Laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 12/2003 (Julkaistu 5.2.2003)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 28 päivänä joulukuuta 2001 osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain ( 1504/2001 ) 3 §:n 2 momentti, sekä
muutetaan 3 §:n 1 momentti, 7 §:n 4 ja 6 momentti, 13 § ja 14 §:n 1 ja 3 momentti sekä
lisätään 14 §:ään uusi 4 momentti ja lakiin uusi 48 a § seuraavasti:
3 §
Osuuspankit, 32 §:ssä tarkoitetut osuuspankkiosakeyhtiöt, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki ja luottolaitokset, joiden äänivallasta sanotut yhteisöt omistavat yksin tai yhdessä yli puolet, jotka kuuluvat jäseninä ( jäsenluottolaitos ) niitä ohjaamaan oikeutettuun osuuskuntaan ( keskusyhteisö ), keskusyhteisö, keskusyhteisön konsolidointiryhmään kuuluvat yhteisöt, jäsenluottolaitosten luottolaitostoiminnasta annetun lain 5 §:ssä tarkoitettuun konsolidointiryhmään kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luotto- ja rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista yksi tai useampi edellä tässä momentissa tarkoitettu yhteisö yhdessä yhden tai useamman muun edellä tässä momentissa tarkoitetun yhteisön kanssa omistaa yli puolet, muodostavat tässä laissa tarkoitetun osuuspankkien yhteenliittymän, jos:
keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista tämän lain 45 ja 46 §:n mukaisesti;
yhteenliittymään kuuluvien yhteisöjen vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan konsolidoidusti yhteenliittymän tasolla; ja
osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki on keskusyhteisön luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu tytäryritys.
7 §
Keskusyhteisö voi myöntää jäsenluottolaitokselle ja sen konsolidointiryhmälle luvan poiketa yksittäistä asiakasriskiä koskevasta rajoituksesta. Luottolaitostoiminnasta annetun lain 70 §:n 1 momentissa ensimmäisenä mainittu asiakasriski ei saa kuitenkaan ylittää 50 prosenttia tai toisena mainittu asiakasriski 40 prosenttia eikä pykälän 2 momentissa mainittu suurten asiakasriskien yhteismäärä 1 200 prosenttia. Enintään 250 000 euron suuruisia asiakasriskejä koskevan luvan keskusyhteisö voi myöntää luottolaitoskohtaisesti tässä momentissa tarkoitettujen enimmäismäärien rajoissa.
Luottolaitostoiminnasta annetun lain 69 §:n 1 momentissa tarkoitetun asiakaskokonaisuuden sitoumuksille, joiden yhteismäärä on suurempi kuin 5 miljoonaa euroa, on haettava keskusyhteisön lupa. Osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimivan liikepankin ja sen konsolidointiryhmään kuuluvan yhteisön ei kuitenkaan tarvitse hakea tässä tarkoitettua lupaa.
13 §
Osuuspankit, 32 §:ssä tarkoitetut osuuspankkiosakeyhtiöt, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki sekä luottolaitokset, joiden äänivallasta sanotut yhteisöt omistavat yksin tai yhdessä yli puolet, voivat hakea keskusyhteisön jäsenyyttä tehtyään päätöksen 11 §:ssä tarkoitettujen määräysten ottamisesta luottolaitoksen sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Päätös on pätevä vain, jos sen puolesta on osuuskunnan kokouksessa annettu vähintään kaksi kolmasosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä tai jos sitä on yhtiökokouksessa kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.
14 §
Jäsenluottolaitoksella on oikeus erota keskusyhteisöstä päättämällä sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen 11 §:ssä tarkoitettujen määräysten muuttamisesta sekä ilmoittamalla siitä kirjallisesti keskusyhteisön hallitukselle, jos yhteenliittymälle laskettu vakavaraisuus säilyy 8 §:ssä säädetyn mukaisena eroamisen jälkeenkin. Päätös on pätevä vain, jos sen puolesta on annettu tai sitä kannattaa 13 §:n mukainen äänten ja osakkeiden enemmistö. Vakavaraisuuden säilyminen on todettava keskusyhteisön tilintarkastajien varmentamalla laskelmalla.
Eronnut tai erotettu jäsenluottolaitos vastaa kuitenkin yhteenliittymään kuuluvan toisen jäsenluottolaitoksen tai keskusyhteisön veloista ja sitoumuksista 46 §:ssä tarkoitetulla tavalla, jos yhteenliittymään kuuluva jäsenluottolaitos tai keskusyhteisö asetetaan selvitystilaan viiden vuoden kuluessa siitä tilinpäätöspäivästä, joka lähinnä seuraa eroamista tai erottamista. Eronnut tai erotettu jäsenluottolaitos on myös velvollinen suorittamaan sellaiset ylimääräiset maksut, jotka keskusyhteisöllä on 45 §:n perusteella oikeus periä jäsenluottolaitoksilta edellä sanotulta ajalta.
Edellytyksenä jäsenluottolaitoksen sulautumiselle muuhun kuin toiseen jäsenluottolaitokseen on sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, että sulautumisesta ilmoitetaan kirjallisesti keskusyhteisön hallitukselle ennen sulautumissuunnitelman hyväksymistä ja että yhteenliittymälle laskettu vakavaraisuus ei sulautumisen johdosta laske alle 8 §:ssä säädetyn rajan. Vastaanottavaan luottolaitokseen sovelletaan, mitä 3 ja 4 momentissa säädetään eronneesta ja erotetusta jäsenluottolaitoksesta. Mainituissa momenteissa säädetty määräaika lasketaan sulautumisen rekisteröintiä lähinnä seuraavasta tilinpäätöspäivästä.
48 a §
Mitä 45 §:ssä säädetään jäsenluottolaitoksen maksuvelvollisuudesta ja 46 §:ssä jäsenluottolaitoksen vastuusta selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, sovelletaan myös selvitystilassa olevaan jäsenluottolaitokseen.
Selvitystilassa olevan jäsenluottolaitoksen varoja ei saa ryhtyä jakamaan osakkeen- tai osuudenomistajille, ennen kuin viisi vuotta on kulunut selvitystilan alkamista lähinnä seuraavasta tilinpäätöspäivästä, jollei osakkeen- tai osuudenomistaja aseta turvaavaa vakuutta.
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2003.
TaVM 26/2002
EV 203/2002
Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2003
Tasavallan Presidentti TARJA HALONENMinisteri Suvi-Anne Siimes