983/2002

Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2002

Julistus neljästä kiitos-, katumus- ja rukouspäivästä, jotka on koko maassa juhlallisesti vietettävä vuonna 2003

Raamatun kuva ihmisen luomisesta on voimakas keskinäisen huolenpidon ja rakkauden kuvaus (1. Moos. 1: 26―30). Jokainen ihminen on Jumalan luoma olento, jota sen vuoksi tulee kohdella inhimillisesti, oikeudenmukaisesti ja hänen ainutlaatuisen arvonsa mukaisesti. Samoin ihmisten erilaisuus on Jumalan luomistyön kallis lahja. Se ilmenee jokaisen ihmisen omassa elämänhistoriassa.

Joka päivä kohtaamme ympärillämme erilaisuutta. Raamatussa on kannanottoja ja esimerkkejä suhtautumisesta erilaisuuteen, niin myös toisen kulttuurin ihmisiin, vieraisiin ja muukalaisiin. Raamattu voidaankin nähdä protestina erilaisuuden synnyttämää pelkoa ja vihaa vastaan.

Yksityisyys, riippumattomuus ja taloudellisten arvojen ylikorostaminen leimaavat suomalaistakin elämäntapaa. Ahneus ja viihteellinen elämäntyyli lisäävät eriarvoisuutta ja uhkaavat avointa erilaisuuden kohtaamista. Suvaitsevaisuus on näin vaarassa kadota.

Yhteiskuntamme on kuitenkin viime vuosina vahvasti moninaistunut. Osa uusista vaikutteista on kansainvälistymisen seurausta, mutta myös monet suomalaiset ovat nykyisin rohkeampia arvostamaan erilaisuutta. Tämä näkyy muun muassa nuorten elämässä. Toisaalta erilaisuuden hyväksyminen liittyy kaikkeen ihmisten väliseen kanssakäymiseen, eikä läheistenkään ihmisten tarvitse tuntea tai ajatella kaikesta samalla tavalla.

Ihmisten välinen erilaisuus ei siis ole uhka vaan mahdollisuus. Ilman erilaisuutta olisimme Suomessa ja maailmassa paljon köyhempiä. Ainoastaan keskinäisiä rajoja ylittämällä, tutustumalla erilaisiin elämänmuotoihin yhteiskuntamme voi kehittyä monikulttuuriseksi. Maahanmuuttajien asiallinen kohtelu muun muassa koulutuksen ja työelämän kysymyksissä on erityisen tärkeä. Keskinäiseen vuoropuheluun on saatava arvostava sävy. Todellinen vuoropuhelu alkaa, kun keskinäinen tuntemus lisääntyy ja syntyy luottamus.

Suomalaiseen tapakulttuuriin ei kuulu keskustelu uskonnollisista kysymyksistä. Maahamme muuttaneet eri uskontojen edustajat koettelevat tätä arkuuttamme ja opettavat meitä puhumaan aiempaa avoimemmin omasta uskonnollisesta arvopohjastamme. Oman uskonnollisen identiteetin merkitys korostuu vuorovaikutuksessa toisen uskonnon edustajan kanssa. Parasta valmentautumista uskontojen kohtaamiseen on perehtyminen kristillisen uskon perusteisiin.

Kristillinen kirkko on universaali ja monikulttuurinen. Seurakuntien asenneilmaston tulisi heijastaa kirkon olemusta ja avoimuutta kaikkia ihmisiä kohtaan. Kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen jäsenillä on erityinen haaste edistää yhteyttä. He ovat saman Jumalan lapsia. Kun ihminen on oman kulttuurinsa nimissä kaventanut toisen elinmahdollisuuksia, häntä kutsutaan katumukseen ja elämänmuutokseen. Kristuksen evankeliumista nouseva anteeksiantamus antaa hyvän lähtökohdan myös toisesta kulttuurista tulevan ihmisen kohtaamiseen.

Hallitus on päättänyt vanhaa kristillistä tapaa noudattaen, että vuonna 2003 on vietettävä neljänä sunnuntaina yleistä kiitos-, katumus- ja rukouspäivää, nimittäin tammikuun 19. päivänä, huhtikuun 27. päivänä, syyskuun 21. päivänä ja lokakuun 19. päivänä, sekä määrännyt rukouspäivien saarnojen aiheiksi oheiset tekstit. Tasavallan kansalaisia pyydetään ottamaan osaa näihin yhteisiin jumalanpalveluksiin sekä syventymään myös kodeissa kristinuskon iankaikkisiin totuuksiin. Kaikkien asianomaisten velvollisuus on tiedottaa tästä päätöksestä ja edistää sen noudattamista.

Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2002

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Kulttuuriministeri
Kaarina Dromberg

Vuoden 2003 rukouspäivien raamatuntekstit

1. rukouspäivä 19.1.2003

Ps. 67: 2―5

Jumala olkoon meille armollinen ja siunatkoon meitä, hän kirkastakoon meille kasvonsa.

Silloin koko maa oppii tuntemaan sinun tiesi, Jumala,

ja kaikki kansat saavat tietää, että sinä autat.

Ylistäkööt kansat sinua, Jumala,

ylistäkööt sinua kaikki kansat.

Kansat iloitkoot ja riemuitkoot,

sillä sinä jaat niille oikeutta,

sinä johdatat kansakuntia maan päällä.

1 Moos. 4: 13―16

Kain sanoi Herralle: "Syntini rangaistus on minulle liian raskas kantaa. Kun sinä nyt karkotat minut tältä seudulta, minä joudun pois kasvojesi edestä. Minun on harhailtava kodittomana ja pakolaisena maailmalla, ja silloin kuka hyvänsä, joka minut kohtaa, voi tappaa minut. "Mutta Herra sanoi hänelle: "Ei, vaan kostettakoon seitsenkertaisesti sille, joka tappaa Kainin." Ja Herra pani Kainiin merkin, ettei kukaan, joka hänet kohtaa, tappaisi häntä. Niin Kain lähti pois Herran kasvojen edestä ja asettui asumaan Nodin maahan Eedenin itäpuolelle.

Gal. 3: 26―28

Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi.

2. rukouspäivä 27.4.2003

Ps. 41: 2―3

Hyvä on sen osa,

joka pitää huolta avuttomasta.

Sitä ihmistä Herra auttaa hädän päivänä.

Herra varjelee häntä,

ja hän saa elää.

Kaikki ylistävät hänen onneaan.

Herra ei jätä häntä vihamiesten armoille.

1. Moos. 33: 1―4

Kun Jaakob kohotti katseensa, hän näki Esaun tulevan neljäsataa miestä mukanaan. Silloin Jaakob jakoi Lealle, Raakelille ja molemmille orjattarille heidän lapsensa. Hän asetti orjattaret lapsineen etumaisiksi, Lean ja hänen lapsensa heidän taakseen ja Raakelin ja Joosefin takimmaisiksi. Hän itse kulki heidän edellään veljeään kohden polvistuen ja kumartaen välillä seitsemän kertaa maahan saakka. Mutta Esau juoksi häntä vastaan, syleili häntä, kietoi kätensä hänen kaulaansa ja suuteli häntä, ja he itkivät.

Matt. 15: 21―28

Lähdettyään sieltä Jeesus meni Tyroksen ja Sidonin seudulle. Siellä muuan kanaanilainen nainen, sen seudun asukas, tuli ja huusi: "Herra, Daavidin Poika, armahda minua! Paha henki vaivaa kauheasti tytärtäni." Mutta hän ei vastannut naiselle mitään. Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja pyysivät: "Tee hänelle jotakin. Hän kulkee perässämme ja huutaa." Mutta Jeesus vastasi: "Ei minua ole lähetetty muita kuin Israelin kansan kadonneita lampaita varten." Silti nainen tuli lähemmäs, heittäytyi maahan Jeesuksen eteen ja sanoi: "Herra, auta minua!" Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Ei ole oikein ottaa lapsilta leipä ja heittää se koiranpenikoille." "Ei olekaan, Herra", vastasi nainen, "mutta saavathan koiratkin syödä isäntänsä pöydältä putoilevia palasia." Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Suuri on sinun uskosi, nainen! Tapahtukoon niin kuin tahdot." Siitä hetkestä tytär oli terve.

3. rukouspäivä 21.9.2003

2. Moos. 20: 8―11

Muista pyhittää lepopäivä. Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, ei juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.

1. Kor. 12: 4―7

Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama. Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama. Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi.

Luuk. 17: 11―19

Matkallaan kohti Jerusalemia Jeesus kulki Samarian ja Galilean rajaseudulla. Kun hän oli tulossa erääseen kylään, häntä vastaan tuli kymmenen spitaalista miestä. Nämä pysähtyivät matkan päähän ja huusivat: "Jeesus, opettaja, armahda meitä!" Nähdessään miehet Jeesus sanoi heille: "Menkää näyttämään itsenne papeille." Mennessään he puhdistuivat. Huomattuaan parantuneensa yksi heistä kääntyi takaisin. Hän ylisti Jumalaa suureen ääneen, lankesi maahan Jeesuksen jalkojen juureen ja kiitti häntä. Tämä mies oli samarialainen. Jeesus kysyi: "Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän muuta ovat? Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?" Ja hän sanoi miehelle: "Nouse ja mene. Uskosi on pelastanut sinut."

4. rukouspäivä 19.10.2003

Saarn. 4: 9–12

Kaksin on parempi kuin yksin,

sillä kumpikin saa vaivoistaan hyvän palkan.

Jos he kaatuvat, toinen auttaa toista nousemaan,

mutta voi yksinäistä, joka kaatuu –

häntä auttamassa ei ole ketään.

Ja jos kaksi makaa yhdessä, on molemmilla lämmin,

mutta kuinka yksinäisellä voisi olla lämmin?

Yksinäisen kimppuun on helppo käydä,

mutta kaksi pitää puolensa,

eikä kolmisäikeinen lanka katkea helposti.

Kol. 3: 12―15

Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja hänelle rakkaita, pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen. Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin. Mutta kaiken kruunuksi tulkoon rakkaus, sillä se tekee kaiken täydelliseksi. Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu. Olkaa myös kiitollisia.

Luuk. 22: 47―51

Jeesuksen vielä puhuessa sinne tuli joukko miehiä, ja heidän oppaanaan oli Juudas, yksi kahdestatoista opetuslapsesta. Juudas tuli Jeesusta kohti antaakseen hänelle suudelman, mutta Jeesus sanoi hänelle: "Juudas, suudelmallako sinä kavallat Ihmisen Pojan?" Kun Jeesuksen seuralaiset näkivät, mitä oli tulossa, he sanoivat: "Herra, iskemmekö miekalla?" Yksi heistä iskikin ylipapin palvelijaa niin että tämän oikea korva irtosi. Mutta Jeesus sanoi: "Ei! Antakaa tämän tapahtua." Hän kosketti miehen korvaa ja paransi hänet.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.