Laki liikennevakuutuslain 7 §:n muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 85/2002 (Julkaistu 1.7.2002)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetun liikennevakuutuslain ( 279/1959 ) 7 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 656/1994, seuraavasti:
7 §
Jos joku on aiheuttanut itselleen henkilöön kohdistuneen vahingon kuljettaessaan ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä oli vähintään 0,60 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, taikka hän on aiheuttanut vahingon kuljettaessaan ajoneuvoa muuten alkoholin tai muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksen alaisena taikka alkoholin ja muun huumaavan aineen yhteisvaikutuksen alaisena niin, että hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin oli tuntuvasti huonontunut, suoritetaan korvausta ajoneuvon vakuutuksesta vain sikäli kuin siihen on erityinen syy. Matkustajan korvausta voidaan kohtuuden mukaan alentaa hänen oman myötävaikutuksensa perusteella, jos hän vahingon sattuessa oli tässä momentissa tarkoitetun kuljettajan mukana ajoneuvossa.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2002.
LiVM 9/2002
EV 93/2002
Neuvoston direktiivi 72/166/ETY (31972L0166); EYVL N:o L 103, 2.5.1972, s. 1
Neuvoston direktiivi 84/5/ETY (31984L0005); EYVL N:o L 8, 11.1.1984, s. 17
Neuvoston direktiivi 90/232/ETY (31990L0232); EYVL N:o L 129, 19.5.1990, s. 33
Naantalissa 28 päivänä kesäkuuta 2002
Tasavallan Presidentti TARJA HALONENSosiaali- ja terveysministeri Maija Perho