295/2003

Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2003

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2003

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 7 §:n 1 ja 2 momentin sekä 64 §:n 2 ja 3 momentin, sellaisena kuin niistä ovat 64 §:n 2 ja 3 momentti laissa 44/2000, nojalla:

1 luku

Yleistä

1 §
Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään valtion vuoden 2003 talousarvion momentin 30.14.49, 30.14.61 ja 30.14.62 myöntämisvaltuuden ja määrärahan sekä maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2003 käyttösuunnitelmassa osoitettavien varojen käyttämisestä myönnettäessä ja maksettaessa tukea 2 momentin mukaisiin tarkoituksiin.

Tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä tukea maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), jäljempänä rahoituslaki, 10 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan sekä 16, 17, 21, 22 ja 32 §:n nojalla maatilatalouden rakenteen kehittämiseen samoin kuin rahoituslain 10 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohdan ja 3 momentin sekä 16, 21 ja 32 §:n nojalla muuhun yritystoiminnan tukemiseen. Tätä asetusta sovelletaan myös maksettaessa tukea, joka on myönnetty tämän asetuksen nojalla, riippumatta siitä, minkä vuoden määrärahasta tuki maksetaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista varoista ei myönnetä tukea kalastusta koskeviin hankkeisiin. POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista ei myönnetä tukea maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 14 §:n 1 momentissa tarkoitettuja yrityksiä varten.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) EY:n maaseudun kehittämisasetuksella Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1257/1999;

2) komission soveltamisasetuksella Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 soveltamisesta annettua komission asetusta (EY) N:o 445/2002;

3) tavoite 1 -alueella aluetta, jota koskee rakennerahastojen kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (1353/1999) 4 §:n 9 kohdassa tarkoitettu tavoite 1 -ohjelma;

4) maaseutuohjelmalla rahoituslain 8 a §:n 2 momentissa tarkoitettua ohjelmaa;

5) maakunnan yhteistyöasiakirjalla rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain 21 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa;

6) valtionlainalla maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnettävää lainaa;

7) korkotukilainalla rahoituslain 23 §:n 2 momentissa tarkoitettua luottolaitoksen myöntämää lainaa, jonka koron alentamiseksi maksetaan tukea valtion talousarvion momentin 30.14.49 määrärahasta;

8) tuella avustusta, valtionlainaan liittyvää korkoetuutta, korkovapautta ja lyhennysten vapaavuosia, korkotukilainan korkotukea, rahoituslain 24 §:n 1 momentissa tarkoitettua vapautusta velvollisuudesta hankkia lainalle vakuus sekä valtiontakaukseen liittyvää tukea;

9) osarahoitettavalla tuella tukea, jonka rahoittamiseen Euroopan yhteisö (EY) osallistuu Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tai EY:n rakennerahaston varoin;

10) kansallisella tuella tukea, joka jää kokonaan valtion talousarvion määrärahan tai maatilatalouden kehittämisrahaston menoksi;

11) maaseutuyrityksellä rahoituslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua yritystä;

12) POMO+ -ohjelmalla LEADER+ -yhteisöaloiteohjelmaa vastaavaa kansallista ohjelmaa, josta säädetään LEADER+ -yhteisöaloiteohjelman toimeenpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (514/2001);

13) INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmalla rakennerahastojen yleisasetuksen EY 1260/1999 20 artiklan 1 kohdan alakohdassa a mainittua yhteisöaloitetta;

14) maataloustuotteiden ensiasteen jalostuksella ja markkinoinnilla EY:n perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettujen maataloustuotteiden sellaista lajittelua, pakkaamista, säilyttämistä, jalostamista tai muuta käsittelyä, jonka jälkeen tuote on edelleen maataloustuote.

3 §
Rahoitus

Jollei jäljempänä tässä asetuksessa toisin säädetä, tätä asetusta sovelletaan sekä kansalliseen tukeen että osarahoitettavan tuen osarahoitusosuuteen ja kansalliseen osuuteen.

Osarahoitettavaan tukeen sovelletaan lisäksi, mitä EY:n maaseudun kehittämisasetuksessa ja komission soveltamisasetuksessa sekä niiden nojalla tai niitä täydentäen EY:n lainsäädännössä säädetään tai sen nojalla määrätään. Tukea myönnettäessä otetaan lisäksi huomioon, mitä tavoite 1 -ohjelmissa tai maaseudun kehittämisohjelmissa taikka muissa vastaavissa EY:n ohjelmissa tuen kohdentamisesta kyseisellä alueella on sovittu.

2 luku

Maatilainvestoinnit

4 §
Tuensaajat

Mitä tässä luvussa säädetään maatilalla toteutettavasta investoinnista ja maatilaa koskevista edellytyksistä, sovelletaan myös rahoituslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yhden tai useamman maaseutuyrityksen yhteisiin investointeihin sekä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 11 §:n 3 momentin 2―4 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin.

5 §
Tuettavat kohteet

Tukea voidaan myöntää tässä asetuksessa säädetyin tavoin:

1) sellaiseen kotieläinrakennusten uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen, joka liittyy:

a) lypsykarjatalouteen;

b) lihakarjatalouteen;

c) sikatalouteen;

d) lammastalouteen;

e) vuohitalouteen; tai

f) kalkkunantuotantoon;

2) broilerintuotannon peruskorjausinvestointeihin ja peruskorjaamisen sijaan suoritettavaan uudisrakentamiseen;

3) häkkikanaloiden muuttamiseen lattiakanaloiksi ja uusien lattiakanaloiden rakentamiseen;

4) maa- ja metsätalouskoneiden säilytystilojen rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen;

5) rehu- ja tuotevarastojen uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen;

6) viljan tai heinän kuivaamiseen tarkoitettujen lämminilma- ja kylmäilmakuivureiden rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen sekä siirrettävien viljankuivureiden hankintaan;

7) salaojitukseen;

8) maa- ja metsätalouden koneiden ja laitteiden hankintaan;

9) lammastaloudessa tarvittavan elottoman erityisirtaimiston hankintaan;

10) jalostuslampaiden ja jalostusnautojen hankintaan;

11) puutarhatalouden investointeihin;

12) hevostalouden investointeihin;

13) turkistarhaukseen liittyviin investointeihin;

14) mehiläistalouden investointeihin;

15) muuhun maataloustuotantoon kuin 1―3, 6 tai 12―14 kohdassa tarkoitettuun tuotantoon liittyviin investointeihin;

16) muuhun yritystoimintaan kuin maa- ja metsätalouteen liittyviin investointeihin;

17) eläinten hyvinvointia ja hygieniaa koskeviin investointeihin;

18) maatilataloudessa tarvittavien siltojen ja peltoteiden rakentamiseen;

19) tuotantopihainvestointeihin, kuten tuotantopihan päällystämiseen;

20) ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin;

21) maatilojen lämpökeskusinvestointeihin;

22) sähköaggregaatin hankintaan;

23) työympäristön parantamiseen,

24) vesihuoltoa koskeviin investointeihin.

Edellä 1 momentin 1, 2, 4―6, 11―17, 20, 21 ja 23 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää myös vuokramaalla olevan rakennuksen hankkimiseen, jos hankinta on taloudellisesti edullisempaa kuin vastaavan rakennuksen rakentaminen tai peruskorjaaminen ja hankittava rakennus on tarkoituksenmukaisella tavalla käytettävissä siihen tarkoitukseen, johon se hankitaan. Tuki myönnetään lainaan liittyvänä tukena samoin ehdoin kuin vastaavan rakennuksen rakentamiseen myönnettäisiin tukea. Jos vastaavaan rakentamiseen myönnettäisiin vain avustusta, rakennuksen hankintaan voidaan myöntää korkotukilainaa enintään 80 prosenttia vastaavin enimmäistukitasoin.

LEADER+ -yhteisöaloiteohjelman ja POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista voidaan myöntää tukea vain 1 momentin 15 ja 16 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin. INTERREG III -yhteisöaloiteohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista voidaan myöntää tukea vain 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettujen yhteiskäyttöön tulevien koneiden ja laitteiden hankintaan sekä 1 momentin 4, 5, 11, 15, 16 ja 19 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin, joilla arvioidaan olevan merkitystä valtakunnan rajan ylittävässä elinkeinotoiminnassa.

6 §
Eläinten hankinta

Tukea ei 2 momentissa säädetyin poikkeuksin myönnetä eläinten hankintaan.

Tukea voidaan myöntää jalostuslampaiden ja jalostusnautojen hankintaan siten kuin 18, 19 ja 20 §:ssä säädetään. Lisäksi yritystoimintaa käynnistettäessä tai merkittävästi laajennettaessa tukea voidaan myöntää sellaisten hevosten hankintaan, joita käytetään 27 §:ssä tarkoitetussa toiminnassa.

7 §
Lypsykarjatalous

Tukea voidaan myöntää 5 §:n 1 momentin 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun lypsykarjatalouden rakentamisinvestointiin, jos maatilalle, jota hakemus koskee, on tukea myönnettäessä vahvistettu Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (355/1995) 4 §:ssä tarkoitetuksi maidon viitemääräksi vähintään määrä, joka vastaa maatilalla investoinnin toteuttamisen jälkeen olevien eläinpaikkojen perusteella laskettuna 7 200 litraa lypsylehmäpaikkaa kohden. Jos maatilalla on investoinnin jälkeen edellä säädettyä enemmän eläinpaikkoja, tukea voidaan myöntää vain sille osalle hyväksyttävistä rakentamiskustannuksista, joka vastaa viitemäärän mukaisen enimmäiseläinpaikkamäärän osuutta maatilan lypsylehmäpaikoista.

Tukea rakennuksen peruskorjaamiseen ei myönnetä, jos lypsylehmäpaikkojen määrä 1 momentissa tarkoitetulla maatilalla on pienempi kuin 12.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös, jos hakemus koskee yhtä useampaa maatilaa.

8 §
Sikatalouden eläinpaikkarajat

Edellä 5 §:n 1 momentin 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tukea sikatalouden rakentamisinvestointiin voidaan myöntää sellaista maatilaa varten, jolla investoinnin jälkeen on enintään 6 000 paikkaa alle 35 kilon painoisille vieroitetuille porsaille, 3 000 lihasikapaikkaa tai 400 emakkopaikkaa.

Jos investointiin sisältyy sekä paikkoja vieroitetuille porsaille että emakoille, katsotaan vieroitettujen porsaiden paikkojen sisältyvän emakkopaikkoihin. Jos investointiin sisältyy sekä lihasikapaikkoja että emakkopaikkoja, yhden emakkopaikan katsotaan vastaavan 6,5 lihasikapaikkaa. Jos investointiin sisältyy sekä lihasikapaikkoja että paikkoja vieroitetuille porsaille, yhden lihasikapaikan katsotaan vastaavan 2,0 paikkaa vieroitetuille porsaille. Jos maatilalla investoinnin jälkeen on edellä säädettyä enemmän eläinpaikkoja, tukea voidaan myöntää vain sille osalle hyväksyttävistä rakentamiskustannuksista, joka vastaa edellä säädettyjen enimmäiseläinpaikkamäärien mukaista eläinpaikkojen osuutta koko rakentamisinvestoinnista.

Enimmäiseläinpaikkamäärässä on otettava huomioon maatilalla olevien eläinpaikkojen lisäksi tuen saajan, hänen puolisonsa ja alaikäisten lastensa omistusosuuden mukainen eläinpaikkamäärä muissa sikatalousyrityksissä. Jos tukea hakee yhteisö tai kaksi tai useampi luonnollinen henkilö yhdessä kahden tai useamman maatilan yhteissikalaa varten, eläinpaikkarajoissa on otettava huomioon hakijoiden tai osakkaiden maatilojen eläinpaikkamäärät.

9 §
Sikala

Myönnettäessä tukea 5 §:n 1 momentin 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin sikatalouden rakentamisinvestointeihin pidetään emakkosikalana sikalaa, jonka perusteella maatilalla on tai sille muodostuu vähintään 60 emakkopaikkaa ja jonka sikapaikoista yli puolet on emakkopaikkoja. Emakkosikalana pidetään myös sellaista emakkorenkaan porsitussikalaa, jonka vuotuinen laskennallinen porsituskertojen määrä on vähintään 130. Tukea myönnettäessä emakkosikalaan rinnastetaan myös sellainen sikala, jonka perusteella maatilalla on tai sille muodostuu vähintään 500 paikkaa vieroitetuille porsaille ja jonka sikapaikoista laskennallisesti yli puolet on tarkoitettu vieroitettujen porsaiden kasvattamiseen.

Muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja sikaloita pidetään lihasikaloina.

Tuen määrää harkittaessa investoinnin katsotaan kohdistuvan emakkosikalaan, jos 1 momentissa tarkoitettua sikalaa rakennettaessa, laajennettaessa tai peruskorjattaessa rakennusinvestointiin sisältyvistä sikapaikoista laskennallisesti vähintään puolet on emakkopaikkoja tai paikkoja vieroitetuille porsaille.

10 §
Emakkorenkaat

Emakkorenkaan keskusyksikössä saa olla enintään 1 000 emakkopaikkaa. Sanottua enimmäismäärää sovelletaan 8 §:ssä säädetyn estämättä myös sellaiseen emakkorenkaan keskusyksikköön, joka kuuluu yhdelle emakkorenkaan osakastilalle ja jossa pidetään emakkoja muulloin kuin porsimis- tai imetysaikana.

Edellä 1 momentissa emakkorenkaalla tarkoitetaan sellaista tuotannon järjestelyä, jossa emakot siirretään keskusyksiköstä osakastiloille porsitus- ja imetysajaksi tai jossa emakot porsitetaan emakkorenkaan keskus-yksikössä ja pääosa porsaista siirretään osakastiloille kasvatettaviksi.

11 §
Broilerintuotanto

Edellä 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin broilerintuotannon investointeihin voidaan myöntää tukea, jos maatilan broilerintuotantoon liittyvä tuotantokapasiteetti ei lisäänny tuettavan investoinnin vuoksi.

12 §
Kanatalous

Myönnettäessä tukea 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun uuden lattiakanalan rakentamiseen on otettava huomioon, mitä eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 20 §:ssä säädetään.

13 §
Maa- ja metsätalouskoneiden säilytystilat

Tuen myöntämisen edellytyksenä 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun investointiin on, että konevarasto on eristämätön ja sen julkisivut ovat pääosin puuta. Tuen myöntämistä ei estä, jos varastoon sisältyy lämpöeristetty omien koneiden korjaamiseen tarkoitettu maatilakorjaamo, joka on tilan koneiden ja laitteiden määrä ja laatu huomioon ottaen kooltaan kohtuullinen.

14 §
Siirrettävien kuivureiden hankinta

Edellä 5 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun siirrettävän viljankuivurin hankintaan tukitasoa tai tukimuotoa lukuun ottamatta sovelletaan, mitä muutoin koneen hankinnasta säädetään.

15 §
Salaojitus

Edellä 5 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää:

1) pellon salaojittamiseen, salaojituksen täydentämiseen ja salaojituksen uusimiseen;

2) peltokuvioiden parantamiseksi tehtäviin avo-ojien putkituksiin;

3) salaojien toimivuuden varmistamiseksi tarpeellisiin pienpumppaamoinvestointeihin.

16 §
Maa- ja metsätalouden koneiden ja laitteiden hankinta

Tukea voidaan myöntää 5 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettujen koneiden ja laitteiden hankintaan vain, jos kone tai laite hankitaan yhteiskäyttöön siten, että konetta käytetään kahdella tai useammalla maatilalla maatilataloutta harjoitettaessa. Tukea voidaan kuitenkin myöntää yhdellä maatilalla käytettävän perunan- ja sokerijuurikkaannostokoneen hankintaan sekä maataloustuotteiden käsittelyssä ja kauppakunnostuksessa tarvittavien koneiden ja laitteiden hankintaan. Tukea voidaan myöntää myös yhdellä maatilalla käytettävän nautakarjatalouden rehunjakovaunun tai -laitteen hankintaan, ei kuitenkaan pienkuormaajan tai vastaavan hankintaan. Lisäksi tukea voidaan myöntää yhdellä maatilalla käytettävien koneiden ja laitteiden hankintaan siten kuin 14 ja 17 §:ssä, 21 §:n 3 momentissa, 22, 23, 25―29, 31 ja 32 §:ssä säädetään.

Koneen tai laitteen katsotaan tulevan yhteiskäyttöön, jos:

1) se hankitaan yhteisomistukseen taikka sen hankkii yhteisö tai osuuskunta osakkaidensa maatiloja varten;

2) sen hankkii viljelijä, jolla on työn suorittamista koskeva kirjallinen sopimus yhden tai useamman muun viljelijän kanssa; taikka

3) sen hankkii viljelijä, joka on sopinut vaihtotyöjärjestelystä yhden tai useamman sellaisen viljelijän kanssa, joka vastavuoroisesti suorittaa konetyötä hakijan maatilalla.

Hankittaessa kone tai laite 1 momentissa tarkoitetuin tavoin yhteiskäyttöön tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tukihakemuksessa tukea haetaan vähintään 9 000 euron investointiin, joka voi sisältää yhden tai useamman koneen tai laitteen hankinnan. Edellä 1 momentissa mainitun yhden tilan käyttöön tulevan koneen tai laitteen hankintaa ei tueta, jos hankintahinta on pienempi kuin 5 000 euroa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea ei myönnetä maatalous- eikä metsätraktoreiden hankintaan. Tukea ei myöskään myönnetä puunkorjuun monitoimikoneiden hankintaan.

Hankittaessa kone tai laite muussa kuin 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa koneurakoinnissa käytettäväksi sovelletaan, mitä 27 §:ssä säädetään.

17 §
Lammastalouden erityisirtaimisto

Edellä 5 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettuna lammastaloudessa tarvittavana elottomana erityisirtaimistona pidetään lammasaitoja, käsittelyaitauksia, vaakoja, keritsinlaitteita, ruokintavaunuja ja -häkkejä sekä muuta vastaavaa erityisesti lammastaloudessa tarvittavaa irtaimistoa.

18 §
Jalostuslampaiden hankinta

Myönnettäessä tukea 5 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettuun jalostuslampaiden hankintaan pässejä hankittaessa tulee hakijalla olla vähintään 30 jalostukseen käytettävää uuhta tai sellaista uuhikaritsaa, joka on vuoden ikäinen viimeistään hakemuksen vireille tuloa seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivään mennessä. Uuhia hankittaessa katraaseen tulee hankinnan jälkeen kuulua vähintään 50 jalostukseen käytettävää uuhta tai edellä tarkoitettua uuhikaritsaa.

Tukea voidaan myöntää sellaisten jalostuslampaiden hankintaan, joiden avulla parannetaan erityisesti eläinkannan lihaksikkuutta.

Tukea voidaan myöntää:

1) sellaisten jalostuslampaiden hankintaan, joiden puhdasrotuisuus voidaan osoittaa virallisella polveutumistodistuksella;

2) sellaisten risteytysuuhien hankintaan, joiden isä tai emä on liharotuinen.

Tukea ei myönnetä sellaisen uuhen hankintaan, joka on karitsoinut enemmän kuin kolme kertaa.

Jalostuslampaan hankintaa voidaan tukea vain kerran sen elinaikana. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että pässiä pidetään maatilalla vähintään puoli vuotta ja uuhta tai uuhikaritsaa vähintään yksi karitsoimiskerta sekä syntyvän karitsan imetyskausi.

Tukea uuhen tai uuhikaritsan hankintaan ei myönnetä, jos hakija on hakemuksen vireilletuloa edeltäneen puolen vuoden aikana vastiketta vastaan luovuttanut yhden tai useamman uuhen tai uuhikaritsan pitoon. Tuen myöntämisen ehtona on lisäksi, että naaraspuolisen lampaan hankintaan tukea saava ei hakemuksen vireilletuloa seuraavan puolen vuoden aikana myy sellaista uuhta tai uuhikaritsaa pitoon, jonka hankintaan ei ole myönnetty tukea.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen luvalla tuen kohteena olevan eläimen saa luovuttaa siten kuin rahoituslain 46 §:n 3 momentin 3 kohdassa säädetään.

Tukikelpoinen hankintahinta on

1) pässin osalta enintään 500 euroa;

2) alle vuoden ikäisen pässikaritsan osalta enintään 340 euroa;

3) uuhen osalta enintään 270 euroa;

4) alle vuoden ikäisen uuhikaritsan osalta enintään 240 euroa. Tukea voidaan myöntää vain siihen osaan kauppahinnasta, joka ei ylitä edellä 1, 2, 3 tai 4 kohdassa mainittua enimmäishintaa. Jos hankintahinta on tukikelpoista enimmäishintaa alempi, tuki määräytyy hankintahinnan nojalla.

Hankittavan uuhen tai pässin polveutuminen on osoitettava vähintään kaksi sukupolvea taaksepäin ja eläinten tulee olla rekisteröitynä Suomessa hyväksytyn jalostusjärjestön virallisessa rekisterissä. Tuen myöntäminen Suomeen tuotavien eläinten hankintaan edellyttää, että eläimet rekisteröidään edellä tarkoitettuun rekisteriin.

Myönnettäessä tukea jalostuslampaiden hankintaan liharotuisella jalostuslampaalla tarkoitetaan seuraaviin rotuihin kuuluvia lampaita: Dala, Dorset, Oxford down, Rygja, Shropshire ja Texel.

19 §
Lammastalouden terveysvalvontaohjelmien vaatimukset

Sen lisäksi, mitä 18 §:ssä säädetään, tuen myöntämisen edellytyksenä jalostuslampaiden hankintaan on, että myyjän Suomessa sijaitseva maatila täyttää sovellettaviksi tulevien terveysvalvontaohjelmien mukaiset vaatimukset. Terveysvalvontaohjelmilla tarkoitetaan tässä asetuksessa Scrapie-valvontaohjelmaa ja Maedivisna-vastustamisohjelmaa. Jos uuhia tai kuttuja on vähemmän kuin 40, Scrapie-valvontaohjelmaan kuulumista ei kuitenkaan edellytetä. Sen sijaan Maedivisna -vastustamisohjelmassa tilalla on oltava status M3.

20 §
Jalostusnautojen hankinta

Tukea 5 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettuun emolehmätalouteen perustuvassa naudanlihantuotannossa tarvittavien jalostusnautojen hankintaan voidaan myöntää, jos:

1) sonni on liharotuinen, vähintään kymmenen kuukauden ikäinen, kantakirjaan kuuluva ja sen kokonaisjalostusarvo tai sen puuttuessa odotusarvo on vähintään +5;

2) naaraspuolinen jalostusnauta on liharotuinen, vähintään kuuden kuukauden ikäinen ja enintään 3 kertaa poikinut tai vastaava risteytysnauta, jonka liharotuosuus on virallisen polveutumis- tai kantakirjatodistuksen mukaan vähintään 75 prosenttia.

Tuontieläimen osalta hakijan on osoitettava, että eläin täyttää 1 momentissa säädetyt vaatimukset. Tuontisonnin on täytettävä säädettyä jalostustasoa vastaava taso, minkä osoittamiseksi on tarvittaessa hankittava nautajalostuksen asiantuntijan lausunto.

Jalostusnaudan hankintaa voidaan tukea vain kerran sen elinaikana. Tuki myönnetään enintään yhden sonnin hankintaan kutakin alkavaa 15 emolehmää tai viimeistään toukokuun 31 päivänä vuoden täyttävää hiehoa kohti. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että sonnia pidetään maatilalla vähintään yksi laidunkausi ja naaraspuolista eläintä vähintään yksi poikimiskerta sekä syntyvän vasikan imetyskausi.

Tukea emolehmän tai hiehon hankintaan ei myönnetä, jos hakija on hakemuksen vireilletuloa edeltäneen vuoden aikana vastiketta vastaan luovuttanut yhden tai useamman emolehmän tai hiehon pitoon. Tuen myöntämisen ehtona on lisäksi, että naaraspuolisen naudan hankintaan tukea saava ei hakemuksen vireilletuloa seuraavan puolen vuoden aikana myy sellaista emolehmää tai hiehoa pitoon, jonka hankintaan ei ole myönnetty tukea.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen luvalla tuen kohteena olevan eläimen saa luovuttaa siten kuin rahoituslain 46 §:n 3 momentin 3 kohdassa säädetään.

Tukikelpoinen hankintahinta on:

1) sonnin osalta enintään 2 500 euroa;

2) 6―12 kuukautta vanhan hiehon osalta enintään 1 000 euroa;

3) yli 12 kuukautta vanhan hiehon sekä emolehmän osalta enintään 1 350 euroa. Tukea voidaan myöntää vain siihen osaan kauppahinnasta, joka ei ylitä edellä 1, 2 tai 3 kohdassa mainittua enimmäishintaa. Jos hankintahinta on tukikelpoista enimmäishintaa alempi, tuki määräytyy hankintahinnan nojalla.

Myönnettäessä tukea jalostusnautojen hankintaan liharotuisella jalostusnaudalla tarkoitetaan seuraaviin rotuihin kuuluvia nautoja: Aberdeen Angus, Blonde d 'Aquitaine, Charolais, Dexter, Hereford, Highland Cattle, Limousin, Piemontese ja Simmental.

21 §
Puutarhatalouden tuettavat kohteet

Edellä 5 §:n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää rakentamis-, laajentamis- ja peruskorjausinvestointeihin, jotka koskevat:

1) kasvihuoneita taikka muita kasvihuonetuotannossa tai avomaan puutarhataloudessa tarpeellisia tuotantotiloja;

2) lämpökeskuksia;

3) varastoja;

4) poimijoiden saniteettitiloja itsepoimintatiloilla;

5) muita vastaavia puutarhataloutta palvelevia rakennuksia.

Kasvihuonetta ei pidetä rakennuksena, jos se on rakennettu ilman kiinteää perustusta, sen kehärakenteet ovat siirrettäviä ja se on katettu yksinkertaisella muovilla eikä huoneessa myöskään ole kiinteää lämmitystä tai kastelua.

Tukea voidaan myöntää myös puutarhataloutta palvelevien koneiden ja laitteiden sekä vastaavan muun irtaimiston hankintaan.

22 §
Puutarhatalouden tuki korkotukilainana

Harjoitettaessa avomaan puutarhataloutta tuki voidaan myöntää vain korkotukilainan korkotukena, jos kysymys on:

1) hedelmäpuiden ja marjapensaiden taimien hankinnasta;

2) muista 1 kohtaa vastaavista yritystoimintaan liittyvistä investoinneista.

23 §
Hevostalous

Edellä 5 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetaan hevostalouden investoinneilla hevosten kasvatuksessa tarpeellisia investointeja sekä investointeja, joiden pääasiallinen tarkoitus on edistää hevosten kasvatusta. Käytettäessä hevosta muuhun tuotanto- tai palvelutoimintaan investointitukeen sovelletaan, mitä 27 §:ssä säädetään.

24 §
Turkistarhaus

Edellä 5 §:n 1 momentin 13 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää rakennusten laajentamiseen, joka johtuu eläinsuojelulaissa (247/1996) edellytetystä minkkien ja kettujen häkkien vaihtamisesta suurempiin ja jossa turkistarhan tuotantokapasiteetti ei lisäänny tuen myöntämisen vuoksi.

Tukea voidaan myöntää myös sellaiseen rakentamisinvestointiin, jossa tarha ympäristönsuojelullisista syistä siirretään pohjavesialueelta uuteen paikkaan. Tällöin tukea voidaan myöntää vain sille osalle hyväksyttävistä kustannuksista, joka vastaa turkistarhan aiempaa tuotantokapasiteettia.

Lisäksi tukea voidaan myöntää sellaiseen rakentamisinvestointiin, jossa tilalla olevat varjotalot korvataan halleilla, sekä tarhan ympäröimiseen sellaisella aidalla, jolla voidaan estää eläinten pääsy tarhan ulkopuolelle.

25 §
Mehiläistalous

Edellä 5 §:n 1 momentin 14 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää mehiläistaloudessa tarpeellisen pesäkaluston hankkimiseen, käsittelytilojen ja varastojen rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen sekä hunajalinkojen ja muiden koneiden ja laitteiden hankintaan.

26 §
Maatalouden muut tuotantosuunnat

Tukea 5 §:n 1 momentin 15 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää, jos kysymys on muussa maataloudessa kuin tavanomaisessa kotieläintuotannossa tai peltoviljelyssä välttämättömistä investoinneista.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna muuna maataloutena pidetään hanhien, ankkojen ja vastaavan siipikarjan tuotantoa, sienten kasvatusta, riistatarhausta, luonnonmarjojen ja -sienten keräämistä, maataloustuotteiden ensiasteen jalostusta sekä muuta edellä tarkoitettuun tuotantoon ja toimintaan rinnastettavaa maataloudeksi luettavaa toimintaa.

Tukea ei kuitenkaan saa myöntää investointiin, joka edistää biisonin, emun tai strutsin lihan tuotantoa taikka biisonin, emun tai strutsin tarhausta.

27 §
Maatilan muu yritystoiminta

Edellä 5 §:n 1 momentin 16 kohdassa tarkoitettuna tukikelpoisena toimintana pidetään:

1) turvetuotantoa;

2) muuta koneurakointia maatilan tuotantovälineillä ja muuten tilalta käsin harjoitettuna kuin varsinaisen maatalouden töiden urakointia;

3) palvelujen tuottamista käyttäen hyväksi maatalouden tuotanto-omaisuutta, eläimet mukaan lukien, tai maatilan asuinrakennuksia;

4) ohjelmapalveluja ja muita aineettomia palveluja, joissa käytetään hyväksi maaseutua;

5) tavaroiden tuottamista pienimuotoisena yritystoimintana;

6) muuta 1―5 kohdassa tarkoitettuun toimintaan rinnastettavaa yritystoimintaa.

Tukea ei kuitenkaan myönnetä maatalous- eikä metsätraktoreiden eikä puunkorjuun monitoimikoneiden hankintaan.

28 §
Eläinten hyvinvointi ja hygienia

Myönnettäessä tukea 5 §:n 1 momentin 17 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin on otettava huomioon, mitä eläinsuojelulaissa ja eläinsuojeluasetuksessa säädetään sekä eläinsuojelulain nojalla säädetään tai määrätään. Tällaisina tukikelpoisina investointeina pidetään muun muassa 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja investointeja.

Kananmunantuotannossa tukea voidaan myöntää investointiin, jossa kanojen häkit korvataan eläinsuojelulaissa ja eläinsuojeluasetuksessa sekä eläinsuojelulain nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetetut edellytykset täyttävillä virikehäkeillä.

Turkistarhauksessa tukea voidaan myöntää investointiin, jossa minkkien ja kettujen häkit korvataan eläinsuojelulaissa ja eläinsuojeluasetuksessa sekä eläinsuojelulain nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetetut edellytykset täyttävillä suuremmilla häkeillä. Lisäksi tukea voidaan myöntää myös investointiin, jossa kettujen häkit varustetaan lepotasoilla.

Tukea ei saa myöntää plasmasytoosin torjuntaan liittyviin investointeihin eikä sellaisiin eläinten hyvinvointia ja hygieniaa koskeviin investointeihin, jotka lisäävät tilan tuotantokapasiteettia.

29 §
Ympäristönsuojelu

Edellä 5 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää investointeihin, jotka edistävät taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti ympäristönsuojelua.

Tukea voidaan myöntää uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen, joka koskee:

1) kuiva- tai lietelantalaa, lietepussia tai vastaavaa muuta lantalarakentamista;

2) virtsasäiliöitä;

3) kompostoreita;

4) maatilojen jäteveden puhdistusjärjestelmiä;

5) puristenestesäiliötä ja -kaivoja;

6) tuorerehuaumojen kiinteitä betoni- ja muovipohjia;

7) jaloittelutarhoja keräilykaivoineen;

8) kuolleitten eläinten varastointitilaa;

9) muita 1―8 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin rinnastettavia rakentamiskohteita.

Tukea voidaan lisäksi myöntää lieteturvesekoittimien ja niiden siirtolaitteiden, lietelannan ilmastus-, multaus- ja letkulevityslaitteiden sekä muiden näihin laitteisiin verrattavien koneiden ja laitteiden hankintaan. Tukea voidaan myöntää myös kuolleitten eläinten varastointiin liittyvien laitteiden hankintaan. Lisäksi tukea voidaan myöntää investointeihin, jotka koskevat kasvihuone- tai taimitarhayritysten kasteluveden talteenotto- ja kierrätysjärjestelmiä ja niihin liittyviä vedenpuhdistusjärjestelmiä. Taimitarhayrityksillä tarkoitetaan koristepuiden ja -pensaiden, perennojen tai marja- ja hedelmäkasvien taimituotantoa harjoittavia yrityksiä.

30 §
Maatilan lämpökeskukset

Edellä 5 §:n 1 momentin 21 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää sellaisen lämpökeskuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen, joka hyödyntää jätelämpöä, vesistön, ilman tai maaperän lämpöä, puuta tai muuta vastaavaa uusiutuvaa polttoainetta taikka tuulta tai aurinkoa.

Osarahoitettuna voidaan tukea vain sellaisia lämpökeskuksia, jotka hyödyntävät puuta.

31 §
Sähköaggregaatin hankinta

Edellä 5 §:n 1 momentin 22 kohdassa tarkoitetun sähköaggregaatin hankinta- ja asennuskustannuksiin voidaan myöntää tukea, jos aggregaatti hankitaan varasähköjärjestelmäksi maataloustuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi.

32 §
Työympäristön parantaminen

Edellä 5 §:n 1 momentin 23 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää investointeihin, joiden tarkoituksena on rehunjakelun tai työergonomian parantaminen taikka muu merkittävä työympäristön parantaminen.

33 §
Vesihuolto

Tukea vuoden 2002 poikkeuksellisesta kuivuudesta johtuviin tarkoituksenmukaisiin maatilan vesihuoltoinvestointeihin voidaan myöntää, jos investointitarve aiheutuu pääasiallisesti maatilan tuotannollisista tarpeista.

Tukea voidaan myöntää kiinteistökohtaisiin vesihuoltoratkaisuihin kuten kaivojen ja muiden vedenottamoiden, pumppujen ja pumppaamoiden, vesisäiliöiden, veden käsittelylaitteiden ja rakennusten ulkopuolisten vesijohtojen hankinta- ja rakentamiskustannuksiin.

Tukea voidaan myöntää myös vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevalle kiinteistölle vesihuoltoverkostoon liittymiseksi tarpeellisen vesijohdon hankinta- ja rakentamiskustannuksiin. Tukea ei myönnetä vesihuoltolaitoksen liittymismaksuun.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on pyydettävä alueelliselta ympäristökeskukselta lausunto siitä, johtuuko investointitarve vuoden 2002 poikkeuksellisesta kuivuudesta ja onko investointi tarkoituksenmukainen.

34 §
Maatilainvestointien tukeminen osarahoitettavana

Tavoite 1 -alueella tuki 5 §:n 1 momentin 1 kohdan a―d alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin myönnetään osarahoitettavana.

Tukea 30 §:ssä tarkoitettuihin maatilojen lämpökeskuksiin sekä 26 ja 27 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää tavoite 1 -alueella osarahoitettavana, jos tuen kohteena oleva maatila sijaitsee sellaisen maakunnan alueella, jota koskeva maakunnan yhteistyöasiakirja mahdollistaa tuen myöntämisen, ja tarkoitukseen on EY:n varoja käytettävissä. Maaseutuohjelma-alueella voidaan myöntää tukea vastaaviin tarkoituksiin, jos maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaosto päättäessään varojen suuntaamisesta ja hankkeiden valintaperusteista on päättänyt käyttää varoja kyseiseen toimintaan.

Tukea 26 ja 27 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin myönnetään vain osarahoitettuna tukena.

35 §
Poikkeukset eräissä tapauksissa

Tukea myönnettäessä voidaan 29 ja 32 §:ssä säädetyistä edellytyksistä poiketa, jos poikkeama on vähäinen, investointi poikkeamasta huolimatta edistää niitä tavoitteita, joihin kyseisillä tukimuodoilla pyritään, ja poikkeamalle on perusteltu syy.

Jos investointi toteutetaan siten, että samaan rakennukseen tai hankekokonaisuuteen sisällytetään useita toimintoja, tukimuoto ja tukitaso ratkaistaan sen toiminnan perusteella, jota investointi pääosin koskee. Osarahoitettavaa tukea ei saa kuitenkaan myöntää sellaiseen investoinnin osaan, joka ei täytä osarahoitettavan tuen edellytyksiä tai jota ei ole sisällytetty asianomaiseen ohjelmaan.

3 luku

Investoinnit muualla kuin maatilalla

36 §
Tuettava toiminta

Tukea investointeihin voidaan myöntää maaseutuyrityksille sekä rahoituslain 3 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitetuille yrityksille, jotka harjoittavat yritystoimintaa maatilan ulkopuolella, jos toiminta liittyy:

1) muuhun metsätaloustuotteiden jalostukseen kuin kemialliseen puunjalostukseen;

2) palvelujen tai tavaroiden tuottamiseen;

3) 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden välittämiseen ja markkinointiin lukuun ottamatta maataloustuotteiden vähittäiskauppaa;

4) 27 §:ssä tarkoitettujen tuotteiden tai palvelujen välittämiseen tai markkinointiin;

5) yrityspalvelujen tuottamiseen;

6) muuhun toimintaan, joka voidaan rinnastaa 1―5 kohdassa tarkoitettuun toimintaan ja jota harjoitetaan yhteistyössä maaseutuyritysten kanssa.

Mitä 35 §:n 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös 1 momentissa tarkoitettuihin investointeihin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea myönnettäessä on otettava huomioon, ettei tuen avulla edistetä sellaisia hankkeita tai toimenpiteitä, joiden tukeminen 2 luvun mukaan on kiellettyä tai rajoitettua.

Jos kysymys on kiinteistön hankinnasta 1 momentissa tarkoitettua toimintaa varten, tukea myönnettäessä sovelletaan, mitä 39 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 3 momentissa säädetään. Myönnettäessä tukea vuokramaalla olevan rakennuksen hankintaan noudatetaan soveltuvin osin, mitä 5 §:n 2 momentissa säädetään.

Tukea maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointeihin ei myönnetä. Tukea voidaan kuitenkin myöntää LEADER+ ohjelmasta 1 momentissa tarkoitetulle yritykselle. Tuki myönnetään valtion talousarvion määrärahasta osarahoitettuna avustuksena

4 luku

Yritysten kehittämis- ja käynnistystuki

37 §
Yritysten kehittämistuki

Tukea maaseutuyritysten sekä rahoituslain 3 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten kehittämiseen voidaan myöntää maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin:

1) enintään 90 prosenttia maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista ja enintään 50 prosenttia momentin 2―5 kohdassa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista;

2) enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jos tuettava kehittämistoimenpide koskee maatilalla harjoitettavaa maataloutta ja sen tarkoituksena on olennaisesti muuttaa tai parantaa maatilan toimintatapoja, tuotantomenetelmiä tai markkinointia taikka kehittää yhteistoimintaa maaseutuyritysten välillä;

3) enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jos tuettava kehittämistoimenpide koskee EY:n perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettujen tuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin kehittämistä. Tukea ei myönnetä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 a §:ssä tarkoitettuihin kehittämistoimenpiteisiin.

Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun tukeen sovelletaan, mitä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 5 momentissa säädetään.

Tuki 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan myöntää vain osarahoitettavana noudattaen soveltuvin osin, mitä 34 §:n 2 momentissa säädetään. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin tuki myönnetään avustuksena kansallisista varoista niin, että 26 §:ssä tarkoitettua tuotantoa koskeviin toimenpiteisiin tuki myönnetään osarahoitettavana. Tuki, joka rahoitetaan POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista, myönnetään kuitenkin kokonaan kansallisista varoista.

38 §
Yritysten käynnistystuki

Tukea maaseutuyritysten rahoituslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun yritystoiminnan sekä rahoituslain 3 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten käynnistämiseen ja laajentamiseen voidaan myöntää siten, kuin maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 49 §:ssä säädetään.

Tuki voidaan myöntää vain osarahoitettavana avustuksena maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 49 §:n 1 momentin mukaisiin kustannuksiin noudattaen soveltuvin osin, mitä 34 §:n 2 momentissa säädetään. Sanotun asetuksen 49 §:n 3 momentin mukaisiin kustannuksiin tuki myönnetään kuitenkin kansallisista varoista avustuksena. Lisäksi tuki, joka rahoitetaan POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista, myönnetään kokonaan kansallisista varoista.

5 luku

Maanhankinta

39 §
Tuettavat kohteet

Maanhankintaan voidaan myöntää ainoastaan lainaan liittyvää tukea. Tukea voidaan myöntää:

1) pelto- ja metsälisäalueen hankintaan;

2) maatilan tai sen osan hankintaan;

3) tuotantorakennuksen hankintaan maapohjineen;

4) yhteismetsäosuuden hankintaan;

5) hakijan yksinomaiseen omistukseen jäävää maatilaa koskevan, osituksesta ja perinnönjaosta johtuvan lunastusosuuden maksamiseen maatilasta tai sen osasta;

6) hakijan yksinomaiseen omistukseen osituksessa jäävästä maatilasta johtuvan tasingon maksamiseen;

7) hakijalle testamentatusta maatilasta tai sen osasta johtuvan lakiosan täydennyksen suorittamiseen, jos koko maatila jää hakijan omistukseen.

Tukea ei myönnetä siltä osin, kun hankittava alue mahdollisine rakennuksineen on tarkoitettu muuhun käyttöön kuin maatilatalouteen. Jos muu toiminta kuin maatilatalous on alueen ja sillä olevien rakennusten pääasiallinen käyttötarkoitus, tukea ei saa myöntää. Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua maanostolainaan liittyvää tukea ei saa myöntää vuokramaalla sijaitsevan tuotantorakennuksen hankintaan. Kyseiseen tarkoitukseen myönnettävään lainaan liittyvästä tuesta säädetään 5 §:n 2 momentissa.

Tukea lisämaan hankintaan voidaan myöntää vain, jos tukikelpoinen kauppahinta on vähintään 8 400 euroa.

Tukea maanhankintaan ei myönnetä alueellisen maaseudun kehittämisohjelman, LEADER+- ja INTERREG III -yhteisöaloite-ohjelmien eikä POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista.

40 §
Maanhankinnan hyväksyttävät kustannukset

Tukikelpoiseen vastikkeeseen luetaan:

1) laina, jonka hakija on luovutuskirjassa sitoutunut maksamaan pois tai ottanut vastattavakseen ja joka on myönnetty rahoituslain, maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994), maaseutuelinkeinolain (1295/1990), maatilalain (188/1977) tai muun maaseutuelinkeinolain 59 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun lainsäädännön nojalla taikka vastaava valtion myyntihintasaaminen, joka on syntynyt edellä tarkoitetun lainsäädännön tai maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) nojalla;

2) muu luotto, joka kohdistuu hankittavaan tilaan ja jonka hakija on luovutuskirjassa sitoutunut maksamaan pois tai ottanut vastattavakseen;

3) rahana myyjälle tai myyjän määräämille maksettava kauppahinta tai sen osa.

Ne 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut lainat ja myyntihintasaamiset, joita eräistä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä lainoista annetun valtioneuvoston asetuksen (808/2000) 18 §:n nojalla ei voida siirtää hakijan vastattavaksi, on maksettava viimeistään tässä luvussa tarkoitettua lainaa nostettaessa. Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista lainoista on lainaa nostettaessa esitettävä tositteet siten, kuin edellä mainitussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään.

41 §
Maanhankinnan enimmäiskustannukset

Tukea voidaan myöntää vain sellaiseen maanhankintaan, jossa pellon tai metsämaan hinta maatilataloudellisiin tarkoituksiin käytettynä ei ylitä paikkakunnan käypää hintaa. Tällöin on otettava huomioon hankinnan kohteena olevan maa-alueen sijainti, koko, maan laatu, ojitus, etäisyys talouskeskuksesta ja muut niihin verrattavat alueen tuotannolliseen hyötyyn vaikuttavat seikat sekä rakennettua maata hankittaessa rakennusten sijainti, koko ja kunto. Hakijan on esitettävä hankittavasta metsämaasta tehty ajantasainen metsäsuunnitelma tai muu luotettava arvio maapohjan ja puuston arvosta metsätaloudellisiin tarkoituksiin käytettynä.

Jos alue tai kiinteistö hankitaan muuhun kuin maatilataloudelliseen tarkoitukseen, alueen ja sillä mahdollisesti olevien rakennusten käypä hinta on arvioitava siinä käyttötarkoituksessa, johon ne hankitaan.

42 §
Maatalousmaan lainoituskelpoinen enimmäishinta

Huolimatta siitä, että maatalousmaasta maksettava vastike täyttää 40 ja 41 §:ssä säädetyt edellytykset, lainoituskelpoiseksi hankintahinnaksi ei lueta sitä osaa hankintahinnasta, joka ylittää seuraavat enimmäishinnat:

Työvoima- ja elinkeinokeskus Lainoituskelpoinen enimmäishinta euroa/ha
Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi 6 000
Häme, Kaakkois-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa 5 000
Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo 3 500
Pohjois-Karjala, Kainuu ja Lappi 2 500

Jos samalla kaupalla hankittava alue sijaitsee kahden tai useamman työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella, lainoituskelpoinen enimmäishinta ratkaistaan sen työvoima- ja elinkeinokeskuksen perusteella, jonka alueella pääosa hankittavasta alueesta sijaitsee.

Lainaa ei saa myöntää siltä osin, kuin hankintahinta ylittää lainoituskelpoisen kauppahinnan.

6 luku

Nuorten viljelijöiden aloitustuki

43 §
Aloitustuen määrä

Nuorten viljelijöiden aloitustuen avustusosuutena voidaan myöntää enintään 22 000 euroa. Valtionlainaan liittyvänä korkoetuutena aloitustukea voidaan lisäksi myöntää enintään 22 000 euroa.

Irtaimiston hankintaan voidaan myöntää valtionlainaa enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

44 §
Aloittamisesta aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset

Mitä 41 §:ssä säädetään maanhankinnan hyväksyttävistä kustannuksista, koskee myös aloitustuen lainan korkoon liittyvänä tukena myönnettävää osuutta siltä osin, kuin laina myönnetään maanhankintaan.

Tilanpidon aloittamisesta aiheutuvina hyväksyttävinä irtaimiston hankintakustannuksina pidetään:

1) maatilan hankinnan yhteydessä tai tilanpidon aloittamista seuranneen vuoden aikana hankittujen tuotantoeläinten hyväksyttäviä hankintakustannuksia;

2) maatilan hankinnan yhteydessä tai tilanpidon aloittamista seuranneen vuoden aikana hankittujen tarpeellisten koneiden ja laitteiden hankintakustannuksia siinä tilan tuotannossa, jota nuori viljelijä ryhtyy harjoittamaan.

7 luku

Asuinympäristön parantaminen

45 §
Perinneympäristön vaaliminen

Perinneympäristöjen säilyttämiseksi voidaan myöntää tukea muun muassa tuuli- ja koskimyllyjen, kesänavettojen, aittojen, luhtien ja muiden perinteisten varastorakennusten, maisemallisesti arvokkaiden latojen, riuku- ja vitsasaitojen sekä venevajojen korjaamiseen ja parantamiseen. Tukea voidaan myöntää myös perinnemaiseman hoidossa tarvittaviin investointeihin ensimmäisenä vuonna perinneympäristön hoidon alkamisen jälkeen. Näihin investointeihin voivat sisältyä muun muassa aitaamiskustannukset sekä perinneympäristössä laiduntavan enintään kolmen lampaan hankinta. Tukea ei myönnetä, jos toimenpiteeseen on saatu muuta tukea tai jos sen suorittaminen on muun tuen, kuten maatalouden ympäristötuen, saamisen edellytys.

Jos kysymys on yhden tai enintään kolmen maaseutuyrityksen yhteisestä hankkeesta, tuki myönnetään noudattaen soveltuvin osin, mitä maatilainvestoinneista säädetään. Jos investointi ei koske tuotantoon edelleen käytettävää omaisuutta, jos investointi parantaa kyläyhteisön tai alueen viihtyisyyttä ja jos investoinnin toteuttamiseen osallistuu maaseutuyritysten lisäksi muita, investointiin sovelletaan, mitä rahoituslain 7 §:n nojalla annettavassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa maaseudun kehittämishankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista erikseen säädetään.

46 §
Rakennusten peruskorjaukset

Tukea voidaan myöntää rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjaamiseen.

47 §
Asuinympäristön parantaminen

Tukea voidaan myöntää maatilojen asuinympäristön parantamista varten toimenpiteisiin, joilla parannetaan rakennusten ja alueen ympäristöllistä laatua korjauksin ja muutostöin. Muutoksiin voi sisältyä vähäisiä rakennusten ja rakennelmien laajentamis- tai purkutöitä, jos työt ovat rakennusryhmän ja alueen kokonaisilmeen kannalta tarpeellisia. Tukea voidaan myöntää myös rakennusosien, rakennelmien ja muiden piha-alueen osien palauttamiseen alkuperäiseen tai muuhun alueen historian kannalta sopivaan asuun, jos se kulttuurihistoriallisista syistä on perusteltua.

Tuettavien toimenpiteiden kohteena voivat olla rakennusten ulkoverhoukset ja muut julkisivun ulkoasuun vaikuttavat rakenneosat, katot, ovet ja ikkunat sekä niiden ulkomaalaukset, aidat, portit, katokset sekä muut rakennelmat. Tuettavien toimenpiteiden kohteena voivat olla myös piha-alueen ajoväylät ja kulkutiet mahdollisine ojineen sekä viherrakennelmien kuntoon saattaminen. Tukea ei kuitenkaan myönnetä hyötykasvimaata eikä siihen kuuluvia hedelmäpuita tai marjapensaita varten.

48 §
Tuettavan investoinnin vähimmäismäärä

Sellaiseen asuinympäristön parantamiseen, joka ei liity muuhun asuntorakentamishankkeeseen tai maatilainvestointiin, voidaan myöntää tukea vain, jos investoinnin määrä on vähintään 5 000 euroa.

8 luku

Asumisen tukeminen

49 §
Asuntorakentaminen

Rahoituslain 22 §:n 1 momentissa tarkoitettua tukea voidaan myöntää maatilojen asunto-olojen parantamiseen.

50 §
Asuntotilojen hankinnan enimmäiskauppa- hinta

Asuntotilan hankintaan voidaan myöntää tukea vain, jos hankitun kiinteistön koko kauppahinta Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella on enintään 76 000 euroa ja muualla maassa enintään 59 000 euroa.

Tukea asuntotilan määräosan hankintaan voidaan myöntää vain, jos kauppahinta ei ylitä koko asuntotilan enimmäiskauppahinnasta laskettua määräosaa vastaavaa määrää.

Mitä 41 §:ssä säädetään hyväksyttävästä hankintahinnasta, koskee myös asuntotilojen hankintaa.

Jos tuen hakija ennestään jo omistaa asunnon, hyväksyttävänä hankintahintana pidetään kuitenkin enintään kyseisestä asunnosta saadun luovutushinnan tai, jos asuntoa ei vielä ole luovutettu, sen arvon ja hankittavan asuntotilan hankintahinnan välistä erotusta niin, että asunnon luovutushinnasta tai arvosta vähennetään asuntoon kohdistuvat luotot.

51 §
Lainan enimmäismäärä

Lainaa asuntotilan hankintaan voidaan myöntää enintään 17 000 euroa. Enimmäismäärä on asuntotilakohtainen. Lainan enimmäismäärään ei vaikuta se, hankitaanko asuntotila useampana kuin yhtenä osuutena.

9 luku

Eräät tukikelpoisuuden rajoitukset

52 §
Euroopan yhteisön määräykset tukikelpoisista kustannuksista

Edellä 4―26, 28―32, 35 ja 39―44 §:ssä tarkoitettua kansallista tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä maatalousalan valtiontuesta annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (2000/C 28/02) tuen myöntämisen edellytyksistä määrätään. Kansallista tukea ja EMOTR:sta rahoitettavaa 36 §:ssä tarkoitettua tukea koskee vastaavasti, mitä pienten ja keskisuurten yritysten valtion tukia koskevissa yhteisön suuntaviivoissa (96/C 213/04) tuen myöntämisen edellytyksistä määrätään.

Jos kysymys on muuhun tuotantoon kuin maatalouteen liittyvästä toiminnasta ja tuki myönnetään vähämerkityksisen tuen ehdoin, tuen määrä voi tuen myöntämistä edeltäneen kolmen vuoden aikana vähämerkityksisen tuen ehdoin myönnetty tuki mukaan lukien olla enintään 100 000 euroa. Tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä vähämerkityksisestä tuesta annetussa komission tiedonannossa (96/C 68/03) (de minimis-tuki) määrätään tai sen korvaavassa komission asetuksessa säädetään.

53 §
Väliraha

Hankittaessa kone tai laite siten, että osa kauppahintaa kuitataan antamalla vastineeksi käytetty kone tai laite, tukikelpoiseksi kustannukseksi katsotaan vain hankitun koneen tai laitteen hankintahinnan ja luovutetun koneen tai laitteen hinnan erotus.

54 §
Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset

Tukea ei myönnetä seuraaviin kustannuksiin tai kustannusosuuksiin:

1) arvonlisäveron osuuteen muuten hyväksyttävistä kustannuksista, ellei tuen hakija esitä verottajan antamaa hyväksyttävää selvitystä siitä, ettei kyseiseen toimintaan liittyvistä kustannuksista ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta;

2) kestitsemisestä aiheutuviin kustannuksiin yrityksen harjoittaessa suhdetoimintaa;

3) muihin toimintakustannuksiin, jotka johtuvat yrityksen tavanomaisesta liiketoiminnasta;

4) suoraan vientiin tai tuontiin liittyviin hankkeisiin.

55 §
Oman työn osuus rakennus- ja muussa työssä

Maksettaessa ja valvottaessa osarahoitettavana myönnettyä investointitukea tuen saajan oman työn arvona pidetään 8,50 euroa tunnilta tavanomaisessa työssä ja 13,50 euroa tunnilta, jos tuen saajalla on koulutus tai pitkäaikainen työkokemus kyseistä työtä koskevalta alalta. Traktorilla tai siihen verrattavalla koneella tehdyn työn arvona pidetään 25 euroa tunnilta ja kaivinkoneella tai siihen verrattavalla koneella tehdyn työn arvona 34 euroa tunnilta. Oman työn osuus otetaan huomioon, jos siitä esitetään tuntikirjanpito.

56 §
Omien tuotantopanosten käyttö

Omaa puutavaraa käytettäessä puutavaran raakapuuarvona otetaan huomioon kyseisellä alueella yleisesti sovelletut puun kantohinnat. Puutavaran arvo voidaan tukea maksettaessa ja valvottaessa ottaa huomioon vain, jos ulkopuolinen, riittävän ammattitaitoinen henkilö on antanut todistuksen puutavaran määrästä ja arvosta. Jos tuen saaja itse on työstänyt omasta metsästä peräisin olevaa raakapuuta sahaamalla tai höyläämällä, puun arvona pidetään vastaavan puutavaran hankintahintaa, jolla puutavara tavanomaisin ehdoin alueella on yleisesti saatavissa. Sahatun tai höylätyn puutavaran määrästä ja arvosta on oltava vastaava todistus kuin raakapuun määrästä ja arvosta.

Muiden omien rakentamisessa käytettyjen ainesten ja tarvikkeiden arvona pidetään sitä myyntihintaa, jonka hakija olisi saanut myydessään ne. Omien ainesten ja tarvikkeiden määrästä ja arvosta vaaditaan ulkopuolisen tahon todistus momentin 1 mukaisesti.

10 luku

Investointien ja maanhankinnan tuen muoto ja enimmäismäärä

57 §
Tuen muoto

Edellä 2, 7 ja 8 luvussa tarkoitettuihin tarkoituksiin tuki myönnetään avustuksena, valtionlainan korkoetuutena, korkotukilainan korkotukena tai valtiontakauksena taikka niiden yhdistelmänä ottaen kuitenkin huomioon, mitä 59–62 §:ssä säädetään. Tuki maanhankintaan myönnetään aina lainaan liittyvänä tukena.

Osarahoitettava tuki myönnetään 5 §:n 1 momentin 1 kohdan a―d alakohdassa tarkoitettuja rakentamisinvestointeja ja 6 luvussa tarkoitettua nuorten viljelijöiden tuen lainaosuuteen myönnettävää tukea lukuun ottamatta avustuksena. Alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa, LEADER+- ja INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmia sekä POMO+ -ohjelmaa toteutettaessa tukea ei saa myöntää sellaisiin kohteisiin, joihin voidaan myöntää vain valtionlainaa tai korkotukilainan korkotukea. INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmaa toteutettaessa voidaan kuitenkin myöntää tukea avustuksena 5 §:n 3 momentissa tarkoitettuihin maatilainvestointiin, johon muuten myönnettäisiin vain lainaan liittyvää tukea. Avustuksen enimmäismäärä ei voi ylittää vastaavaa lainaan sisältyvän tuen enimmäismäärää.

Tukea ei myönnetä valtionlainan vakuudettomuuteen liittyvänä tukena.

58 §
Nuoret viljelijät

Nuorille viljelijöille voidaan 2 luvussa tarkoitettuihin maatilainvestointeihin myöntää korkeampaa tukea kuin muille viljelijöille siten kuin 59 §:ssä säädetään.

Nuoreksi viljelijäksi katsotaan alle 40-vuotias viljelijä, jonka tilanpidon aloittamisesta ei ole kulunut viittä vuotta. Tilanpidon aloittamisen ajankohdasta säädetään maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 36 §:ssä.

59 §
Tuen enimmäismäärä

Tukea 2, 5, 7 ja 8 luvussa tarkoitettuihin investointeihin ja maanhankintaan, 26 ja 27 §:ssä tarkoitettua tukea lukuun ottamatta, voidaan myöntää ottaen huomioon liitteen 1 mukaiset tuen enimmäismäärät ja tukimuodot. Jos investointiin on myönnetty tai myönnetään valtionlainaa edellä mainitun liitteen mukainen enimmäismäärä, valtiontakausta ei saa myöntää. Takausluotto yhdessä valtionlainan kanssa ei saa ylittää sanottua enimmäismäärää.

INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmasta rahoitettavaan maatilainvestointiin voidaan myöntää vain avustusta. Tuki myönnetään osarahoitettuna. Tukea voidaan myöntää vain sellaisiin maatilainvestointeihin, joihin liitteen 1 mukaan muuten myönnetään ainoastaan lainamuotoista tukea. Avustuksen enimmäismäärä ei voi ylittää vastaavaa lainaan sisältyvän tuen enimmäismäärää.

60 §
Avustuksena myönnettävä tuki

Avustusta ei saa myöntää, jos se olisi vähemmän kuin 840 euroa. Investointeihin, joista säädetään 26―29 sekä 31 § ja 33 §:ssä ja 37 §:n 1 momentin 2 kohdassa sekä 3 luvussa, voidaan kuitenkin myöntää edellä sanottua pienempiäkin avustuksia, ei kuitenkaan alle 500 euron avustuksia. Jos kysymys on lammastalouden elollisen tai elottoman irtaimiston tai jalostusnaudan hankinnasta, edellä mainittuja avustuksen vähimmäismääriä ei sovelleta.

Avustusta voidaan myöntää enintään 150 000 euroa. Investointeihin, joista säädetään 26―27 §:ssä, edellä mainittua avustuksen enimmäismäärää ei sovelleta.

Jos 2 tai 7 luvussa tarkoitetun investoinnin hyväksyttävä kokonaiskustannus on alle 5 000 euroa, ei asianomaista investointia koskevaan tukimuotoon mahdollisesti liittyvää lainamuotoisen tuen osuutta saa myöntää.

61 §
Korkotukilainana myönnettävä tuki

Sen estämättä, mitä 57 ja 60 §:ssä säädetään, myönnettäessä tukea 5 §:n 1 momentin 23 kohdassa tarkoitettuihin työympäristön parantamista koskeviin investointeihin, 39 tai 50 §:ssä tarkoitettuun maanhankintaan, 46 tai 47 §:ssä tarkoitettuun asuinympäristön parantamiseen, 49 §:ssä tarkoitettuun asuntorakentamiseen taikka 50 §:ssä tarkoitettuun asuntotilojen hankintaan tukimuotona voidaan käyttää ainoastaan korkotukilainaan liittyvää korkotukea.

62 §
Investointituen enimmäismäärä muussa kuin varsinaisessa maataloudessa

Tukea 26 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin sekä investointeihin, jotka koskevat maatiloilla tapahtuvaa metsätaloustuotteiden pienimuotoista jalostusta ja markkinointia, voidaan myöntää:

1) tavoite 1 -alueella enintään 50 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista;

2) tavoite 1 -alueen ulkopuolella liitteessä 2 tarkoitetuissa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 40 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista;

3) tavoite 1 -alueen ulkopuolella liitteessä 2 tarkoitetuissa muissa kuin harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tukea 27 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää:

1) Itä-Suomen tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa I tukialueen kunnissa enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista;

2) Pohjois-Suomen tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa II tukialueen kunnissa enintään 34 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista;

3) tavoite 1 -alueen ulkopuolella liitteessä 2 tarkoitetuissa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 40 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista; ja

4) tavoite 1 -alueen ulkopuolella liitteessä 2 tarkoitetuissa muissa kuin harvaan asuttuun tai ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

63 §
Investointituen enimmäismäärä maatilan ulkopuolella

Investointitukea voidaan myöntää 3 luvussa tarkoitettuihin investointeihin liitteessä 2 luetelluissa kunnissa seuraavasti:

1) Itä-Suomen tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa I tukialueen kunnissa enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista;

2) Pohjois-Suomen tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa II tukialueen kunnissa enintään 34 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista;

3) tavoite 1 -alueen ulkopuolella II ja III tukialueisiin kuuluvissa harvaan asutun ja ydinmaaseudun kunnissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista;

4) tavoite 1 -alueen ulkopuolella II ja III tukialueisiin kuuluvissa muissa kuin 3 kohdassa tarkoitetuissa kunnissa enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista;

5) tavoite 1 -alueen ulkopuolella muissa kuin II ja III tukialueisiin kuuluvissa kunnissa enintään 15 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista;

6) edellä kohdissa 4 ja 5 tarkoitetuilla alueilla puun energiakäyttöä edistävissä investointihankkeissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Seuraavissa kaupungeissa tukea ei myönnetä investointeihin, jotka toteutetaan muulla kaava-alueella kuin yleiskaava-alueella: Espoo, Hanko, Helsinki, Järvenpää, Kaarina, Kauniainen, Kerava, Kouvola, Kuusankoski, Lahti, Lohja, Raisio, Tampere, Turku ja Vantaa.

64 §
Tukialuejako

Tässä asetuksessa tarkoitettua tukea myönnettäessä tukitaso ratkaistaan sen liitteen 2 mukaisen aluejaon perusteella, joka oli kuntien osalta voimassa 31 päivänä joulukuuta 2000.

11 luku

Erinäiset säännökset

65 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2003.

Tätä asetusta sovelletaan sellaisiin 1 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä koskeviin tukihakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille 15 päivänä huhtikuuta 2003 tai sen jälkeen kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003.

Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja myöntämisvaltuuksia ja varoja voidaan lisäksi käyttää niihin aikaisintaan 10 päivänä huhtikuuta 2000 ja viimeistään 14 päivänä huhtikuuta 2003 vireille tulleisiin hakemuksiin, soveltaen niitä säädöksiä, jotka olivat voimassa hakemuksen vireille tullessa.

Tämän asetuksen 36 §:n 5 momenttia sovelletaan kuitenkin tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä olleisiin tukihakemuksiin.

Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2003

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen

Ylitarkastaja
Hannu Porkola

Liitteet

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.