäristön suojelemisesta on säädetty erikseen.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan :

1) aineilla kemiallisia alkuaineita ja niiden yhdisteitä sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai teollisesti tuotettuina;

2) valmisteella kahden tai useamman aineen seoksia tai liuoksia;

3) orgaanisella yhdisteellä yhdistettä, joka sisältää hiiltä ja ainakin yhtä seuraavista aineista: vety, happi, rikki, fosfori, pii ja typpi tai jokin halogeeni, ei kuitenkaan hiilen oksideja, epäorgaanisia karbonaatteja eikä bikarbonaatteja;

4) haihtuvalla orgaanisella yhdisteellä («VOC»-yhdisteellä) orgaanista yhdistettä, jonka kiehumispiste normaali-ilmanpaineessa 101,3 kPa mitattuna on enintään 250o C;

5) «VOC»-pitoisuudella «VOC»- yhdisteiden määrää ilmaistuna grammoina litrassa siinä muodossa kuin se on käyttövalmiissa tuotteessa, ei kuitenkaan sellaisten jossakin tuotteessa olevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrää, jotka kuivattaessa reagoivat kemiallisesti muodostaakseen osan maalista tai pinnoitteesta;

6) orgaanisella liuottimella «VOC»-yhdisteitä sisältävää liuotinta, jota käytetään sellaisenaan tai yhdessä muiden aineiden kanssa raaka-aineiden, tuotteiden tai jäteaineiden liuottamiseen tai ohentamiseen tai jota käytetään puhdistusaineena epäpuhtauksien liuottamiseen tai liuotteena, dispergointiväliaineena, viskositeetin säätäjänä, pintajännityksen poistajana, pehmittimenä taikka säilöntäaineena;

7) pinnoitteella ja maalilla orgaanisia liuottimia sisältävää valmistetta, jota käytetään antamaan pinnalle koristava, suojaava tai muu käyttötarpeen mukainen vaikutus;

8) kalvolla yhtenäistä päällyskerrosta, joka saadaan aikaan levittämällä pinnalle yksi tai useampia kerroksia pinnoitetta tai maalia;

9) vesiohenteisella maalilla ja pinnoitteella (VO) maalia tai pinnoitetta, jonka viskositeettia säädetään vedellä;

10) liuotinohenteisella maalilla ja pinnoitteella (LO) maalia tai pinnoitetta, jonka viskositeettia säädetään orgaanisella liuottimella;

11) markkinoille luovuttamisella tuotteen asettamista kolmansien osapuolten saataville maksua vastaan tai maksutta ja maahantuontia Euroopan yhteisön tullialueelle.

3 §
Raja-arvot tuotteiden «VOC»-pitoisuudelle

Markkinoille luovutettavien liitteen 1 kohdassa 1 määriteltyjen maalien ja lakkojen «VOC»-pitoisuus ei saa ylittää liitteen 2 taulukon 1 mukaisia ensimmäisen vaiheen raja-arvoja eikä liitteen 1 kohdassa 2 määriteltyjen ajoneuvojen korjausmaalauksessa käytettävien tuotteiden «VOC»-pitoisuus liitteen 2 taulukon 2 mukaisia raja-arvoja 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen.

Markkinoille luovutettavien liitteen 1 kohdassa 1 määriteltyjen maalien ja lakkojen «VOC»-pitoisuus ei saa ylittää liitteen 2 taulukon 1 mukaisia toisen vaiheen raja-arvoja 1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen.

4 §
Tuotteiden merkitseminen

Markkinoille luovutettavat tuotteet on merkittävä siten, että merkinnästä ilmenee liitteen 1 mukainen tuotteen alaluokka ja tuotteen «VOC»-pitoisuudelle liitteessä 2 määritelty raja-arvo grammoina litrassa sekä käyttövalmiin tuotteen «VOC»-yhdisteiden enimmäispitoisuus grammoina litrassa.

5 §
Poikkeus vanhan ajoneuvon entistämiseen tai korjaukseen tarvittavien tuotteiden myyntiin tai ostoon

Suomen ympäristökeskus voi myöntää hakemuksesta poikkeuksen myydä tai välittää tuotteita, joiden «VOC»-pitoisuus ylittää liitteen 2 taulukon 2 mukaisen raja-arvon, jos tuotteita myydään tai välitetään käytettäväksi ajoneuvolain (1090/2002) 24 §:ssä tarkoitetun museoajoneuvon tai muun vanhan ajoneuvon, joka on tarkoitus saada luokitelluksi museoajoneuvoksi, entistämiseen tai korjaamiseen.

Jos myyjällä ei ole 1 momentissa tarkoitettua poikkeusta, vanhan ajoneuvon entistäjän tai korjaajan tulee hakea Suomen ympäristökeskukselta poikkeusta näiden tuotteiden ostamiseen tai maahantuontiin. Poikkeus voidaan myöntää, jos kysymyksessä on ajoneuvolain 24 §:ssä tarkoitettu museoajoneuvo tai muu vanha ajoneuvo, joka on tarkoitus saada luokitelluksi museoajoneuvoksi.

6 §
Poikkeus erityistä historiallista ja kulttuurista arvoa omaavan rakennuksen entistämiseen tai ylläpitoon tarvittavien tuotteiden myyntiin

Suomen ympäristökeskus voi myöntää poikkeuksen myydä tai välittää tuotteita, joiden «VOC»-pitoisuus ylittää liitteen 2 taulukon 1 mukaisen raja-arvon, jos tuotteita myydään tai välitetään käytettäviksi seuraavien erityistä historiallista ja kulttuurista arvoa omaavien kohteiden tai rakennusten entistämiseen tai ylläpitoon:

1) asemakaavalla suojellut arvokkaat rakennukset tai alueet;

2) asemakaavalla rakennussuojelualueeksi merkityt kohteet;

3) kohteet, jotka on suojeltu rakennussuojelulailla (60/1985), kirkkolailla (1054/1993), muinaismuistolailla (295/1963) tai valtion omistamien rakennusten suojelusta annetulla asetuksella (480/1985);

4) kohteet, jotka on todettu valtakunnallisissa, alueellisissa tai paikallisissa inventoinneissa rakennushistoriallisesti tai kulttuurisesti arvokkaiksi;

5) kohteet, jotka on hyväksytty maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen (SopS 19/1987) mukaiseen maailmanperintöluetteloon;

6) kohteet, joille on myönnetty rakennussuojelulain 19 §:n mukaan Museoviraston rakennusten entistämisavustusta tai alueellisen ympäristökeskuksen rakennusperinnön hoitoavustusta;

7) muut 1―6 kohdassa tarkoitettuihin kohteisiin rinnastettavat erityistä historiallista ja kulttuurista arvoa omaavat kohteet.

7 §
Poikkeus erityistä historiallista ja kulttuurista arvoa omaavan rakennuksen entistämiseen tai ylläpitoon tarvittavien tuotteiden ostoon

Jos myyjällä ei ole 6 §:ssä tarkoitettua poikkeusta, rakennuksen entistäjän tai ylläpitäjän tulee hakea Suomen ympäristökeskukselta poikkeusta tuotteen ostamiseen tai maahantuontiin.

Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen mukaiseen maailmanperintöluetteloon hyväksytyissä kohteissa, joissa on useita rakennuksia, poikkeusta voi hakea myös rakennusten omistajien tai ylläpitäjien edustaja. Poikkeus voidaan hakea kohteen kaikille rakennuksille yhdellä hakemuksella.

8 §
Poikkeushakemuksen sisältö

Edellä 5―7 §:n mukaisen poikkeushakemuksen tulee sisältää:

a) hakijan nimi ja yhteystiedot;

b) tieto siitä, haetaanko lupa ostaa tai myydä tuotetta;

c) selvitys tuotteen käyttökohteesta ja siitä tarvitaanko tuotetta erityistä historiallista ja kulttuurista arvoa omaavan rakennuksen vai ajoneuvon entistämiseen tai ylläpitoon;

d) tiedot tuotteen alaluokasta liitteen 1 mukaisesti,

e) ostettavan tai myytävän tuotteen kokonaismäärä;

f) tuotteen «VOC»-pitoisuus;

Hakemukseen on liitettävä Museoviraston tai muun museoviranomaisen lausunto taikka muu selvitys rakennuksen historiallisesta ja kulttuurisesta merkittävyydestä, jos haetaan poikkeusta erityistä historiallista ja kulttuurista arvoa omaavan rakennuksen entistämiseen tai ylläpitoon käytettävälle tuotteelle. Ajoneuvon korjaamiseen tai entistämiseen tarvittavaa tuotetta koskevaan hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, että kyseessä on museoajoneuvo tai että ajoneuvo voidaan luokitella museoajoneuvoksi.

9 §
Käsittelymaksu

Suomen ympäristökeskus voi periä poikkeushakemuksen käsittelystä maksun Suomen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1240/2003) mukaisesti.

10 §
«VOC»-pitoisuuden määritysmenetelmät

Tuotteiden «VOC»-pitoisuuksien määrittelyssä on käytettävä liitteen 3 mukaisia analyysimenetelmiä.

11 §
Valvonta

Suomen ympäristökeskus vastaa tämän asetuksen valvonnan järjestämisestä ja laatii valvontaohjelman, jolla seurataan asetuksen noudattamista. Ympäristönsuojelulain 22 §:n 1 momentin mukaiset valvontaviranomaiset valvovat tämän asetuksen noudattamista.

Valvontaohjelmaa voidaan tarpeen vaatiessa muuttaa Suomen ympäristökeskuksen tai ympäristöministeriön aloitteesta.

12 §
Tietojen toimittaminen ja niiden käsittely

Myyjän tai maahantuojan, joka myy tai välittää liitteen 2 tai 5―7 §:n mukaisia tuotteita, on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Suomen ympäristökeskukselle edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot maahantuomiensa ja myymiensä tuotteiden määristä ja käyttökohteista. Tiedot toimitetaan ensimmäisen kerran vuodelta 2007. Suomen ympäristökeskus laatii tiedoista kertomuksen ja toimittaa sen ympäristöministeriölle seuraavan kesäkuun loppuun mennessä.

13 §
Markkinoille luovuttaminen

Tuotteita, jotka valmistaja tai maahantuoja osoittaa valmistetun ensimmäisessä vaiheessa ennen 1 päivää tammikuuta 2007 tai toisessa vaiheessa ennen 1 päivää tammikuuta 2010 ja joiden «VOC»-pitoisuus ylittää liitteen 2 mukaiset raja-arvot ja joita ei ole merkitty 4 §:n mukaisesti, voidaan luovuttaa markkinoille ensimmäisessä vaiheessa 31 päivään joulukuuta 2007 saakka ja toisessa vaiheessa 31 päivään joulukuuta 2010 saakka.

14 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä lokakuuta 2005.

Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2005

Ympäristöministeri
Jan-Erik Enestam

Ylitarkastaja
Anneli Karjalainen

Liitteet 1-3

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.