811/2005

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2005

Tasavallan presidentin asetus Suomen Punaisesta Rististä

Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministerin esittelystä, säädetään Suomen Punaisesta Rististä 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (238/2000) 5 §:n nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Kotipaikka

Järjestön Suomen Punainen Risti – Finlands Röda Kors kotipaikka on Helsinki.

2 §
Tarkoitus

Järjestön tarkoituksena on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen perusperiaatteiden (Punaisen Ristin perusperiaatteet) mukaisesti:

1) kaikissa oloissa suojella elämää ja terveyttä sekä puolustaa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia;

2) edistää kansojen välistä yhteistyötä ja rauhaa;

3) pelastaa ihmishenkiä kotimaassa ja ulkomailla;

4) auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia inhimillisten kärsimysten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi;

5) tukea ja avustaa maan viranomaisia niin rauhan kuin sodan ja aseellisten selkkausten aikana ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi;

6) edistää kansalaisten keskuudessa yhteisvastuuta ja auttamismieltä;

7) lisätä ymmärrystä Punaisen Ristin työtä ja yleisinhimillisiä pyrkimyksiä kohtaan;

8) vahvistaa järjestön valmiutta ja toimintaedellytyksiä.

3 §
Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö:

1) ylläpitää auttamisvalmiutta ja harjoittaa humanitaarista avustustoimintaa;

2) ylläpitää auttamismieltä ja hankkii jäseniä;

3) harjoittaa ja kehittää osaltaan pelastustoimen vapaaehtoistoimintaa sekä huolehtii henkilötiedustelutoiminnasta;

4) harjoittaa tarvittavaa sosiaali- ja terveyspalvelutoimintaa;

5) harjoittaa veripalvelutoimintaa veripalvelulain (197/2005) mukaisesti;

6) harjoittaa nuorisotyötä ja -toimintaa;

7) harjoittaa monikulttuurisuustyötä ja kansainvälisyyskasvatusta;

8) kouluttaa vapaaehtoisia ja ammattihenkilöstöä sekä organisoi näiden työtä;

9) harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa;

10) tekee tunnetuksi Suomen Punaisesta Rististä annetun lain (238/2000) 1 §:n 1 momentissa mainittuja valtiosopimuksia sekä muuta kansainvälistä humanitaarista oikeutta sekä omalta osaltaan edistää niiden täytäntöönpanoa ja noudattamista;

11) järjestää avustuskeräyksiä ja kampanjoita;

12) harjoittaa toimintansa tukemiseksi järjestön tarkoitusta edistävää taloudellista toimintaa sekä muuta varainhankintaa;

13) toimii yhteistyössä kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen keskuselinten sekä muiden maiden kansallisten yhdistysten kanssa;

14) voi toimia yhteistyössä toisten oikeuskelpoisten yhteisöjen, säätiöiden ja laitosten kanssa;

15) ryhtyy tarvittaessa muihin järjestön tarkoitusta edistäviin tai tukeviin toimiin.

4 §
Toimielimet

Järjestön paikalliset toimielimet ovat osaston kokous ja osaston hallitus.

Järjestön alueelliset toimielimet ovat piirin kokous ja piirin hallitus.

Järjestön valtakunnalliset toimielimet ovat yleiskokous, valtuusto, järjestön hallitus ja pääsihteeri.

5 §
Suojelija

Järjestön hallitus päättää tasavallan presidentin kutsumisesta järjestön suojelijaksi, kuten Suomen Punaisesta Rististä annetun lain 3 §:n 1 momentissa säädetään.

6 §
Tunnus

Punaisen ristin tunnuksen suojelu- ja ilmaisevasta käytöstä vastaa valtio eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain (947/1979) sekä Suomen Punaisesta Rististä annetun lain 1 §:n 1 momentissa mainittujen valtiosopimusten mukaisesti.

Järjestöllä on Punaisen Ristin kansainvälisesti tunnustettuna kansallisena yhdistyksenä oikeus käyttää punaisen ristin tunnusta ilmaisemaan omaa toimintaansa.

Järjestön hallitus valtakunnallisesti sekä piirin hallitus alueellisesti ja osaston hallitus paikallisesti omalta osaltaan valvovat punaisen ristin tunnuksen sekä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun nimen käyttöä.

Järjestön hallitus voi vahvistaa punaisen ristin tunnuksen käytöstä graafiset ohjeet sekä antaa tarvittaessa muitakin ohjeita.

7 §
Kielet

Järjestön kielet ovat suomi ja ruotsi. Saamelaisten kotiseutualueella järjestön toiminnassa turvataan saamelaisten kielelliset oikeudet noudattamalla soveltuvin osin saamen kielilakia (1086/2003).

8 §
Punaisen Ristin perusperiaatteet

Järjestön kaikkien jäsenten ja toimielinten on noudatettava toiminnassaan Punaisen Ristin perusperiaatteita.

Punaisen Ristin perusperiaatteiden sekä Suomen Punaisesta Rististä annetun lain 1 §:n 1 momentissa mainittujen valtiosopimusten perusteella järjestöllä jäsenineen ja toimielimineen on sekä oikeudellisesti että toiminnallisesti riippumaton asema suhteessa valtion ja kuntien viranomaisiin sekä muun julkisen vallan käyttäjiin.

Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muun julkisen vallan käyttäjien tulee kunnioittaa Punaisen Ristin perusperiaatteita.

9 §
Syrjintäkielto

Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolen, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella järjestön missään toiminnoissa, erityisesti jäsenyyteen liittyvissä asioissa.

2 luku

Jäsenet

10 §
Jäsenistö

Järjestön jäseniä ovat:

1) henkilöjäsenet, joista säädetään 11 §:ssä;

2) kunniajäsenet, joista säädetään 12 §:ssä;

3) kannatusjäsenet, joista säädetään 13 §:ssä.

11 §
Henkilöjäsenet

Järjestön henkilöjäseniä ovat:

1) varsinaiset jäsenet, jollaiseksi pääsee jokainen, joka noudattaa Punaisen Ristin perusperiaatteita ja edistää Punaisen Ristin tarkoituksen toteuttamista;

2) nuorisojäsenet, jollaiseksi pääsee jokainen alle 29-vuotias, joka noudattaa Punaisen Ristin perusperiaatteita ja edistää Punaisen Ristin tarkoituksen toteuttamista; sekä

3) perhejäsenet, jollaiseksi pääsee jokainen jonkin jo jäseneksi hyväksytyn henkilöjäsenen perheenjäsen, joka noudattaa Punaisen Ristin perusperiaatteita ja edistää Punaisen Ristin tarkoituksen toteuttamista.

Osaston hallitus hyväksyy henkilöjäsenen siihen osastoon, johon asianomainen haluaa liittyä. Jollei jäsen ilmoita, mihin osastoon hän haluaa liittyä, henkilöjäsen sijoitetaan hänen ilmoittamansa osoitteen perusteella asuinpaikkaansa lähinnä olevaan osastoon.

12 §
Kunniajäsenyys

Yleiskokous voi järjestön hallituksen esityksestä kutsua järjestön kunniajäseniksi niitä, jotka ovat erityisesti ansioituneet järjestön toiminnassa.

Piirin kokous voi piirin hallituksen esityksestä kutsua piirin kunniajäseniksi niitä, jotka ovat ansioituneet järjestön alueellisessa tai paikallisessa toiminnassa.

Osaston kokous voi osaston hallituksen esityksestä kutsua osaston kunniajäseniksi niitä, jotka ovat ansioituneet järjestön paikallisessa toiminnassa.

Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus sen järjestöyksikön kokouksessa, joka on kutsunut hänet kunniajäsenekseen. Kunniajäsenellä ei ole muita henkilöjäsenen oikeuksia eikä velvollisuuksia.

13 §
Kannatusjäsenet

Järjestö hallituksen päätöksellä, piirit piirin hallituksen päätöksellä ja osastot osaston hallituksen päätöksellä voivat ottaa itselleen kannatusjäseniä, joita voivat olla niin luonnolliset henkilöt kuin yksityis- ja julkisoikeudelliset oikeushenkilöt.

Kannatusjäsenellä ei ole henkilöjäsenen oikeuksia ja velvollisuuksia.

14 §
Jäsenen erottaminen ja eronneeksi katsominen

Osaston kokous voi osaston hallituksen esityksestä erottaa jäsenen, joka on menettelyllään vahingoittanut järjestöä tai on toiminnallaan järjestön jäsenenä loukannut Punaisen Ristin perusperiaatteita.

Erotettu jäsen voi vaatia erottamisasiansa uudelleenkäsittelyä järjestön hallituksessa. Kirjallinen vaatimus asiasta on tehtävä järjestön hallitukselle kuukauden kuluessa erottamispäätöksen tiedoksisaamisesta.

Jäsenmaksuvelvollinen jäsen, joka on jättänyt suorittamatta jäsenmaksunsa, katsotaan eronneeksi järjestöstä toimintavuoden päättyessä.

15 §
Jäsenluettelo

Järjestön hallitus pitää järjestön kaikista jäsenistä piiri- ja osastokohtaista luetteloa, johon merkitään kunkin jäsenen osalta nimi ja syntymäaika, jäsenyyden laji, riittävät osoitetiedot sekä 9 luvun mukaisesti annetut huomionosoitukset.

Järjestön jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin jäsentietoihinsa. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään henkilötietolaissa (523/1999). Hallitus tai pääsihteeri hallituksen valtuuttamana päättää, ovatko luovuttamisen edellytykset olemassa.

Jäsenluetteloa on pidettävä niin, että järjestön jäsen voi ilmoittaa kielekseen jonkin 7 §:ssä mainituista kielistä.

16 §
Jäsenmaksut ja kannatusmaksut

Henkilöjäsenet suorittavat järjestölle vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden valtuusto vahvistaa kevätkokouksessaan seuraavaksi kalenterivuodeksi. Nuorisojäsenille ja perhejäsenille voidaan vahvistaa alennettu jäsenmaksu. Valtuusto voi vahvistaa henkilöjäsenille ainaisjäsenmaksun, jonka suuruus on vähintään kymmenen vuoden vuotuinen jäsenmaksu. Valtuusto voi erityisestä syystä vahvistaa jollekin jäsenryhmälle alennetun henkilöjäsenmaksun, kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi yhteensä.

Kannatusjäsenet suorittavat järjestölle vuotuisen kannatusmaksun, jonka vähimmäismäärän valtuusto vahvistaa kevätkokouksessaan seuraavaksi kalenterivuodeksi.

Järjestön hallitus järjestää jäsenmaksujen valtakunnallisen perinnän.

17 §
Aloiteoikeus

Järjestön jokaisella jäsenellä ja toimielimellä on oikeus tehdä järjestön paikallista, alueellista tai valtakunnallista toimintaa koskevia aloitteita. Aloitteiden käsittelystä määrätään järjestön työjärjestyksessä.

3 luku

Luottamushenkilöt, nimenkirjoittaminen ja haasteen tiedoksiantaminen

18 §
Luottamushenkilöiden ehdolle asettaminen

Luottamushenkilöitä ehdolle asetettaessa tulee ehdokkailta edellyttää sitoutumista Punaisen Ristin perusperiaatteisiin sekä halua edistää Punaisen Ristin tarkoituksen toteuttamista. Tämän lisäksi tulee ottaa mahdollisimman tarkoin huomioon toimielinten kokoonpanossa alueellinen ja kielellinen sekä kummankin sukupuolen ja eri ikäryhmien edustus.

19 §
Luottamushenkilöiden kelpoisuus ja toimikausi

Järjestön luottamustoimeen voidaan tilintarkastajia ja valtion viranomaisten valtuustoon nimeämiä edustajia lukuun ottamatta valita vain järjestön henkilöjäsen.

Järjestön luottamustoimeen valitun on oltava 15 vuotta täyttänyt. Konkurssissa oleva, liiketoimintakieltoon määrätty tai se, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, ei voi olla järjestön luottamustoimessa.

Henkilöjäsentä ei saa valita samaksi toimikaudeksi sekä valtuustoon että järjestön hallitukseen.

Yleiskokouksen valitsemien luottamushenkilöiden toimikausi alkaa heti yleiskokouksen päätyttyä ja jatkuu seuraavan yleiskokouksen päättymiseen.

Piirin ja osaston luottamushenkilöiden toimikauden alkamisesta ja päättymisestä määrätään piirien ja osastojen johtosäännössä. Tällöin noudatetaan soveltuvilta osin, mitä tässä pykälässä säädetään.

20 §
Nimenkirjoittajat

Järjestön nimen kirjoittavat järjestön puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat, kukin erikseen yhdessä pääsihteerin tai yhden hallituksen keskuudestaan valtuuttaman jäsenen kanssa.

Piirin nimen kirjoittavat piirin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai kumpikin erikseen yhdessä piirin toiminnanjohtajan kanssa.

Osaston nimen kirjoittavat osaston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai kumpikin erikseen yhdessä osaston sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

Nimenkirjoittajan on oltava 18 vuotta täyttänyt. Konkurssissa oleva, liiketoimintakieltoon määrätty tai se, jonka toimikelpoisuutta on rajoitettu, ei voi toimia järjestön, piirin tai osaston nimenkirjoittajana.

21 §
Nimenkirjoittajaluettelo

Järjestön hallitus pitää nimen kirjoittamiseen oikeutetuista järjestön, piirien ja osastojen nimenkirjoittajista luetteloa, joka on esillä järjestön keskustoimistossa ja josta annetaan tietoja ja otteita niitä haluaville.

22 §
Haasteen tiedoksiantaminen

Haaste tai muu tiedoksianto on katsottava annetuksi järjestölle taikka sen piirille tai osastolle, kun joku yksikön nimen kirjoittamiseen oikeutetuista on saanut siitä tiedon.

4 luku

Osastot ja piirit

23 §
Osastot ja piirit

Osaston voi piirin hallituksen suostumuksella perustaa vähintään 20 järjestön henkilöjäsentä. Tällöin piirin hallitus määrää osaston nimen, kotipaikan, kielen ja alueen.

Osasto, joka rikkoo järjestöön kuulumisesta johtuvia velvoitteita, voidaan järjestön hallituksen päätöksellä erottaa järjestöstä. Tällöin osasto menettää oikeutensa käyttää Punaisen Ristin nimeä ja tunnusta. Osaston omaisuus siirtyy piirin hallituksen hoidettavaksi. Omaisuus on käytettävä järjestön tarkoitusta toteuttavaan toimintaan osaston alueella.

Jos osasto puretaan, päätös on tehtävä osaston kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan ääntenenemmistöllä annetuista äänistä.

Valtuusto määrää piirien lukumäärän, rajat ja nimet. Jos piirin aluetta laajennetaan tai supistetaan taikka jos muodostetaan uusi piiri jakamalla tai yhdistämällä piirejä tai piirien osia taikka jos piiri lakkautetaan, järjestön hallitus määrää, miten piirien omaisuus ja sitoumukset jaetaan.

Osastoihin sovelletaan 4 momentin säännöksiä siten, että päätökset tekee piirin hallitus sen jälkeen, kun osasto on päättänyt osaston jakaantumisesta uusiksi osastoiksi tai osastot ovat päättäneet osastojen yhdistymisestä toisiinsa kokouksissaan vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. Jäsen siirretään ilmoittamansa osoitteen perusteella asuinpaikkaansa lähinnä olevaan osastoon, jollei hän ilmoita, mihin osastoon hän haluaa siirtyä.

24 §
Äänioikeus ja äänivallan käyttäminen

Henkilöjäsenellä on äänioikeus osastonsa kokouksessa ja puhevalta sen piirin kokouksessa, johon hänen osastonsa kuuluu. Osaston kokous on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään kolme henkilöjäsentä.

Piirin kokouksessa osastolla on yksi äänivaltainen edustaja kutakin alkavaa 100 jäsentään kohden. Äänivaltaisten edustajien määrän perusteena on edellisen vuoden jäsenmaksunsa suorittaneiden osaston henkilöjäsenten määrä. Osaston edustajat piirin kokoukseen valitsee osaston hallitus. Piirin kokous on päätösvaltainen, kun vähintään yksi viidesosa piirin osastoista on edustettuna.

25 §
Osaston hallitus

Osaston hallitukseen kuuluvat osaston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään neljä ja enintään kymmenen muuta jäsentä sen mukaan kuin osaston kokous on päättänyt. Muista jäsenistä vähintään kaksi ja enintään viisi on vuosittain erovuorossa.

Osaston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut osaston hallituksen jäsenet valitsee osaston kokous kahden kalenterivuoden pituiseksi toimikaudeksi.

Osaston hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet sen jäsenistä osaston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna.

Osaston hallitus voi ottaa ja erottaa toiminnanjohtajan, jonka tehtävänä on valmistella osaston hallituksessa käsiteltävät asiat ja panna täytäntöön osaston hallituksen päätökset.

26 §
Piirin hallitus

Piirin hallitukseen kuuluvat piirin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään kuusi ja enintään kuusitoista muuta jäsentä sen mukaan kuin piirin kokous on päättänyt. Muista jäsenistä vähintään kolme ja enintään kahdeksan on vuosittain erovuorossa.

Piirin puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut piirin hallituksen jäsenet valitsee piirin kokous kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi.

Sama henkilö voidaan valita piirin hallituksen jäseneksi samaan tehtävään enintään kolmeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Piirin hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet sen jäsenistä piirin puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna.

Piirin hallitus ottaa ja erottaa toiminnanjohtajan, jonka tehtävänä on valmistella piirin hallituksessa käsiteltävät asiat ja panna täytäntöön piirin hallituksen päätökset.

5 luku

Yleiskokous

27 §
Varsinainen ja ylimääräinen yleiskokous

Järjestön varsinainen yleiskokous pidetään joka kolmas vuosi kesäkuun 20. päivään mennessä.

Ylimääräinen yleiskokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun valtuusto tai vähintään yksi kymmenesosa osastoista sitä vaatii. Ylimääräisessä yleiskokouksessa käsitellään asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka hallitus on kokoukselle esittänyt.

28 §
Äänivallan käyttäminen yleiskokouksessa

Järjestön yleiskokouksessa osastolla on yksi äänivaltainen edustaja kutakin alkavaa 200 jäsentä kohden. Äänivaltaisten edustajien määrän perusteena on edellisen vuoden jäsenmaksunsa suorittaneiden osaston henkilöjäsenten määrä. Osaston edustajat yleiskokoukseen valitsee osaston hallitus.

Yleiskokouksessa jokaisella piirillä on yksi piirin hallituksen valitsema äänivaltainen edustaja.

Yleiskokouksen toimihenkilöt sihteereitä lukuun ottamatta voidaan valita vain äänivaltaisista edustajista.

29 §
Läsnäolo- ja puheoikeus yleiskokouksessa

Yleiskokouksessa on läsnäolo-oikeus järjestön kaikilla jäsenillä sekä kaikilla niillä, joilla on puheoikeus.

Äänivaltaisten edustajien lisäksi puheoikeus yleiskokouksessa on tilintarkastajilla, valtuuston jäsenillä, järjestön hallituksen jäsenillä, pääsihteerillä sekä niillä, joille yleiskokous on päätöksellään myöntänyt puheoikeuden.

30 §
Yleiskokouksen koollekutsuminen sekä laillisuus ja päätösvaltaisuus

Järjestön hallituksen on ilmoitettava varsinaisen yleiskokouksen ajankohta ja paikka viimeistään neljä kuukautta ennen kokousta.

Kokouskutsu, jonka hallitus antaa, on lähetettävä osastoille ja piireille kirjeitse viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Yleiskokous on laillinen, jos se on kutsuttu koolle tämän pykälän mukaisesti, ja päätösvaltainen, jos kokouksessa on edustettuna vähintään yksi viidesosa osastoista.

31 §
Varsinaisen yleiskokouksen asiat

Järjestön varsinaisessa yleiskokouksessa:

1) kokouksen avaa järjestön puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista tai heidän estyneinä ollessaan iältään vanhin läsnä oleva järjestön hallituksen jäsen;

2) valitaan kokouksen puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa sekä tarvittava määrä sihteereitä;

3) kokouksen pöytäkirjaa tarkastamaan valitaan vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa;

4) valitaan kokoukselle ääntenlaskijoiden vanhin ja vähintään kuusi muuta ääntenlaskijaa;

5) todetaan kokouksen osanottajat ja vahvistetaan heidän valtuutensa;

6) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;

7) päätetään kokouksen työjärjestyksestä;

8) hyväksytään järjestön toiminnan ja talouden suuntaviivat seuraavaksi kolmeksi kalenterivuodeksi sekä päätetään käsittelyn yhteydessä tehtyjen ponsiehdotusten hyväksymisestä toimintasuunnitelmaa tukeviksi suosituksiksi;

9) valitaan järjestön puheenjohtaja sekä kolme varapuheenjohtajaa seuraavaksi kolmeksi vuodeksi;

10) valitaan järjestön hallituksen kuusi muuta jäsentä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi;

11) valitaan kolme tilintarkastajaa, joista vähintään yhden tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja, sekä kolme varatilintarkastajaa, joista vähintään yhden on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja, tarkastamaan järjestön tilejä kolmelta seuraavalta tilikaudelta;

12) valitaan valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 23 jäsentä ja varajäsentä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi;

13) käsitellään muut järjestön hallituksen esittämät asiat ja ne asiat, jotka yleiskokous kolmen neljäsosan ääntenenemmistöllä annetuista äänistä päättää ottaa käsiteltävikseen;

14) käsitellään yleiskokoukselle tehdyt aloitteet, jotka on toimitettava järjestön hallitukselle vähintään kaksi kuukautta ennen kokousta;

15) päätetään kokous.

32 §
Yleiskokouksen vaalitoimikunta

Yleiskokouksessa suoritettavia vaaleja valmistelee järjestön hallituksen asettama vaalitoimikunta, jonka jäseninä toimivat 28 §:n 2 momentin mukaisesti valitut piirien edustajat. Järjestön hallitus kutsuu vaalitoimikunnan koolle järjestäytymiskokoukseen yleiskokousvuotena helmikuun viimeiseen päivään mennessä.

Vaalitoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä tarvittaessa ottaa itselleen sihteerin.

Vaalitoimikunnan tehtävänä on todeta ne luottamushenkilöt, joiden vaali tulee toimitettavaksi yleiskokouksessa, sekä esittää perusteltu ehdotuksensa valittavista henkilöistä yleiskokoukselle.

6 luku

Valtuusto

33 §
Valtuuston kokoonpano

Valtuustossa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 23 muuta yleiskokouksen valitsemaa jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Jokaisen piirin tulee olla edustettuna valtuustossa.

Sama henkilö voidaan valita valtuuston jäseneksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen jäsenten lisäksi valtuustossa on kuusi valtion viranomaisten nimeämää jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Näistä yksi edustaa ulkoasiainministeriötä, yksi sisäasiainministeriötä, yksi puolustusministeriötä, yksi opetusministeriötä, yksi sosiaali- ja terveysministeriötä ja yksi työministeriötä.

34 §
Valtuuston tehtävät

Valtuuston tehtävänä on:

1) valvoa järjestön toiminnan toteutumista, taloutta ja hallintoa koko valtakunnan alueella;

2) hyväksyä järjestön työjärjestys, taloussääntö sekä johtosääntö piireille ja osastoille;

3) vahvistaa järjestön hallituksen esityksestä järjestön jäsenmaksut;

4) ottaa kantaa ajankohtaisiin humanitaarisiin kysymyksiin;

5) keskustella järjestön toiminta- ja talouspoliittisista periaatekysymyksistä sekä käsitellä järjestön tulevaisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä;

6) osallistua Punaisen Ristin yhteiskuntasuhteiden ylläpitämiseen;

7) kehittää järjestön toimintaa muilla vastaavilla tavoilla.

35 §
Valtuuston kokoontuminen

Valtuusto kokoontuu varsinaiseen kokoukseen kaksi kertaa vuodessa. Kevätkokous on pidettävä 1.3.―31.5. välisenä aikana ja syyskokous on pidettävä 1.10.―31.12. välisenä aikana. Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kolmasosa valtuuston jäsenistä sitä vaatii. Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka järjestön hallitus on kokoukselle esittänyt.

Valtuuston puheenjohtaja kutsuu valtuuston kokoukset koolle. Kutsu valtuuston kokouksiin toimitetaan jäsenille ja tarvittaessa varajäsenille kirjeitse viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat, jotka järjestön hallitus valmistelee.

Kokouskutsu voidaan toimittaa edellä 2 momentissa säädetyn tavan sijaan sähköpostitse, jos valtuuston jäsen on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa sekä ilmoittanut haluavansa valtuuston kutsut sähköpostitse.

36 §
Päätösvaltaisuus sekä läsnäolo- ja puheoikeus valtuustossa

Valtuusto on päätösvaltainen, kun läsnä on kokouksen puheenjohtaja sekä vähintään 15 muuta jäsentä.

Valtuuston kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus järjestön hallituksen jäsenillä, pääsihteerillä, tilintarkastajilla sekä niillä, joille valtuusto on myöntänyt puheoikeuden.

37 §
Valtuuston kevätkokous

Valtuuston kevätkokouksessa:

1) käsitellään järjestön hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta;

2) esitetään yhteenveto piirien ja laitosten tilinpäätöksistä edelliseltä tilikaudelta;

3) esitetään järjestön tilintarkastuskertomus;

4) vahvistetaan valtakunnallinen tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä järjestön hallituksen jäsenille, pääsihteerille ja muille keskushallinnon tilivelvollisille;

5) vahvistetaan järjestön hallituksen esityksestä järjestön jäsenmaksun suuruus ja kannatusmaksun vähimmäismäärä sekä niiden käyttö seuraavaksi kalenterivuodeksi.

38 §
Valtuuston syyskokous

Valtuuston syyskokouksessa käsitellään valtuuston toimivaltaan kuuluvat asiat 34 §:n 4-7 kohdan mukaisesti.

7 luku

Järjestön hallitus ja pääsihteeri

39 §
Järjestön hallitus

Järjestön hallitukseen kuuluvat yleiskokouksen valitsemat järjestön puheenjohtaja, kolme varapuheenjohtajaa sekä kuusi muuta jäsentä.

Sama henkilö voidaan valita järjestön hallituksen jäseneksi samaan tehtävään enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Järjestön hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet järjestön hallituksen jäsenistä järjestön hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna.

40 §
Järjestön hallituksen tehtävät

Järjestön hallituksen tehtävänä on:

1) valmistella yleiskokouksessa ja valtuustossa esille tulevat asiat sekä valvoa yleiskokouksen, valtuuston ja järjestön hallituksen päätösten täytäntöönpanoa;

2) päättää järjestön toimintaa ja taloutta koskevista asioista;

3) vahvistaa järjestön henkilöstöpoliittinen yleislinja sekä periaatteet henkilöstön edustuksesta eri toimiyksiköiden hallinnossa;

4) päättää keskushallinnon ja Veripalvelun kiinteän omaisuuden hankinnasta ja myymisestä;

5) ottaa ja erottaa järjestön pääsihteeri, Veripalvelun johtaja, keskushallinnon johtavassa asemassa olevat henkilöt ja laitosten johtajat;

6) asettaa määräämäänsä tehtävää varten valio- tai toimikuntia taikka työryhmiä, joissa jäsenyys on määräaikainen;

7) asettaa Veripalvelun hallitus;

8) hyväksyä Veripalvelun toimintasuunnitelma ja talousarvio;

9) asettaa tarvittaessa alaistensa laitosten johtokunnat ja määrätä tällöin niiden toiminnasta johtosäännöin;

10) valvoa osaltaan, että Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun nimeä ja tunnusta ei käytetä säännösten vastaisesti;

11) vahvistaa osastojen äänivaltaisten edustajien määrä yleiskokouksessa;

12) huolehtia muualla tässä asetuksessa säädetyistä tehtävistä;

13) käsitellä muut pääsihteerin esittelemät asiat.

Johtokunnat vastaavat laitostensa toiminnasta järjestön hallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaisesti niiden johtosäännöissä ja järjestön työjärjestyksessä määrätyllä tavalla.

Järjestön hallitus voi siirtää toimivaltaansa kuuluvien asioiden ratkaisemisen valio-, toimi- tai johtokunnalle, pääsihteerille tai toimihenkilölle siten kuin järjestön työjärjestyksessä määrätään.

41 §
Hallituksen jäsenten eroaminen ja erottaminen

Järjestön hallituksen sekä piirin tai osaston hallituksen jäsen voi erota tehtävästä ennen toimikauden päättymistä. Ennenaikaisesta eroamisesta on ilmoitettava kyseisen järjestöyksikön hallitukselle.

Valtuusto voi erottaa järjestön hallituksen jäsenen kesken toimikauden, jos hallituksen jäsen:

1) on pysyvästi esteellinen; tai

2) on toiminut Punaisen Ristin perusperiaatteita tai muuten olennaisesti järjestön tarkoitusta vastaan.

Osaston kokous voi edellä 2 momentissa mainituilla perusteilla erottaa osaston hallituksen jäsenen ja piirin kokous piirin hallituksen jäsenen tehtävästä kesken toimikauden.

Jos osaston tai piirin hallituksen jäsenyys tulee kesken toimikautta avoimeksi tai jos osaston taikka piirin hallituksen jäsen menettää kelpoisuutensa tehtävään, kyseisen järjestöyksikön hallituksen on huolehdittava siitä, että uusi hallituksen jäsen valitaan järjestöyksikön kokouksessa jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Erotettu hallituksen jäsen voi vaatia tässä pykälässä tarkoitetun erottamisasiansa uudelleenkäsittelyä järjestön hallituksessa tekemällä siitä kirjallisen vaatimuksen järjestön hallitukselle kuukauden kuluessa erottamispäätöksen tiedoksisaannista. Järjestön hallituksen jäsenen osalta asian uudelleenkäsittelystä päätetään valtuustossa.

42 §
Pääsihteeri

Pääsihteerin tehtävänä on:

1) johtaa ja kehittää järjestön työtä;

2) vastata järjestön hallituksessa käsiteltäviksi tulevien asioiden valmistelusta ja esittelystä;

3) vastata yleiskokouksen, valtuuston ja järjestön hallituksen päätösten täytäntöönpanosta;

4) ohjata ja valvoa järjestön henkilöstön toimintaa;

5) ohjata järjestön taloudenpitoa ja seurata, että järjestön omaisuutta ja varoja hoidetaan ja käytetään tarkoituksenmukaisesti.

Pääsihteeri voi siirtää toimivaltaansa kuuluvien yksittäisten asioiden käsittelyn ja ratkaisemisen toimihenkilöille siten kuin järjestön työjärjestyksessä määrätään.

Pääsihteeri voi ottaa ratkaistavakseen tai esiteltäväkseen keskushallinnon toimihenkilölle kuuluvan asian tai siirtää jonkin asian järjestön hallituksen ratkaistavaksi.

8 luku

Veripalvelu

43 §
Veripalvelun tehtävät

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun (Veripalvelu) tehtävänä on omalta osaltaan vastata veripalvelutoiminnasta Suomessa normaali- ja poikkeusoloissa. Se harjoittaa myös osaamiseensa liittyvää palvelu-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja osallistuu kansainväliseen kehitystyöhön Veripalvelun hallituksen päättämässä laajuudessa.

44 §
Veripalvelun hallitus

Veripalvelun hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, jotka yhdessä edustavat laaja-alaista osaamista Veripalvelun toimintaan kuuluvilla alueilla. Heidän ei tarvitse olla järjestön jäseniä. Järjestön palveluksessa oleva työntekijä ei voi olla Veripalvelun hallituksen jäsen.

Veripalvelun hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet jäsenistä, Veripalvelun hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien. Pääsihteerillä on läsnäolo- ja puheoikeus Veripalvelun hallituksen kokouksissa. Veripalvelun hallituksen kokouksen valmistelusta ja esittelystä vastaa Veripalvelun johtaja.

45 §
Veripalvelun hallituksen tehtävät

Veripalvelun hallituksen tehtävänä on:

1) ottaa ja erottaa johtoryhmän jäsenet;

2) vastata toiminnan strategisista suuntaviivoista;

3) valvoa operatiivisen toiminnan turvallisuutta ja tuloksellisuutta.

9 luku

Huomionosoitukset

46 §
Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit

Järjestön ansiomerkkejä ovat Suomen Punaisen Ristin ansioristi, Suomen Punaisen Ristin hopeinen ansiomitali ja Suomen Punaisen Ristin pronssinen ansiomitali.

Ansiomerkki voidaan antaa sekä Suomen kansalaiselle että ulkomaalaiselle ansiokkaasta ja epäitsekkäästä työstä järjestön ja sen tarkoituksen hyväksi.

47 §
Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkien kuvaus

Suomen Punaisen Ristin ansioristi on punainen emaloitu risti, jonka keskellä on vihreän tammenoksaseppeleen reunustama ympyrä ja sen sisäpuolella valkoisella pohjalla Punaista Ristiä kuvaava tunnus. Sekä itse ristissä että ympyrän sisällä olevassa Punaista Ristiä kuvaavassa tunnuksessa on kullanvärinen reunus. Ansioristin takasivulla on lyhennyksenä järjestön nimestä kirjaimet SPR ja niiden alla kirjaimet FRK.

Suomen Punaisen Ristin ansiomitalin etusivulla on tammenoksaseppeleen kehystämä Punaista Ristiä kuvaava tunnus ja sanat Inter arma caritas sekä takasivulla järjestön nimi.

Suomen Punaisen Ristin ansiomitaliin kuuluu punainen valkoraitainen nauha, jonka leveys on 30 millimetriä.

48 §
Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkien myöntäminen

Tasavallan presidentti päättää Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkien myöntämisestä siten kuin Suomen Punaisesta Rististä annetussa laissa säädetään. Järjestön hallitus tekee esityksen ansiomerkkien myöntämisestä sisäasiainministeriölle.

Ansiomerkkiä seuraa järjestön virallisesti allekirjoittama kunniakirja. Ansiomerkki ja kunniakirja annetaan maksutta.

49 §
Muut huomionosoitukset

Järjestön hallitus voi päättää muidenkin huomionosoitusten kuin ansiomerkkien käyttöönotosta sekä antaa niistä tarkempia ohjeita.

10 luku

Taloushallinto

50 §
Toiminta- ja tilikausi

Järjestön sekä piirien ja osastojen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

51 §
Järjestön kokonaisomaisuus

Järjestön kokonaisomaisuutta, joka jakautuu keskushallinnon, piirien ja osastojen hallinnassa ja omistuksessa olevaan omaisuuteen, on hoidettava huolellisesti ja suunnitelmallisesti siten, että se turvaa järjestön toimintaedellytykset järjestön tarkoituksen toteuttamiseksi 2 §:ssä säädetyn mukaisesti.

Katastrofirahastoon tai järjestön piirissä käytettäväksi ei saa hyväksyä lahjoituksia, jotka ovat ristiriidassa Punaisen Ristin perusperiaatteiden kanssa tai jotka ovat muutoin järjestön tarkoituksen vastaisia.

Humanitaarista apua lukuun ottamatta järjestö toimielimineen voi lahjoittaa varoja ja omaisuutta henkilölle tai yhteisölle ainoastaan järjestön hallituksen suostumuksella.

Piirien tai osastojen toimintaan, josta voi aiheutua järjestölle merkittäviä taloudellisia vastuita tai joka voi olennaisesti vaikuttaa piirin tai osaston omaisuuden määrään ja asemaan järjestön kokonaisomaisuutena, on piirin etukäteen haettava lupa järjestön hallitukselta ja osaston piirin hallitukselta.

52 §
Taloudenhoito, kirjanpito ja tilintarkastus

Järjestön taloudenhoidossa ja kirjanpidossa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (1336/1997) a kirjanpitoasetusta (1339/1997) sekä tilintarkastuksessa tilintarkastuslakia (936/1994).

Tarkempia määräyksiä järjestön keskushallinnon, piirien ja osastojen taloudenhoidosta, kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta annetaan valtuuston hyväksymässä taloussäännössä.

11 luku

Erinäiset säännökset

53 §
Päätöksenteosta

Järjestön valtakunnallisissa, alueellisissa ja paikallisissa toimielimissä sekä muissa järjestöyksiköissä kullakin äänioikeutetulla on yksi ääni.

Sekä asia- että menettelytapakysymyksissä päätökseksi tulee, 23 §:ssä, 31 §:n 13 kohdassa ja 58 §:ssä säädetyin poikkeuksinse mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Järjestön toimielimissä ei saa tehdä päätöstä, joka aiheuttaa jäsenelle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua toisen jäsenen tai järjestön, piirin tai osaston kustannuksella.

Päätöksen moitteenvaraisuuden, mitättömyyden ja täytäntöönpanokiellon osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä yhdistyslain (503/1989) 32-34 §:ssä säädetään.

54 §
Vaaleista

Järjestön toimielimissä kullakin äänioikeutetulla on yksi ääni.

Vaaleissa kukin äänioikeutettu saa äänestää enintään niin monta ehdokasta kuin on valittaviakin.

Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Jos valittavia on vain yksi, valituksi tulemiseen tarvitaan kuitenkin yli puolet annetuista äänistä. Jos äänet menevät tasan, vaaleissa ratkaisee arpa.

Vaalit toimitetaan suljettuna lippuäänestyksenä.

55 §
Osallistumisesta

Yleiskokous, piirin kokous ja osaston kokous voi päättää, että kyseisen kokouksen seuraamiseen voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Tällaisesta osallistumismahdollisuudesta on mainittava kokouskutsussa.

Edellä 1 momentissa säädettyä menettelyä voidaan noudattaa soveltuvin osin myös aloiteoikeutta käytettäessä.

56 §
Esteellisyydestä

Kukaan ei saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa järjestön edun kanssa yhdistyslain 26 tai 37 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

57 §
Vahingonkorvausvelvollisuus

Järjestön hallituksen jäsenen, pääsihteerin, piirin tai osaston hallituksen jäsenen tai järjestön palveluksessa olevan toimihenkilön vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään yhdistyslaissa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Järjestön jäsenten henkilökohtaisesta vastuusta järjestön sekä sen piirin ja osaston velvoitteista säädetään yhdistyslaissa.

58 §
Asetuksen muuttaminen sekä varojen käyttö järjestön lakatessa

Muutoksista tähän asetukseen sisältyviin järjestön sääntöihin säädetään tasavallan presidentin asetuksella sen jälkeen, kun asiasta on päätetty vähintään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä annetuista äänistä järjestön yleiskokouksessa.

Yleiskokouksen päätös järjestön toiminnan lopettamisesta tehdään 1 momentissa säädetyssä järjestyksessä.

Järjestön lakatessa sen varat on käytettävä 2 §:ssä mainitun tarkoituksen toteuttamiseen ottaen lisäksi huomioon lahjakirjoihin ja testamentteihin sisältyvät erityismääräykset.

12 luku

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

59 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

Tällä asetuksella kumotaan Suomen Punaisesta Rististä 25 päivänä helmikuuta 2000 annettu tasavallan presidentin asetus (239/2000).

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

60 §
Siirtymäsäännökset

Edellä 59 §:ssä mainitun asetuksen nojalla asetettu osaston hallitus voidaan muuttaa osaston kokouksessa tämän asetuksen mukaiseksi jo ennen sen voimaantuloa. Nämä toimielimet aloittavat toimintansa kuitenkin tämän asetuksen mukaisina 1 päivänä tammikuuta 2006.

Neuvoston 59 §:ssä mainitun asetuksen nojalla antamat työjärjestys ja taloussääntö sekä osastojen ja piirien johtosääntö voidaan muuttaa neuvoston kokouksessa tämän asetuksen mukaisiksi jo ennen sen voimaantuloa. Työjärjestys, taloussääntö ja johtosääntö tulevat kuitenkin voimaan aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Siihen asti 59 §:ssä mainitun asetuksen nojalla annetut järjestön työjärjestys ja taloussääntö sekä piirien ja osastojen johtosääntö jäävät edelleen voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen säännösten kanssa.

Edellä 59 §:ssä mainitun asetuksen nojalla asetettu neuvosto muuttuu tämän asetuksen mukaiseksi valtuustoksi 1 päivänä tammikuuta 2006. Järjestön hallituksen tulee pyytää työministeriötä nimeämään edustajansa valtuuston jäseneksi ja varajäseneksi ja antamaan tästä tieto järjestön hallitukselle viimeistään 15 päivänä joulukuuta 2005.

Laskettaessa tämän asetuksen mukaisia peräkkäisiä toimikausia otetaan ensimmäisenä toimikautena huomioon se toimikausi, joka alkaa tai on kulumassa 1 päivänä tammikuuta 2006.

Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2005

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sisäasiainministeri
Kari Rajamäki

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.