275/2005

Säädöstä oikaistu.

Annettu Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2005

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä,

kumotaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä 13 päivänä maaliskuuta annetun valtioneuvoston asetuksen (195/2002) 7 ja 36 §,

muutetaan 1 §:n 3 momentti, 2 §, 4 §:n 3 momentti, 5 §:n 3 momentti, 11, 18, 20 §, 4 luvun otsikko, 23 §, 24 §:n 3 momentti, 25, 26, 28, 31 ja 34 §, sellaisena kuin niistä on 34 § osaksi asetuksessa 307/2003 sekä

lisätään 5 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa asetuksessa 307/2003, uusi 4 momentti, 6 §:ään uusi 2 momentti, 9 §:ään uusi 5 momentti, asetukseen uusi 23 a §, 24 §:ään uusi 4 momentti sekä asetukseen uusi 26 a, 27 a, 28 a, 31 a, 31 b ja 32 a § seuraavasti:

1 §
Soveltamisala

Jos rautatievaunu tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa vaarallisten aineiden kuljetusta suorittaessaan otetaan kuljetettavaksi johonkin muuhun kuljetusvälineeseen, tätä kuljetusvälinettä koskevat vaarallisten aineiden kuljetussäännökset ovat yksin voimassa tällä kuljetusvälineellä tapahtuvan matkan osuudella.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) VAK-lailla vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia (719/1994);

2) RID-määräyksillä kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) (SopS 5/1985) liitteen B (CIM) liitteenä olevia vaarallisten tavaroiden kansainvälisiä rautatiekuljetusmääräyksiä sellaisina kuin ne ovat Suomea sitovina voimassa;

3) ADR-määräyksillä vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista (ADR) tehtyä eurooppalaista sopimusta (SopS 23/1979) sellaisena kuin se on Suomea sitovana voimassa;

4) RID-direktiivillä vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettua neuvoston direktiiviä 96/49/EY, sellaisena kuin se on tekniikan kehitykseen kuudennen kerran mukautettuna komission direktiivillä 2004/110/EY;

5) ADR-direktiivillä vaarallisten aineiden tiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettua neuvoston direktiiviä 94/55/EY, sellaisena kuin se on tekniikan kehitykseen viidennen kerran mukautettuna komission direktiivillä 2004/111/EY;

6) ministeriön asetuksella vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annettua liikenne- ja viestintäministeriön asetusta (278/2002);

7) pakkauksella vaarallisten aineiden kuljetukseen hyväksyttyä pakkausta, IBC-pakkausta ja suurpäällystä;

8) säiliöllä säiliövaunua, irrotettavaa säiliötä, monisäiliövaunua, MEG-konttia, UN-säiliötä ja säiliökonttia;

9) irtotavarakontilla ministeriön asetuksen liitteen luvussa 6.11 tarkoitettuja irtotavarakontteja mukaan lukien vaihtokori ja vaunun kuormatila;

10) paineastialla kaasupulloa, putkiastiaa, kaasuastiaa, pullopakettia ja suljettua kryoastiaa;

11) RIV-sopimuksella kansainvälisen rautatiejärjestön (UIC) hallinnoimaa rautatieyritysten välistä sopimusta tavaravaunujen vaihtamiseen ja käyttöön liittyvistä vastuista ja velvollisuuksista.

4 §
Sovellettavat kansainväliset sopimukset

Suomen hyväksymiä RID-määräyksissä tarkoitettuja erillissopimuksia saa soveltaa myös kansallisiin Suomessa tapahtuviin vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksiin. Liikenne- ja viestintäministeriö antaa tietoja näistä erillissopimuksista.

5 §
Vaarallisten aineiden luokitus

Ministeriön asetuksen liitteen luvussa 2.2 säädetyissä tapauksissa aineen luokittelee tai luokituksen hyväksyy turvatekniikan keskus. Säteilyturvakeskus kuitenkin luokittelee tällöin radioaktiiviset aineet tai hyväksyy niiden luokituksen. Viranomainen voi vaatia, että aineen lähettäjä esittää tulokset testeistä luokituksen selvittämiseksi.

Suomi tunnustaa RID- ja ADR-määräyksissä sekä RID- ja ADR-direktiiveissä tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman muun toimielimen suorittaman aineen luokituksen ja luokituksen hyväksymisen.

6 §
Vaaralliset aineet matkatavarana

Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin kuljetuksiin ei sovelleta muita tämän asetuksen eikä ministeriön asetuksen säännöksiä.

9 §
Kuljetuksen suorittaja

VAK-lain 11 d §:n 2 momentissa tarkoitetut junan ja vaunun turvalaitteet on pidettävä asianmukaisessa toimintakunnossa. Nämä laitteet ja muut turvajärjestelyt eivät saa estää pelastustoimintaa.

11 §
Muut osapuolet

Kuljetukseen osallistuvia muita kuin 8―10 §:ssä tarkoitettuja osapuolia ovat ensisijaisesti kuormaaja, pakkaaja sekä säiliön, irtotavaravaunun ja irtotavarakontin täyttäjä, sekä säiliökontin, UN-säiliön ja säiliövaunun haltija. Muita osapuolia koskevat velvollisuudet johtuvat VAK-laissa säädetyistä velvollisuuksista.

18 §
Kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvat paineastiat

Suomi tunnustaa kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluville paineastioille ja niiden lisälaitteille kuljetettavista painelaitteista annetun neuvoston direktiivin 1999/36/EY mukaisesti muualla kuin Suomessa suoritetut vaatimustenmukaisuuden arvioinnit, vaatimustenmukaisuuden uudelleenarvioinnit, määräaikaistarkastukset ja muut vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi suoritetut toimenpiteet.

Jollei kyse ole 1 §:n 2 momentissa tarkoitetusta vaarallisten aineiden kuljetuksesta, kuljetukseen käytettävän, kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvan paineastian ja sen varusteiden materiaalin on kestettävä haurasmurtumaa vastaan -40 °C:n lämpötilaan saakka.

Edellä 2 momentissa tarkoitetusta materiaalin kestävyydestä tulee paineastiassa olla vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten ja säiliöiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (302/2001) 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusmerkinnän ja tarkastuslaitoksen tunnusnumeron jäljessä merkintä "-40 °C" tai muu turvatekniikan keskuksen hyväksymä merkintä.

20 §
RID- tai ADR-pakkausten käyttö

Vaarallisten aineiden kuljetuksessa saa pakkauksina, kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvia pakkauksia lukuun ottamatta, käyttää myös voimassa olevien RID- tai ADR-määräysten taikka RID- tai ADR-direktiivien mukaan tyyppihyväksyttyjä pakkauksia, IBC-pakkauksia ja suurpäällyksiä. Ministeriön asetuksessa tarkoitetuissa tapauksissa muovipakkausten pudotuskoe on RID- ja ADR-määräyksistä sekä RID- ja ADR-direktiiveistä poiketen tehtävä –40 °C:n lämpötilassa. Pakkauksessa tulee tällöin olla säännösten mukainen merkintä pudotuskokeen lämpötilasta, taikka rahtikirjaan tai vastaavaan lähetyskirjaan on tehtävä merkintä: "Pakkaus ADR/RID-määräysten mukainen, koestettu -40 °C".

Ulkomailla täytetyn, muualla kuin Suomessa RID- tai ADR-määräysten mukaisesti hyväksytyn paineastian, jota ei ole π-merkitty, saa RID-määräysten mukaisen kuljetuksen päätyttyä Suomessa kuljettaa tyhjennettäväksi ja palauttaa ulkomaille tyhjänä takaisin ilman 18 §:ssä tarkoitettua merkintää, jos lähettäjä vakuuttaa rahtikirjassa tai vastaavassa lähetyskirjassa, että paineastia ja sen varusteet ovat kestäviä –40 °C lämpötilaan saakka, seuraavasti: "Paineastia ja sen varusteet ovat kestäviä –40 °C:ssa."

4 luku

Kuljetuskalusto, säiliöt ja kontit

23 §
Ulkomaisen säiliön ja irtotavarakontin käyttöönotto

Ulkomailla valmistetun ja maahantuodun säiliön, kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvaa säiliötä lukuun ottamatta, valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa säiliötä käytettäväksi ennen kuin VAK-tarkastuslaitos on hyväksynyt säiliön rakennetyypin ja tarkastuksessaan todennut, että säiliö on Suomessa voimassa olevien säännösten mukainen. Radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun säiliön hyväksyy käyttöön säteilyturvakeskus.

Jos ulkomailla valmistetun ja maahantuodun 1 momentissa tarkoitetun säiliön tarkastukset ja testit on suorittanut RID- tai ADR-määräyksissä taikka RID- tai ADR-direktiivissä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen tai sen valtuuttama yhteisö Suomessa voimassa olevien säännösten mukaisesti ja tästä esitetään asianmukainen todistus selvityksineen, tarkastusta ei tarvitse uusia, ellei erityistä syytä tarkastuksen uusimiseen ilmene.

Vaarallisten aineiden kuljetuksessa saa irtotavarakonttina käyttää myös voimassa olevien RID- tai ADR-määräysten taikka RID- tai ADR-direktiivin mukaan hyväksyttyjä irtotavarakontteja.

23 a §
Kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvat säiliöt

Suomi tunnustaa kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluville säiliöille ja niiden lisälaitteille kuljetettavista painelaitteista annetun neuvoston direktiivin 1999/36/EY mukaisesti muualla kuin Suomessa suoritetut vaatimustenmukaisuuden arvioinnit, vaatimustenmukaisuuden uudelleenarvioinnit, määräaikaistarkastukset ja muut vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi suoritetut toimenpiteet.

Jollei kyse ole 1 §:n 2 momentissa tarkoitetusta vaarallisten aineiden kuljetuksesta, kuljetukseen käytettävän, kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvan säiliön ja sen varusteiden materiaalin on kestettävä –40 °C:n lämpötilaan saakka.

Edellä 2 momentissa tarkoitetusta materiaalin kestävyydestä tulee säiliössä olla vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten ja säiliöiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusmerkinnän ja tarkastuslaitoksen tunnusnumeron jäljessä merkintä "-40 °C" tai muu turvatekniikan keskuksen hyväksymä merkintä.

24 §
Asiakirjat

Kun vaarallista ainetta sisältävä ajoneuvo jätetään kuljetettavaksi rautatiellä, lähettäjän on 1 §:n 3 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi annettava kuljetuksen suorittavalle rautatieyritykselle vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä annetussa ministeriön asetuksessa säädetyt kirjalliset turvallisuusohjeet kuljetettavasta aineesta.

Junan jokaisella miehistön jäsenellä tulee olla mukana valokuvalla varustettu henkilötodistus. Tätä säännöstä ei sovelleta, jos ainemäärät vaunussa tai suurkontissa eivät ylittä ministeriön asetuksen liitteen kohdassa 1.1.3.6 tarkoitettuja määriä.

25 §
Kuljetus

Vaarallista ainetta saa kuljettaa vain tavarajunassa lukuun ottamatta 6 §:ssä tarkoitettuja matkustajien käsimatkatavaroita, ja ministeriön asetuksen liitteen kohdassa 7.1.8 tarkoitettuja sotilaskuljetuksia sekä ministeriön asetuksen liitteen luvussa 7.6 säädettyjä kiitotavarana kuljetettavia pieniä lähetyksiä.

Ministeriön asetuksella säädetyissä tapauksissa vaarallista ainetta saa kuljettaa irrallisena vaunussa, pienkontissa tai säiliössä.

Jos vaarallisen aineen kuljetus on keskeytetty VAK-lain 14 §:n 2 momentissa tarkoitetusta syystä, valvontaviranomainen voi antaa luvan kuljetuksen jatkamiselle varmistettuaan kuljetuksen turvallisuuden. Jos säännöksissä olevia vaatimuksia ei voida täyttää eikä valvontaviranomainen ole antanut lupaa jatkaa matkaa, valvontaviranomaisen on annettava kuljetuksen suorittajalle tarvittava hallinnollinen apu. Tätä sovelletaan myös, jos kuljetuksen suorittaja ilmoittaa valvontaviranomaiselle, että lähettäjä ei ollut ilmoittanut kuljetuksen suorittajalle kuljetettavan aineen vaarallisia ominaisuuksia ja että hän kuljetussopimuksen ehtojen perusteella toivoo, että vaarallinen kuorma puretaan, hävitetään tai tehdään vaarattomaksi.

26 §
Radioaktiivisten aineiden kuljetusten hyväksyminen ja ilmoittaminen

Ministeriön asetuksen liitteen luvussa 5.1 säädetyissä tapauksissa lähettäjän on haettava hyväksyntä radioaktiivisten aineiden kuljetukseen säteilyturvakeskukselta ja ilmoitettava radioaktiivisten aineiden kuljetuksista säteilyturvakeskukselle.

26 a §
Säteilysuojelu- ja laadunvarmistusohjelma

Sillä, joka kuljettaa tai tilapäisesti säilyttää radioaktiivista ainetta, tulee olla säteilysuojeluohjelma, jollei ministeriön asetuksen liitteen luvussa 1.7 toisin säädetä. Säteilysuojeluohjelmassa on esitettävä toteutettavat toimenpiteet radioaktiivisten aineiden kuljetuksesta ja tilapäisestä säilytyksestä aiheutuvan säteilyaltistuksen estämiseksi ja rajoittamiseksi. Nämä toimenpiteet on suhteutettava säteilyaltistuksen määrään ja todennäköisyyteen. Ennen kuljetus- tai säilytystoimintaan ryhtymistä säteilysuojeluohjelma on toimitettava tiedoksi säteilyturvakeskukselle.

Jollei ministeriön asetuksen liitteen 1.7 luvussa toisin säädetä, toiminnanharjoittajan on laadittava toimintojen vaatimuksenmukaisuuden varmistamiseksi toiminnassaan sovellettava laadunvarmistusohjelma:

1) kaikkien erityismuodossa olevien radioaktiivisten aineiden ja heikosti leviävien radioaktiivisten aineiden kuljetusta varten;

2) kaikkien radioaktiivisten aineiden kuljetukseen ja tilapäiseen säilytykseen käytettävien kollien suunnittelua, valmistusta, testausta, asiakirja-aineistoa, käyttöä, kunnossapitoa ja tarkastusta varten; sekä

3) radioaktiivisten aineiden kuljetukseen ja tilapäiseen säilytykseen liittyviä toimenpiteitä varten.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun laadunvarmistusohjelman tulee perustua sellaisiin vaatimuksiin tai ohjeisiin, joita säteilyturvakeskus pitää hyväksyttävinä. Laadunvarmistusohjelman tulee pyynnöstä olla säteilyturvakeskuksen saatavilla.

27 a §
Tilapäisen säilytysalueen turvaaminen

Jos vaarallista ainetta kuljetetaan ministeriön asetuksen liitteen kohdassa 1.1.3.6.3 tarkoitettuja määriä enemmän, sovelletaan VAK-lain 11 d §:n 4 momenttia vaarallisen aineen kuljetukseen liittyvään tilapäiseen säilytykseen terminaalissa, ratapihalla ja muulla vastaavalla alueella. Terminaalin, ratapihan ja muun vastaavan alueen tulee olla mahdollisuuksien mukaan hyvin valaistu, yleinen pääsy alueelle estetty ja muutoinkin huolellisesti turvattu.

28 §
Valvontaviranomaiset

Ratahallintokeskus valvoo vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia ja niihin liittyvää tilapäistä säilytystä. Suomesta lähteviä ja Suomeen tulevia vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia ja niihin liittyvää tilapäistä säilytystä valvovat myös tullilaitos ja rajavartiolaitos kumpikin toimialallaan. Ensisijainen valvontavastuu myös tällöin on kuitenkin Ratahallintokeskuksella.

Säteilyturvakeskus toimii radioaktiivisten aineiden kuljetukseen ja tilapäiseen säilytykseen liittyvissä asioissa valvojana yhteistyössä 1 momentissa mainittujen viranomaisten kanssa.

28 a §
Turvatoimien valvonta

Suoritettaessa vaarallisten aineiden rautatiekuljetusten valvontaa on samalla tarkastettava, että vaarallisten aineiden kuljetuksessa edellytettävät turvatoimet ovat säännösten ja määräysten mukaiset.

31 §
Henkilöstön koulutus

VAK-lain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen tulee sisältää kuljetuksen vaatimukset kattavaa henkilön vastuuseen ja tehtäviin soveltuvaa koulutusta. Koulutuksen tulee muodostua:

1) yleisestä tiedostavasta koulutuksesta, jossa henkilöstölle annetaan yleiset tiedot vaarallisten aineiden rautatiekuljetusta koskevista säännöksistä;

2) tehtäväkohtaisesta koulutuksesta, jossa henkilöstölle annetaan yksityiskohtaista henkilön tehtäviin ja vastuuseen suhteutettua koulutusta vaarallisten aineiden rautatiekuljetusta koskevista säännöksistä sekä, jos osa kuljetuksesta suoritetaan muuna kuin rautatiekuljetuksena, lisäksi tiedot kyseistä muuta kuljetusmuotoa koskevista säännöksistä ja määräyksistä;

3) turvallisuuskoulutuksesta, jossa henkilöstölle annetaan koulutusta vaarallisten aineiden aiheuttamista vaaroista suhteutettuna mahdolliseen vaarallisten aineiden kuljetus-, kuormaus- tai purkamisonnettomuuden aiheuttamaan tapaturmavaaraan ja altistukseen; koulutuksella tulee pyrkiä siihen, että henkilöstöllä on tiedot vaarallisen aineen turvallisesta käsittelystä ja toimintatavoista hätätilanteessa;

4) radioaktiivisten aineiden kuljetukseen liittyvästä koulutuksesta, jossa radioaktiivisten aineiden kuljetukseen osallistuvalle henkilöstölle annetaan soveltuvaa koulutusta radioaktiivisten aineiden kuljetukseen liittyvistä säteilyvaaroista ja huomioon otettavista varotoimenpiteistä säteilyltä suojautumista ja muiden henkilöiden suojaamista varten;

5) turvatoimia koskevasta koulutuksesta, jossa paneudutaan turvavaaroihin sekä niiden tunnistamiseen ja vähentämismenetelmiin samoin kuin turvarikkomustilanteissa tarvittaviin toimenpiteisiin; koulutuksen tulee sisältää tiedot mahdollisesta turvasuunnitelmasta suhteutettuna henkilön vastuuseen, velvollisuuksiin ja tehtäviin suunnitelmaa toteutettaessa;

6) täydennyskoulutuksesta, jossa annetaan tietoja määräajoin säännöksissä ja määräyksissä tapahtuneista muutoksista; kohdassa 5 tarkoitettu koulutus ei rajoitu säännösten ja määräysten muutoksiin.

Turvallisuusneuvonantajakoulutuksesta säädetään erikseen.

31 a §
Erityiskoulutus kuljetuksen suorittajan henkilöstölle

Kuljetuksen suorittajan henkilöstölle on 31 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun tehtäväkohtaisen koulutuksen yhteydessä annettava koulutusta myös rautateiden erityispiirteistä. Tämän koulutuksen tulee muodostua:

1) liikenteenhoitohenkilöstölle annettavasta peruskoulutuksesta, jossa koko liikenteenhoitohenkilöstölle on annettava koulutusta varoituslipukkeiden ja oranssikilven sisällön merkityksestä; lisäksi henkilöstön tulee tuntea poikkeustilanteiden ilmoitusmenettely;

2) vaarallisten aineiden kuljetukseen välittömästi osallistuvalle henkilöstölle annettavasta tehtäväkohtaisesta koulutuksesta, jossa 1 kohdassa tarkoitetun peruskoulutuksen lisäksi mainitulle henkilöstölle on annettava heidän tehtäviinsä suhteutettua koulutusta.

Edellä 1 momentin 2 kohdan koulutusta varten henkilöstö jaotellaan koulutustarpeen perusteella kolmeen kategoriaan seuraavasti:

Kategorian kuvaus Henkilöstö
1 vaarallisten aineiden kuljetukseen välittömästi osallistuva kuljetushenkilöstö veturinkuljettajat, vaihtotyöntekijät ja vastaavia tehtäviä suorittavat henkilöt
2 vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävien vaunujen teknisiä tarkastuksia suorittava henkilöstö vaununtarkastajat, kuormausneuvojat ja vastaavia tehtäviä suorittavat henkilöt
3 juna- ja vaihtotyöliikennettä ohjaava liikenteenhoitohenkilöstö junasuorittajat, kauko-ohjaajat, asetinlaitemiehet, vaihdemiehet ja vastaavia tehtäviä suorittavat henkilöt
31 b §
Erityiskoulutuksessa opetettavat aiheet

Tehtäväkohtaisen 31 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen henkilöstöryhmien koulutuksen on sisällettävä ainakin seuraavat aihealueet:

1) kategorian 1 veturinkuljettajat ja vastaavia tehtäviä suorittavat henkilöt:

a) junan kokoonpano, vaaralliset aineet ja niiden sijoittaminen junassa;

b) poikkeustilannetyypit;

c) toiminta kriittisissä poikkeustilanteissa, toimenpiteet oman junan ja viereisten raiteiden liikenteen suojaamiseksi;

2) kategorian 1 vaihtotyöntekijät ja vastaavia tehtäviä suorittavat henkilöt:

a) vaihtotyölipukkeiden nro 13 ja 15 merkitys;

b) suojavaunut ja suojaetäisyys ministeriön asetuksen liitteen kohdan 7.5.3 mukaisesti;

c) poikkeustilannetyypit;

3) kategorian 2 vaununtarkastajat, kuormausneuvojat ja vastaavia tehtäviä suorittavat henkilöt:

a) vaunujen tekniset tarkastukset;

b) tavaravaunujen keskinäistä käyttöä rautatieyritysten välillä koskevan sopimuksen (RIV, liite XII) mukaiset tekniset tarkastukset; tätä sovelletaan vain henkilöihin, jotka suorittavat kansainväliseen RID-liikenteeseen liittyviä tarkastuksia;

c) tarkastukset, esimerkiksi 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun UIC-määrelehden 471―3 mukaisesti; tätä sovelletaan vain henkilöihin, jotka suorittavat kyseisiä tarkastuksia;

d) poikkeustilanteiden tunnistaminen;

4) kategorian 3 liikennettä ohjaavat henkilöt, junasuorittajat, kauko-ohjaajat, asetinlaitemiehet, vaihdemiehet ja vastaavia tehtäviä suorittavat henkilöt:

a) kriittisten poikkeustilanteiden hallinta;

b) järjestelyratapihojen sisäiset pelastussuunnitelmat.

32 a §
Turvasuunnitelma

VAK-lain 11 d §:n 1 momentissa tarkoitettuun turvasuunnitelmaan tulee sisältyä ainakin:

1) yksityiskohtainen turvatoimien vastuujako ammattitaitoisille ja päteville henkilöille, joilla on asianmukaiset valtuudet velvollisuuksiensa suorittamiseen;

2) luettelo toimintaan liittyvistä vaarallisista aineista tai vaarallisten aineiden lajeista;

3) kuljetustapahtumien kartoitus ja niihin liittyvien turvavaarojen arviointi mukaan lukien tarvittavat kuljetuksen keskeytykset, vaaralliset aineet vaunussa, säiliössä tai kontissa sekä kuljetuksen aikana että ennen ja jälkeen kuljetuksen samoin kuin vaarallisten aineiden tilapäinen säilytys siirryttäessä kuljetusmuodosta tai kuljetusvälineestä toiseen;

4) selkeä esitys turvavaarojen vähentämiseen tarkoitetuista toimenpiteistä suhteutettuna toimijan vastuuseen ja tehtäviin; toimenpiteitä ovat ainakin:

a) koulutus;

b) menettelytavat turvallisuuteen vaikuttavissa tilanteissa kuten vakavan uhan ilmetessä sekä tarkistukset työntekijöitä työhön otettaessa ja uusiin tehtäviin siirrettäessä;

c) toimintatavat erilaisissa kuljetustilanteissa, kuten kuljetusreittien valinnassa ja käytössä; toiminta tilapäisen säilytyksen aikana ja sellaisissa paikoissa, joissa ulkopuolisten on mahdollista vaikuttaa kuljetuksen turvallisuuteen; toiminta haavoittuvien infrastruktuurikohteiden läheisyydessä;

d) turvavaarojen vähentämiseen tarkoitetut välineet ja voimavarat;

5) tehokkaat ja ajantasaiset menettelyt turvauhasta, -rikkomuksista tai -välikohtauksista ilmoittamiseen ja niiden hoitamiseen;

6) menettelyt turvasuunnitelman arvioimiseen ja testaamiseen sekä määräajoin suoritettavaan tarkastamiseen ja päivittämiseen;

7) menettelyt, joilla varmistetaan turvasuunnitelmaan liittyvien kuljetustietojen tietoturva;

8) menettelyt, joilla varmistetaan turvasuunnitelmaan liittyvien kuljetustietojen jakelun rajoittaminen vain niitä tarvitseville; nämä menettelyt eivät saa rajoittaa muiden kuljetuksessa tarvittavien tietojen saantia.

34 §
Onnettomuudet ja niistä tehtävät ilmoitukset

Jos vaarallisen aineen kuljetuksessa sattuu onnettomuus, jonka seurauksena kuljetettavan aineen vuotamisesta tai muusta syystä aiheutuu henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahingon vaara, kuljetuksesta, kuormauksesta taikka purkamisesta vastuussa olevan on ilmoitettava tapahtuneesta välittömästi hätäkeskukselle, annettava pelastusviranomaisille niiden tarvitsemat tiedot ja ryhdyttävä tilanteen edellyttämiin sopiviin suojatoimenpiteisiin.

Jos vaarallisen aineen kuljetuksessa sattuu ministeriön asetuksen liitteen luvussa 1.8 tarkoitettu onnettomuus, kuten vaarallisen aineen vuoto, välitön uhkaava vaara aineen vuotamisesta, henkilö-, omaisuus- tai ympäristövahinko taikka tapahtuma, johon on pyydetty viranomaisen apua, kuljetuksen suorittajan on viipymättä annettava onnettomuudesta ministeriön asetuksessa olevan mallin mukainen onnettomuusraportti Ratahallintokeskukselle ja Onnettomuustutkintakeskukselle. Jos kyseessä on radioaktiivisen aineen kuljetus, raportti annetaan myös säteilyturvakeskukselle. Vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvästä rautatieonnettomuuksien tutkinnasta säädetään erikseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö antaa merkittävistä onnettomuuksista RID-määräyksissä tarkoitetun onnettomuusselostuksen kansainvälisen rautatiejärjestön (OTIF) sihteeristölle.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2005. Asetuksen 9 §:n 5 momentti, 23 §:n 1 ja 2 momentti, 23 a §, 24 §:n 4 momentti, 27 a ja 28 a §, 31 §:n 2 momentin 5 ja 6 kohta sekä 32 a § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2005.

Ulkomailla valmistetun ja maahantuodun kaasusäiliön, kaasuastian, pullokontin ja pullopaketin saa Suomessa ottaa käyttöön 1 päivään heinäkuuta 2007 asti soveltaen 23 §:n 1 ja 2 momenttia sellaisina kuin ne ovat voimassa 30 päivänä kesäkuuta 2005.

Tämän asetuksen voimaan tullessa radioaktiivisten aineiden kuljetusta tai tilapäistä säilytystä suorittavien tulee toimittaa 26 a §:n 1 momentissa tarkoitettu säteilysuojeluohjelma säteilyturvakeskukselle 1 päivään kesäkuuta 2006 mennessä.

Komission direktiivi 2004/110/EY (32004L0110); EYVL N:o L 365, 10.12.2004, s. 24

Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2005

Liikenne- ja viestintäministeri
Leena Luhtanen

Yli-insinööri
Liisa Virtanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.