333/2004

Vakuutusvalvontavirasto voi vakuutettujen etujen turvaamiseksi kieltää vakuutusyhdistystä luovuttamasta tai panttaamasta omaisuuttaan, jos:

Vakuutusyhdistyksen omaisuuden määrääminen luovutus- ja panttauskieltoon saa kestää enintään kolme kuukautta. Vakuutusvalvontavirasto voi erityisestä syystä tehdä päätöksen kiellon jatkamisesta enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta Vakuutusvalvontaviraston päätöksestä on käytävä ilmi päätöksen antamisen aika, mihin omaisuuteen luovutus- ja panttauskielto kohdistuu ja kiellon voimassaoloaika, kiellon noudattamisen valvontaa varten 4 momentin nojalla määrätty asiamies sekä muutoksenhaun vaikutus päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuteen.

Vakuutusvalvontaviraston on asetettava vakuutusyhdistykseen 6 d §:ssä tarkoitettu asiamies. Asiamiehen tehtävänä on valvoa, että yhdistys noudattaa omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa. Asiamiehellä on 6 d §:ssä mainittujen valtuuksien lisäksi oikeus päättää suostumuksen antamisesta vakuutusyhtiölain 14 luvun 10 §:ssä tarkoitettuihin oikeustoimiin.

Vakuutusyhdistyksen omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoon sovelletaan lisäksi, mitä vakuutusyhtiölain 14 luvun 9―20 §:ssä ja 15 a luvussa säädetään vakuutusyhtiöön kohdistuvasta omaisuuden luovutus- ja panttauskiellosta.

Asiamiehen on annettava Vakuutusvalvontavirastolle tämän määräämät selvitykset. Asiamiehen palkkaedut vahvistaa Vakuutusvalvontavirasto ja ne suoritetaan asianomaisen vakuutusyhdistyksen varoista viraston määräämällä tavalla. Yhdistys vastaa myös muista kustannuksista, jotka syntyvät asiamiehen suorittaessa tehtäväänsä.

Päätös tai määräys, joka on annettu jonkin 4―6 tai 6 a―6 c §:ssä, 6 luvun 4 §:ssä, 12 a luvun 7―9 tai 11 §:ssä taikka 13 luvun 3, 6, 11, 19 tai 22 §:ssä olevan säännöksen nojalla, voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta.

Tässä luvussa tarkoitetaan vakuutussaatavalla kaikkia niitä saatavia, joista vakuutusyhdistys on ensivakuutussopimuksen perusteella vastuussa vakuutuksenottajalle, vakuutetulle, edunsaajalle tai sellaiselle vahinkoa kärsineelle, jolla on oikeus vaatia vakuutussopimuksen mukainen korvaus suoraan vakuutusyhdistykseltä, mukaan lukien varaukset tuntemattomia vahinkoja varten. Vakuutusmaksuja, jotka vakuutusyhdistys on velvollinen palauttamaan vakuutuksenottajalle joko vakuutussopimuslain 45 §:n nojalla tai sen vuoksi, että vakuutussopimus ei ole tullut voimaan tai se on peruutettu, pidetään myös vakuutussaatavina.

Vakuutusyhdistyksen selvitystilaa koskevaan päätökseen, selvitysmenettelyyn ja sen vaikutuksiin sovelletaan tämän luvun selvitystilaa koskevia säännöksiä.

Vakuutusyhdistys on asetettava selvitystilaan ja purettava, jollei 12 luvun 6 b §:n 2 momentissa säädettyjä vaatimuksia ole täytetty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia ilmoitettiin yhdistyskokoukselle. Vakuutusvalvontavirastolla on kuitenkin oikeus pidentää määräaika enintään vuodeksi, jollei vakuutettuja etuja näin vaaranneta.

Yhdistyskokous voi sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, päättää yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta.

Jos yhdistyksen vakuutuksenottajien lukumäärä on kahtena peräkkäisenä vuonna alle 300, Vakuutusvalvontavirasto voi ryhtyä toimenpiteisiin yhdistyksen asettamiseksi selvitystilaan ja purkamiseksi, jollei virasto katso, että yhdistyksen toiminnassa edelleen toteutuvat terveet vakuutukselliset perusteet.

Kutsussa selvitystilaan asettamista käsittelevään yhdistyskokoukseen on mainittava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö. Ehdotus liitteineen on pidettävä vakuutusyhdistyksen päätoimipaikassa osakkaiden nähtävänä vähintään viikon ajan ennen yhdistyskokousta ja viipymättä lähetettävä osakkaalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi yhdistyskokouksessa.

Vakuutusyhdistyksen yhdistyskokouksen päätös yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa on pätevä, jos osakkaat, joilla on enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ovat sitä kannattaneet, tai tapauksessa, jossa äänet ovat menneet tasan, jos puheenjohtaja on yhtynyt päätökseen. Muussa tapauksessa päätös on pätevä vain, jos sitä ovat kannattaneet ne, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa tai yhdistysjärjestyksessä määrätty suurempi osa kokouksessa annetuista äänistä.

Selvitystila alkaa, kun sitä koskeva päätös on tehty. Yhdistyskokous voi kuitenkin 3 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa määrätä selvitystilan alkamisajankohdaksi muunkin myöhemmän päivän.

Jos voidaan olettaa, että suuren vakuutusyhdistyksen toimintapääoma on pienempi kuin 10 a luvussa säädetty takuumäärä taikka vakuutusyhdistyksen oma pääoma ei täytä oman pääoman vähimmäisvaatimusta, hallituksen ja toimitusjohtajan on viivytyksettä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus siltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ja toimintakertomusta ei vielä ole esitetty yhdistyskokouksessa, sekä annettava ne tilintarkastajille tarkastettaviksi. Tällöin on soveltuvin osin noudatettava, mitä edellä säädetään tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja tilintarkastuskertomuksesta. Jos tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen aika käsittää myös edellisen tilikauden, on tältä tilikaudelta annettava erillinen tilinpäätös ja toimintakertomus.

Jos 1 momentissa tarkoitettu tilinpäätös osoittaa, ettei vakuutusyhdistys täytä 1 momentin mukaisia toimintapääomalle tai omalle pääomalle asetettuja vaatimuksia, yhdistyskokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen laatimisesta. Hallituksen on annettava Vakuutusvalvontavirastolle tieto kutsusta yhdistyskokoukseen.

Jos hallitus ja toimitusjohtaja eivät ole 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa laatineet tilinpäätöstä ja toimintakertomusta, Vakuutusvalvontaviraston tulee kehottaa hallitusta ja toimitusjohtajaa viivytyksettä laatimaan tilinpäätös ja toimintakertomus ja antamaan ne tilintarkastajien tarkastettaviksi. Jollei kehotusta noudateta, virastolla on oikeus laadituttaa tilinpäätös ja toimintakertomus, antaa ne tilintarkastajien tarkastettaviksi ja 2 momentissa mainitussa tapauksessa kutsua yhdistyskokous koolle.

Jos vakuutusyhdistys ei 3 §:n 1 momentin mukaisen määräajan päättyessä täytä 5 §:n 1 momentin mukaisia toimintapääomalle tai omalle pääomalle säädettyjä vaatimuksia, yhdistyskokouksen on päätettävä yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta. Jos yhdistyskokous ei tee päätöstä, Vakuutusvalvontaviraston on määrättävä yhdistys selvitystilaan ja purettavaksi.

Hallituksen päätösehdotukseen on liitettävä 5 §:ssä tarkoitettu tilinpäätös ja toimintakertomus ja niitä koskeva tilintarkastajien lausunto.

Tuomioistuin voi määrätä yhdistyksen selvitystilaan jäljempänä 7 ja 8 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa. Tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava päätöksestään Vakuutusvalvontavirastolle ennen selvitysmenettelyn aloittamista, jos mahdollista, tai muussa tapauksessa välittömästi sen jälkeen.

Jos vakuutusyhdistyksen osakas osallistumalla sellaiseen yhdistyskokouksen päätökseen, joka on omiaan tuottamaan osakkaalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhdistyksen tai toisen osakkaan kustannuksella tai muulla tavoin tahallisesti on väärinkäyttänyt vaikutusvaltaansa yhdistyksessä, tuomioistuin voi, jos siihen on erittäin painavia syitä, toisen osakkaan kanteesta ja Vakuutusvalvontavirastoa kuultuaan määrätä yhdistyksen selvitystilaan.

Tuomioistuin määrää vakuutusyhdistyksen yhdistystä vastaan ajettavasta kanteesta selvitystilaan, jos:

Ennen selvitystilaan määräämistä tuomioistuimen on kuultava asiasta Vakuutusvalvontavirastoa.

Yhdistyksen on korvattava vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jos yhdistys määrätään selvitystilaan taikka jos tuomioistuin muutoin katsoo sen kohtuulliseksi.

Tuomioistuimen on viran puolesta ilmoitettava selvitystilaan määräämisestä ja selvitysmiesten valinnasta Vakuutusvalvontavirastolle sekä rekisteriviranomaiselle rekisteröimistä varten.

Kannetta selvitystilaan määräämisestä tuomioistuimessa voi ajaa Vakuutusvalvontavirasto, hallitus, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja, osakas, velkoja tai muu, jonka oikeus saattaa riippua selvitystilaan määräämisestä. Rekisteriviranomainen voi erityisestä syystä panna asian vireille tuomioistuimessa.

Jos tuomioistuin katsoo tarpeelliseksi, sen on 8 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa kehotettava niitä osakkaita ja velkojia, jotka haluavat esittää selvitystilaan määräämistä koskevia huomautuksia, saapumaan oikeuteen määräpäivänä. Kehotus on julkaistava virallisessa lehdessä aikaisintaan neljä ja viimeistään kaksi kuukautta ennen määräpäivää. Tuomioistuimen on toimitettava kehotuksesta tieto rekisteriviranomaiselle rekisteröimistä varten.

Kun yhdistyskokous, Vakuutusvalvontavirasto tai tuomioistuin tekee päätöksen selvitystilasta, on samalla valittava yksi tai useampi selvitysmies hallituksen, toimitusjohtajan ja mahdollisen hallintoneuvoston tilalle. Lisäksi Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus määrätä yksi selvitysmies. Mitä tässä laissa säädetään hallituksesta ja hallituksen jäsenistä, on soveltuvin osin voimassa selvitysmiehistä, jos tämän luvun säännöksistä ei muuta johdu. Tuomioistuimen tekemä selvitysmiesten valinta tapahtuu Vakuutusvalvontaviraston esityksestä.

Jollei selvitystilassa olevalla vakuutusyhdistyksellä ole rekisteriin merkittyjä toimikelpoisia selvitysmiehiä, Vakuutusvalvontaviraston on määrättävä selvitysmiehet. Määräämistä voi hakea se, jonka oikeus voi riippua siitä, että yhdistyksellä on edustaja.

Vakuutusyhdistyksen selvitysmiehen on kuulutettava selvitystilaa koskevasta päätöksestä virallisessa lehdessä ja annettava tieto kuulutuksesta ainakin yhdessä yhdistyksen kotipaikan sanomalehdessä. Lisäksi selvitysmiehen on ilmoitettava rekisteriviranomaiselle ja rekisteriviranomaisen rekisteröitävä selvitystilaan määräämistä ja selvitysmiesten valintaa koskeva päätös.

Selvitysmiehet hoitavat vakuutusyhdistyksen asioita selvitystilan aikana. Selvitysmiehillä on oikeus jatkaa yhdistyksen liiketoimintaa siinä määrin kuin se on tarpeen vakuutettujen etujen turvaamiseksi ja selvitysmenettelyn tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.

Jäljempänä 24 §:ssä säädetystä vakuutussaatavien etuoikeudesta riippumatta vakuutusyhdistyksen varoista on selvitystilan aikana suoritettava esineoikeuden alaisia varoja koskevat saatavat ja selvitysmenettelystä johtuvat saatavat.

Selvitysmiehen on haettava julkinen haaste vakuutusyhdistyksen velkojille. Julkisesta haasteesta säädetään erikseen. Selvitysmiehen on toimitettava ilmoitus julkisesta haasteesta vakuutusyhdistyksen tunnetuille velkojille. Ilmoituksessa on mainittava erityisesti noudatettavat määräajat, seuraamukset niiden laiminlyönnistä, se viranomainen, joka on toimivaltainen ottamaan vastaan saatavia koskevat ilmoitukset tai huomautukset, sekä se, onko velkojan vaadittava saatavaa, joka on etuoikeutettu tai jonka vakuutena on esinevakuus.

Kaikki velkojat, mukaan lukien toisen ETA-valtion veroviranomaiset ja sosiaaliturvaviranomaiset, ja heidän samankaltaiset saatavansa ovat vakuutusyhdistyksen selvitystilassa samassa asemassa keskenään, ja näitä saatavia koskee sama maksunsaantijärjestys.

Jollei muualla laissa toisin säädetä, velkojan on ilmoitettava selvitysmiehelle saatavan laji, sen syntymisaika ja määrä. Lisäksi velkojan on ilmoitettava, vetoaako hän saatavan osalta etuoikeuteen, esinevakuuteen tai omistuksenpidätysehtoon sekä se, mitä omaisuutta hänen vakuutensa koskee. Selvitysmiehelle on toimitettava jäljennökset mahdollisista todisteena olevista asiakirjoista.

Selvitystilassa olevan vakuutusyhdistyksen yhdistyskokoukseen sovelletaan tämän lain yhdistyskokousta koskevia säännöksiä, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu. Jos selvitystilan lopettamiseksi tai toiminnan jatkamiseksi on tarpeen, yhdistyskokous voi päättää myös yhdistysjärjestyksen muuttamisesta, takuupääoman korottamisesta ja pääomalainan ottamisesta tämän lain säännöksiä noudattaen.

Tilintarkastajien tehtävä ei lakkaa vakuutusyhdistyksen joutuessa selvitystilaan. Mitä 9 luvussa säädetään, on soveltuvin osin noudatettava selvitystilan aikana. Tilintarkastuskertomuksen tulee lisäksi sisältää lausuma siitä, onko selvitystilaa tilintarkastajien mielestä tarpeettomasti pitkitetty.

Vakuutusyhdistyksen velkojille annetun julkisen haasteen paikalletulopäivän jälkeen selvitysmiehen on maksettava kaikki tiedossa oleva velka. Jos velka on riitainen tai erääntymätön taikka sitä ei muusta syystä voida maksaa, on tarpeelliset varat pantava erilleen, jos yhdistyksen varat siihen riittävät. Tämän jälkeen on takuupääoma korkoineen maksettava takaisin. Jäljelle jäävä omaisuus jaetaan yhdistyksen osakkaille sen mukaan kuin yhdistysjärjestyksessä on määrätty. Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että jaettavan omaisuuden ollessa vähäinen sen käytöstä voidaan päättää toisinkin.

Jos osakas tahtoo moittia jakoa, on kanne yhdistystä vastaan pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lopputilitys esitettiin yhdistyskokouksessa.

Jollei osakas ole viiden vuoden kuluessa siitä, kun lopputilitys esitettiin yhdistyskokouksessa, ilmoittautunut nostamaan hänelle tulevaa jako-osuutta, on hän menettänyt oikeutensa siihen. Jos jako-osuus on vähäinen jaettuun omaisuuteen verrattuna, Vakuutusvalvontavirasto voi selvitysmiesten ilmoituksesta määrätä sen tulevaksi valtiolle. Muussa tapauksessa noudatetaan, mitä 19 §:ssä säädetään.

Suoritettuaan tehtävänsä selvitysmiehen tulee mahdollisimman pian antaa lopputilitys hallinnostaan laatimalla koko selvitysmenettelyä koskeva kertomus. Kertomukseen tulee sisältyä myös selostus vakuutusyhdistyksen omaisuuden jaosta. Kertomukseen on liitettävä tilinpäätöksiä ja toimintakertomuksia koskevat asiakirjat koko selvitystilan ajalta. Kertomus liitteineen on annettava tilintarkastajille, joiden tulee kuukauden kuluessa antaa lopputilitystä ja selvitystilan aikaista hallintoa koskeva tilintarkastuskertomus.

Tilintarkastuskertomuksen saatuaan selvitysmiehen tulee viivytyksettä kutsua yhdistyskokous tarkastamaan lopputilitys.

Vakuutusyhdistys katsotaan puretuksi, kun lopputilitys on esitetty yhdistyskokouksessa. Selvitysmiehen on tehtävä purkamisesta viivytyksettä ilmoitus rekisteröimistä varten.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, vakuutusyhdistyksen osakkaat, joilla on vähintään yksi kolmasosa lopputilityksen käsitelleessä yhtiökokouksessa annetuista äänistä, voivat vaatia selvitysmiestä kutsumaan yhdistyskokouksen koolle käsittelemään 15 luvun 6 §:ssä tarkoitetun kanteen nostamista. Lisäksi noudatetaan, mitä 7 luvun 11 §:n 2 momentissa säädetään. Kanne on nostettava vuoden kuluessa lopputilityksen esittämisestä.

Jos vakuutusyhdistyksen purkamisen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai yhdistystä vastaan nostetaan kanne tai muutoin tarvitaan selvitystoimenpiteitä, on selvitystilaa jatkettava. Selvitysmiehen on viivytyksettä tehtävä tästä ilmoitus rekisteröimistä varten. Kutsu jatketun selvitystilan ensimmäiseen yhdistyskokoukseen on toimitettava yhdistysjärjestyksen mukaisesti.

Jos vakuutusyhdistyksen rekisteristä poistamisen jälkeen tarvitaan selvitystoimia, Vakuutusvalvontaviraston on sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia koskee, määrättävä yhdistys selvitystilaan.

Selvitystä ei kuitenkaan 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa jatketa, eikä yhdistystä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa määrätä selvitystilaan, jos yhdistyksen varat eivät riitä selvityskulujen suorittamiseen tai varojen määrästä ei saada tietoa eikä osakas, velkoja tai muu ilmoita ottavansa vastatakseen selvitysmenettelyn kustannuksista.

Jos vakuutusyhdistys on asetettu selvitystilaan yhdistyskokouksen päätöksellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, yhdistyskokous voi, tilintarkastajien annettua asiasta lausuntonsa, 4 §:n 2 momentin toisessa virkkeessä säädetyllä äänten enemmistöllä päättää, että selvitystila lopetetaan ja yhdistyksen toimintaa jatketaan. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, jos selvitystilaan on tämän lain mukainen peruste tai jos yhdistyksen omaisuutta on jaettu.

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti noudatettava, jos

jälleen täyttää sanotut vaatimukset.

Kun päätös selvitystilan lopettamisesta ja yhdistyksen toiminnan jatkamisesta on tehty, yhdistykselle on valittava johto yhdistysjärjestyksen määräysten mukaisesti.

Kun hallitus on valittu, selvitysmiesten on viivytyksettä tehtävä selvitystilan lopettamista koskevasta päätöksestä ja hallituksen vaalista ilmoitus Vakuutusvalvontavirastolle ja rekisteröimistä varten rekisteriviranomaiselle. Päätöstä ei saa panna täytäntöön ennen rekisteröintiä. Yhdistyksen velkojille haettu julkinen haaste jää vaikutuksitta, kun selvitystila on lopetettu tämän pykälän mukaisesti.

Vakuutusyhdistyksen konkurssiin sovelletaan konkurssia koskevia säännöksiä, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Vakuutusyhdistyksen omaisuus voidaan luovuttaa konkurssiin vain hallituksen tai, kun yhdistys on selvitystilassa, selvitysmiesten päätöksen perusteella. Konkurssin aikana edustavat yhdistystä konkurssivelallisena hallitus ja toimitusjohtaja taikka ennen konkurssin alkamista valitut selvitysmiehet. Konkurssin aikana voidaan kuitenkin valita uusia hallituksen jäseniä tai uusia selvitysmiehiä.

Kun vakuutusyhdistys on asetettu konkurssiin, tuomioistuimen tulee viipymättä ilmoittaa siitä ja valvontapäivästä Vakuutusvalvontavirastolle. Tuomioistuimen tulee niin ikään, jos virasto tekee siitä esityksen, määrätä pesänhoitajaksi yksi viraston ehdottama henkilö valittujen lisäksi. Tämän pesänhoitajan on erityisesti valvottava vakuutussaatavien haltijoiden etua konkurssipesässä.

Jos konkurssin päättyessä omaisuutta ei ole jäljellä, on yhdistys katsottava puretuksi, kun konkurssissa on hyväksytty lopputilitys. Purkamisesta pesänhoitajan on viivytyksettä tehtävä ilmoitus Oikeusrekisterikeskukselle, josta tieto välitetään rekisteriviranomaiselle rekisteriin merkittäväksi.

Jos omaisuutta on jäljellä eikä yhdistys ollut selvitystilassa, kun sen omaisuus luovutettiin konkurssiin, on hallituksen mahdollisimman pian kutsuttava yhdistyskokous koolle päättämään yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan. Jos yhdistys on selvitystilassa, kun se asetetaan konkurssiin, on noudatettava, mitä 19 §:ssä säädetään.

Suomalaisen vakuutusyhdistyksen selvitystilasta ovat toimivaltaisia päättämään vakuutusyhdistyksen yhdistyskokous, Vakuutusvalvontavirasto tai suomalainen tuomioistuin. Konkurssista on toimivaltainen päättämään suomalainen tuomioistuin. Päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltäviä 12 luvun 6 c §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä tai sen jälkeen, kun näihin toimenpiteisiin on ryhdytty.

Vakuutussaatavilla on selvitystilassa tai konkurssissa yhtäläisesti samanlainen etuoikeus vakuutusyhdistyksen omaisuuteen kuin irtaimen pantin haltijalla pantattuun omaisuuteen ( vakuutussaatavien etuoikeus ).

Vakuutusyhdistyksen selvitystilan aikana selvitysmies tai konkurssissa pesänhoitaja voivat maksaa muita kuin selvitystila- tai konkurssimenettelystä johtuvia saatavia ainoastaan 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun suunnitelman mukaisesti tai Vakuutusvalvontaviraston yksittäistapauksessa antamalla luvalla ja valvonnassa. Selvitystilaa tai konkurssia edeltäneen 12 luvun 6 c §:ssä tarkoitetun omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon valvontaa varten määrätyn asiamiehen palkkio sekä sille varojen tilittämiseen kertyvä korko ja muut toimenpiteen toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset maksetaan vakuutussaatavien jälkeen parhaalla etuoikeudella edellyttäen, että selvitystilaan asettaminen tai konkurssin aloittaminen on tapahtunut omaisuuden luovutus- tai panttauskiellon aikana tai kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kielto on lakannut.

Selvitysmiehen tai pesänhoitajan on laadittava liiketoiminnan jatkamista varten suunnitelma, joka sisältää ehdotuksen vakuutussaatavien ja liiketoiminnan jatkamisesta johtuvien saatavien suorittamisesta. Suunnitelma on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle hyväksyttäväksi.

Liiketoiminnan jatkamisesta johtuvat saatavat maksetaan 24 §:n estämättä, kuitenkin noudattaen, mitä 25 §:ssä säädetään.

Liiketoiminnan jatkamisesta johtuvalla saatavalla tarkoitetaan:

Vakuutusyhdistykset ovat vastuussa niistä saatavista, joilla on 24 §:ssä mainittu etuoikeus, siltä osin kuin niitä ei saada suoritetuiksi selvitystilassa tai konkurssissa olevan vakuutusyhdistyksen varoista osakkaiden lisämaksuvelvollisuuden toteuttamisen jälkeenkään.

Yhdistysten kesken vastuu jakautuu viimeksi vahvistettujen tilinpäätösten mukaisten vakuutusmaksutulojen suhteessa.

Selvitysmiehen tai pesänhoitajan on viipymättä laadittava luettelo yhdistysten 2 momentin mukaisesti määriteltyyn vastuuseen perustuvista suorituksista ja niiden määräämisessä noudatetuista suhdeluvuista sekä toimitettava luettelo Vakuutusvalvontavirastolle, jossa se on pidettävä asianomaisten nähtävänä 30 päivän ajan. Viraston on ilmoitettava luettelon nähtävilläolosta virallisessa lehdessä 14 luvun 11 §:ssä säädettyä menettelyä noudattaen ja pyydettäessä annettava luettelo tiedoksi asianomaisille. Yhdistyksille määrättyihin suorituksiin ja niiden määräämisessä käytettyihin suhdelukuihin voivat yhdistykset hakea oikaisua virastolta 30 päivän kuluessa luettelon nähtävilläoloajan päättymisestä.

Kun luettelo on saanut lainvoiman, selvitysmiehen tai pesänhoitajan on perittävä yhdistyksiltä luettelon mukaiset suoritukset.

Selvitystilassa tai konkurssissa oleva vakuutusyhdistys ei saa antaa uusia vakuutuksia.

Lisäksi vakuutusyhdistyksen selvitystilaan ja konkurssiin sovelletaan soveltuvin osin, mitä vakuutusyhtiölain 15 luvun 25 §:n 2 momentissa sekä 26―30 ja 34 §:ssä säädetään vakuutusyhtiön selvitystilasta ja konkurssista.

Vakuutusyhdistyksen 12 luvun 6 c §:ssä tarkoitetun omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon sekä selvitystila- ja konkurssimenettelyn oikeusvaikutuksiin sovelletaan lisäksi, mitä vakuutusyhtiölain 15 a luvussa säädetään vakuutusyhtiön omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon sekä selvitystila- ja konkurssimenettelyn oikeusvaikutuksiin sovellettavasta laista.

Sulautuvan yhdistyksen hallituksen ja toimitusjohtajan on annettava sulautuvan yhdistyksen osakkaiden kokouksessa lopputilitys. Lopputilityksessä on oltava tilinpäätös ja toimintakertomus ajalta, jolta tilinpäätöstä ja toimintakertomusta ei vielä ole esitetty yhdistyskokouksessa, sekä selvitys vastikkeen jaosta. Lopputilityksen tarkastamiseen sovelletaan, mitä tilintarkastuksesta säädetään. Osakkaiden kokoukseen sovelletaan, mitä yhdistyskokouksesta säädetään. Vastikkeen jaon ja lopputilityksen moittimiseen, jako-osuuden nostamiseen sekä selvityksen jatkamiseen sulautuvan yhdistyksen purkauduttua sovelletaan, mitä 13 luvun 16 §:n 2 ja 3 momentissa ja, jos on kysymys 15 luvun 1 tai 5 §:n mukaisesta kanteesta, mitä 13 luvun 18 §:n 2 momentissa ja 19 §:n 1 momentissa säädetään. Lopputilitys on ilmoitettava rekisteröitäväksi siten kuin 10 luvun 11 §:ssä säädetään.

Joka tahallaan

on tuomittava, jollei teko ole vähäinen, vakuutusliikkeen luvattomasta harjoittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Joka tahallaan

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, sosiaali- ja terveysministeriöllä ja Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus luovuttaa vakuutussalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja: