699/2003

Annettu Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 2003

Sisäasiainministeriön asetus rajavartiolaitoksen menetelmistä voimakeinojen käyttämisessä ja kulkuneuvon pysäyttämisessä

Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 12 päivänä maaliskuuta 1999 rajavartiolaitoksesta annetun lain (320/1999) 67 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 229/2000:

1 §
Säädösperusta

Rajavartiomiehen toimivaltuuksista käyttää virkatehtävää suorittaessaan voimakeinoja ja määrätä kulkuneuvo pysäytettäväksi säädetään rajavartiolaitoksesta annetun lain (320/1999, jäljempänä rajavartiolaki) 16 §:n 1 momentissa ja 24 §:ssä. Rajavartiomiehen oikeudesta rajanylityspaikan sulkemiseen ja eristämiseen sekä häiritsevästi käyttäytyvän henkilön poistamiseen rajanylityspaikalta säädetään rajavartiolain 15 §:ssä. Rajavartiomiehen toimivaltuudesta poliisin pyynnöstä yksittäistapauksessa suorittaa valvonta-alueellaan sellaisia poliisilaissa (493/1995) tarkoitettuja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen kuuluvia kiireellisiä poliisin tehtäviä, joita poliisi ei voi viipymättä suorittaa, säädetään rajavartiolain 9 §:n 1 momentissa ja 23 §:ssä. Rajavartiomiehen voimankäyttö- ja suojavälineistä säädetään rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (269/2000) 41 §:ssä.

Tämä asetus ei koske aluevalvontalaissa (755/2000) tarkoitettuja voimakeinojen käyttöä. Tämä asetus ei myöskään koske rajavartiolaitoksen toimintaa rajavartiolain 7 §:ssä säädetyissä sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä.

2 §
Muut noudatettavat säännökset

Voimakeinoja käytettäessä ja kulkuneuvoa pysäytettäessä on otettava muun ohella erityisesti huomioon myös työturvallisuuslain (738/2002) säännökset.

Jokaiselle kuuluvasta oikeudesta hätävarjeluun sekä oikeudesta voimakeinojen käyttöön pakkotilassa säädetään rikoslaissa (39/1889).

3 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan rajavartiomiehiin, jotka virkatehtävässään joutuvat käyttämään voimakeinoja tai varautumaan niiden käyttämiseen, sekä rajavartiomiehiin, jotka virkatehtävässään joutuvat pysäyttämään toisen kuljettaman kulkuneuvon tai rajoittamaan sen kulkua.

4 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa:

1) ammuksella tarkoitetaan ruutikaasunpaineen, nallimassan räjähdyspaineen tai muun räjähdyspaineen avulla ammuttavaa luotia, haulia ja muuta tarviketta, joka voi aiheuttaa vaaraa ihmiselle;

2) ampuma-aseella tarkoitetaan ampuma-aselain (1/1998) 2 §:n 1 momentissa määriteltyä välinettä;

3) ampuma-aseella uhkaamisella tarkoitetaan aseen suuntaamista siten, että kohdehenkilöllä on yleisen elämänkokemuksen mukaan perusteltu syy otaksua joutuvansa aseellisten voimakeinojen kohteeksi, jollei hän noudata käskyä, jota rajavartiomies aseella tehostaa;

4) aseenkäytöllä tarkoitetaan ampuma-aseella uhkaamista ja laukauksen ampumista;

5) esteellä tarkoitetaan kulkuneuvon reitille asetettua kulkuneuvoa, muuta esinettä tai rakennelmaa, jonka avulla pyritään estämään pakenevan kulkuneuvon kulku tai estämään vaarallinen teko;

6) kaasuammuksella tarkoitetaan ampuma-aseella ammuttavaa ammusta, joka levittää kohteessaan ilmaan kyynelkaasua tai käyttötarkoitukseltaan ja vaikutukseltaan siihen verrattavaa lamaannuttavaa ainetta;

7) kaasusumuttimella tarkoitetaan välinettä, jolla voidaan levittää ilmaan kyynelkaasua tai käyttötarkoitukseltaan ja vaikutukseltaan siihen verrattavaa lamaannuttavaa ainetta;

8) kiinniajamisella tarkoitetaan kulkuneuvon tavoittamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään pakenevan kulkuneuvon kulku;

9) kulkuneuvolla uhkaamisella tarkoitetaan kulkuneuvon kiinteässä tuntumassa yleensä hälytyslaittein tapahtuvaa seuraamista tarkoituksena saada seurattavan kulkuneuvon kuljettaja luopumaan pakenemisesta;

10) lamautusheitteellä tarkoitetaan heitettävää esinettä, josta leviää kohteessa ilmaan kyynelkaasua tai käyttötarkoitukseltaan ja vaikutukseltaan siihen verrattavaa lamaannuttavaa ainetta, taikka joka valo- ja äänivaikutuksensa johdosta tekee kohdehenkilön tilapäisesti toimintakyvyttömäksi;

11) patukka-ammuksella tarkoitetaan ampuma-aseella ammuttavaa tylppää ammusta, jonka tarkoituksena on kohdehenkilöön suuren iskuenergian kohdistamalla tehdä hänet tilapäisesti toimintakyvyttömäksi ilman hänelle aiheutuvia vakavia tai pysyviä vammoja;

12) piikkimatolla tarkoitetaan ajoradalle asetettavaa, piikeistä tai vastaavista kulkuneuvon renkaat tai telan rikkovista esineistä koostuvaa välinettä, jonka avulla pyritään pysäyttämään kulkuneuvo tai alentamaan sen nopeutta;

13) sululla tarkoitetaan kulkuneuvon ajoväylän kaventamista tai kulkusuunnan katkaisemista toisen kulkuneuvon avulla toimenpiteiden kohteena olevan kulkuneuvon nopeuden alentamiseksi tai sen ohjaamiseksi halutulle reitille;

14) varoituspanoksella tarkoitetaan aikasytytteistä, vedessä toimivaa alusta vastaan pääasiassa varoituksen antamiseksi käytettävää räjähdettä;

15) valo-ääni -ammuksella tarkoitetaan ampuma-aseella ammuttavaa ammusta, joka valo- ja äänivaikutuksensa johdosta tekee kohdehenkilön tilapäisesti toimintakyvyttömäksi.

5 §
Voimakeinot

Voimankäyttötilanteessa käytettäviä voimakeinoja ovat:

1) fyysinen voimankäyttö ilman voimankäyttövälineitä, esimerkiksi hallinta- ja sidontaotteiden käyttäminen;

2) käsirautojen ja muiden kahlitsemisvälineiden käyttäminen;

3) patukan käyttö;

4) kaasusumuttimen tai lamautusheitteen käyttö;

5) koiran käyttö;

6) varoituspanoksen käyttö;

7) aseenkäyttö.

Kulkuneuvon pysäyttämisessä käytettäviä voimakeinoja ovat lisäksi este, kiinniajaminen, kulkuneuvolla uhkaaminen, piikkimatto ja sulku.

6 §
Voimakeinoja lievemmät menetelmät

Rajavartiolaitoksen toiminnassa tulee aina ennen voimakeinojen käyttöä pyrkiä muiden, voimakeinoja lievempien toimintatapojen käyttämiseen. Tällaisia voimakeinoja lievempiä tilanteenhallintamenetelmiä ovat ainakin

1) kohdehenkilön puhuttaminen, neuvottelu, sovinnollisuuden edistäminen ja muut vastaavat toimenpiteet;

2) neuvot, kehotukset ja sanalliset varoitukset;

3) käskyt, kiellot ja määräykset.

7 §
Voimakeinojen käytöstä luopuminen

Voimakeinoja ei tule lainkaan käyttää rajavartiolain 12 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa, joissa toimenpiteen loppuun saattaminen voisi johtaa kohtuuttomiin seurauksiin tavoiteltavaan tulokseen nähden.

8 §
Voimakeinojen käytön yleiset periaatteet

Jos rajavartiolaitoksen tehtävien suorittamiseksi on välttämätöntä käyttää voimakeinoja, on niitä käytettävä vain siinä määrin ja siihen saakka, kuin laissa säädetyn virkatehtävän suorittamiseksi välttämättä on tarpeen ottaen huomioon sen, mitä rajavartiolain 24 §:ssä on säädetty voimakeinojen puolustettavuudesta (lievemmän keinon periaate).

Edellä 5 §:ssä mainitut voimakeinot eivät ole tärkeys- tai ajallisessa järjestyksessä, vaan kussakin tilanteessa käytettävät voimakeinot on ratkaistava tilanteen mukaisesti lievemmän keinon periaatteen edellyttämällä tavalla.

Aloitettujen voimakeinojen käytöstä on luovuttava, jos tilanne on muuttunut sellaiseksi, ettei edellytyksiä voimakeinojen käynnistämiseen enää ole.

9 §
Aseenkäyttö

Aseen tai varoituspanoksen käyttöä on pidettävä äärimmäisenä voimakeinona, johon tulee turvautua vain erityisen vakavissa tilanteissa.

Aseen tai varoituspanoksen käytöstä on varoitettava kohdehenkilöä tai -alusta selvästi havaittavalla tavalla etukäteen, ellei se tilanne kokonaisuutena arvioiden ja olosuhteet huomioon ottaen ole mahdotonta tai epätarkoituksenmukaista.

10 §
Vastarinnan murtaminen

Rajavartiomiehen ei tule turvautua aseenkäyttöön murtaakseen kohdehenkilön fyysisen aktiivisen tai passiivisen vastarinnan, jolla tämä pyrkii estämään rajavartiomiehen lakiin perustuvan toimenpiteen suorittamisen, ellei jäljempänä toisin säädetä. Erityisestä syystä voidaan ampuma-asetta kuitenkin käyttää kaasu-, patukka- tai valo-ääni -ammuksen ampumiseen.

Muiden voimakeinojen käyttäminen on vastarinnan murtamiseksi sallittua sen mukaan kuin tässä asetuksessa tarkemmin säädetään.

11 §
Rajanylityspaikan sulkeminen, eristäminen ja tyhjentäminen sekä väkijoukon hajottaminen

Rajavartiomiehen ei tule turvautua aseenkäyttöön rajanylityspaikan sulkemiseksi, eristämiseksi tai tyhjentämiseksi taikka väkijoukon hajottamiseksi rajanylityspaikalla, ellei jäljempänä toisin säädetä. Erityisestä syystä voidaan ampuma-asetta kuitenkin käyttää kaasu-, patukka- tai valo-ääni -ammuksen ampumiseen.

Muiden voimakeinojen käyttäminen tässä pykälässä tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi on sallittua sen mukaan kuin tässä asetuksessa tarkemmin säädetään.

12 §
Henkilön poistaminen rajanylityspaikalta

Rajavartiomiehen ei tule turvautua aseenkäyttöön henkilön rajanylityspaikalta poistamiseksi. Erityisestä syystä voidaan ampuma-asetta kuitenkin käyttää kaasu-, patukka- tai valo-ääni -ammuksen ampumiseen esimerkiksi rajanylityspaikalle linnoittautuneen henkilön vastarinnan murtamiseksi.

Muiden voimakeinojen käyttäminen henkilön rajanylityspaikalta poistamiseksi on sallittua sen mukaan kuin tässä asetuksessa tarkemmin säädetään.

13 §
Kiinniottamisen toimittaminen

Rajavartiomiehen ei tule turvautua aseenkäyttöön kiinniottamisen toimittamiseksi.

Muiden voimakeinojen käyttäminen kiinniottamisen toimittamiseksi on sallittua sen mukaan kuin tässä asetuksessa tarkemmin säädetään.

14 §
Vapautensa menettäneen pakenemisen estäminen

Rajavartiomiehen ei tule turvautua aseenkäyttöön vapautensa menettäneen pakenemisen estämiseksi.

Muiden voimakeinojen käyttäminen pakenemisen estämiseksi on sallittua sen mukaan kuin tässä asetuksessa tarkemmin säädetään.

15 §
Esteen poistaminen

Rajavartiomies voi käyttää tärkeän virkatoimensa suorittamisen estävän tai sen suorittamista merkittävästi haittaavan esteen poistamiseksi kaikkia rajavartiolaitoksen voimakeinoja. Aseen tai varoituspanoksen käytöstä ei kuitenkaan saa aiheutua kenellekään kohtuutonta vaaraa.

16 §
Välittömästi uhkaavan rikoksen tai muun vaarallisen teon tai tapahtuman estäminen

Rajavartiomies voi lievemmän keinon periaatetta noudattaen pysäyttää välitöntä vaaraa jonkun hengelle tai terveydelle aiheuttavan henkilön toiminnan tarpeellisia voimakeinoja käyttäen. Aseen tai varoituspanoksen käyttöä koskevan päätöksen tulee perustua tilanteen vaarallisuuden lisäksi kohdehenkilön tai -aluksen välittömästi voimakeinojen käyttötilannetta edeltäneeseen toimintaan taikka kohdehenkilön aseistautumiseen, häiriytyneisyyteen tai näihin verrattaviin vastaaviin olosuhteisiin.

Aseenkäyttö tie- tai maastoliikenteessä olevaa kulkuneuvoa kohtaan tässä pykälässä tarkoitettujen päämäärien saavuttamiseksi on sallittua vai siinä tapauksessa, että aseenkäyttö olisi sallittua kaikkia kulkuneuvossa olevia henkilöitä kohtaan.

17 §
Kulkuneuvon pysäyttämisessä noudatettavat yleiset periaatteet

Kulkuneuvon pysäyttämiseen käytettävät toimenpiteet on suoritettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Toiminnassa on erityisesti otettava huomioon sivullisten turvallisuus. Rajavartiolaitos ei saa omalla toiminnallaan aiheuttaa kenellekään tarpeetonta vaaraa. Vaaraa aiheuttavan menettelytavan sijasta tulee harkita vaihtoehtoisia keinoja tilanteen ratkaisemiseksi.

Kulkuneuvon pysäyttämiseen ei tule lainkaan ryhtyä rajavartiolain 12 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa, joissa toimenpiteen loppuun saattaminen voisi johtaa kohtuuttomiin seurauksiin tavoiteltavaan tulokseen nähden.

Kulkuneuvon pysäyttämiseksi voidaan, jolleivät muut toimenpiteet johda tavoiteltuun lopputulokseen, käyttää voimakeinoja sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.

18 §
Kulkuneuvon pysäyttämisessä näytettävät merkit

Pysäytettävälle kulkuneuvolle on mahdollisuuksien mukaan näytettävä pysäytysmerkki. Rajavartiomiehen merkinantojen ja määräysten kulkuneuvon pysäyttämiseksi tulee olla selvästi havaittavia ja ymmärrettäviä. Merkin tarkoituksen ja kohteen tulee olla yksiselitteinen. Merkki on annettava kyseiselle liikennevälineelle säädetyllä ja yleisesti käytetyllä tavalla. Pysäytysmerkki voi olla myös suullisesti, käsimerkein tai muutoin yleisesti tunnistettavin keinoin annettu.

Merkki tulee pyrkiä antamaan siten, että kuljettajalla on mahdollisuus tunnistaa, että sen antaja on rajavartiomies.

Jos rajavartiomiehen antamaa pysäytysmerkkiä ei noudateta, on merkki tilanteen sen mahdollistaessa pyrittävä toistamaan. Merkki on tarvittaessa toistettava seuraamalla pysäytysmerkin tai -käskyn laiminlyönyttä kulkuneuvoa.

19 §
Voimakeinot tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämisessä

Rajavartiomiehen ei tule turvautua aseenkäyttöön tie- tai maastoliikenteessä käytettävän kulkuneuvon pysäyttämiseksi ellei 16 §:ssä toisin säädetä. Kulkuneuvon pysäyttämisessä ei tule käyttää myöskään muita voimakeinoja kulkuneuvolla uhkaamista, piikkimattoa ja estettä lukuun ottamatta. Kulkuneuvon pysäyttämiseksi voidaan myös tehdä ilma-aluksella uhkaava tai hyökkäävä liike.

20 §
Tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttäminen piikkimaton avulla

Tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämiseen saadaan käyttää piikkimattoa. Piikkimattoa käytetään esteen tai sulun avulla kavennetulla ajoradan osalla.

Piikkimatto on pyrittävä tekemään mahdollisimman havaittavaksi. Muu liikenne on mahdollisuuksien mukaan pysäytettävä riittävän etäälle piikkimatosta, tai se on ohjattava kiertotielle.

Moottoripyörän ja mopon pysäyttämiseen saadaan piikkimattoa käyttää vain, jos kuljettajaa voidaan pitää vaarallisena toisen hengelle tai terveydelle, piikkimaton havaittavuus on varma ja pysäytettävä moottoripyörä saadaan ajatettua piikkimattoon alhaisella nopeudella.

21 §
Tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttäminen esteen avulla

Tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämiseen saadaan käyttää estettä. Pysäyttämisessä ei kuitenkaan saa käyttää sellaista estettä, josta voi törmäyksen yhteydessä aiheutua erityistä vaaraa.

Esteen käytössä on soveltuvin osin otettava huomioon piikkimaton käytölle 20 §:ssä säädetyt edellytykset.

22 §
Vesikulkuneuvon pysäyttämisessä käytettävät voimakeinot

Rajavartiomiehen ei tule turvautua aseenkäyttöön vesiliikennelaissa (463/1996) tarkoitettua vesikulkuneuvoa pysäytettäessä ellei 16 §:ssä toisin säädetä. Vesikulkuneuvon pysäyttämisessä ei tule käyttää myöskään muita voimakeinoja estettä, kiinniajamista, kulkuneuvolla uhkaamista ja sulkua lukuun ottamatta. Vesikulkuneuvon pysäyttämiseksi voidaan myös tehdä ilma-aluksella uhkaava tai hyökkäävä liike.

23 §
Raidekulkuneuvon pysäyttäminen

Rajavartiolaitoksen tulee raidekulkuneuvon pysäyttämiseksi olla yhteydessä raideliikenteen liikenteenohjauskeskukseen sopivan menettelytavan löytämiseksi.

24 §
Ilma-aluksen lennon keskeyttäminen

Rajavartiomiehellä ei ole toimivaltaa määrätä ilma-alusta laskeutumaan.

25 §
Voimakäyttövälineet ja voimankäyttökoulutus

Rajavartiomiehellä on oikeus virkatehtävässään kantaa ja käyttää vain rajavartiolaitoksen esikunnan hyväksymiä voimankäyttövälineitä. Ampuma-aseissa saadaan käyttää vain rajavartiolaitoksen esikunnan hyväksymiä lisävarusteita, kantolaitteita ja ampumatarvikkeita.

Rajavartiomiehen tulee olla saanut kantamansa ja käyttämänsä voimankäyttövälineen koulutus rajavartiolaitoksessa tai poliisissa. Lisäksi hänen tulee olla suorittanut hyväksytysti kyseisen ampuma-asetyypin tasokokeen rajavartiolaitoksessa tai poliisissa.

Rajavartiomiehen tulee olla saanut kulkuneuvon pysäyttämisessä käyttämänsä voimakeinon koulutus rajavartiolaitoksessa tai poliisissa.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2003.

Tällä asetuksella kumotaan rajavartiolaitoksen esikunnan rajavartiolaitoksen aseista ja muista voimankäyttö- ja suojavälineistä sekä niiden käytöstä ja koulutuksesta 29 päivänä kesäkuuta 2001 antama määräys RVLPAK 2.16.

Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 2003

Sisäasiainministeri
Kari Rajamäki

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö
Jaakko Smolander

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.