512/2002

Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2002

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus liikennevakuutuslain mukaisten vakuutusten ja vahinkojen tilastoinnin perusteista sekä vakuutusmaksuihin sovellettavasta vahingottomien vuosien johdosta annettavien alennusten ja vahinkojen perusteella tehtävien korotusten järjestelmästä

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetun liikennevakuutuslain (279/1959) 18 §:n 4 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1493/1994:

1 §

Tässä asetuksessa säädetään liikennevakuutuksen vakuutusmaksuihin sovellettavasta vahingottomien vuosien johdosta annettavien alennusten ja vahinkojen perusteella tehtävien korotusten järjestelmästä ja Liikennevakuutuskeskukselle toimitettavista liikennevakuutuksia ja niistä korvattuja vahinkoja koskevista tilastotiedoista.

2 §

Vakuutusyhtiöllä tulee olla maksutaulusto, josta käy ilmi, miten vakuutuksen maksu määrätään vakuutettavaan riskiin liittyvien tekijöiden perusteella.

Vakuutusyhtiöllä tulee lisäksi olla bonusluokkataulukko, josta ilmenee, miten vakuutuksenottajan vakuutus sijoitetaan bonusluokkataulukkoon sekä miten vahingottomat vuodet ja vahingot vaikuttavat vakuutusmaksuun. Bonusluokkataulukon sijasta yhtiö voi käyttää jotain vastaava säännöstöä, jos vahingottomien vuosien ja vahinkojen vaikutus vakuutusmaksuun käy siitä selkeästi ilmi.

3 §

Vakuutukseen voidaan olla soveltamatta 2 §:n toisessa momentissa tarkoitettua bonusjärjestelmää tai vastaavaa säännöstöä, kun vakuutettava ajoneuvo on rekisteröimisvelvollisuudesta vapautettu ajoneuvo, museoajoneuvo, mopo, maastoajoneuvo, perävaunu, moottorityökone tai traktori.

Jos vakuutuksenottajalla on vakuutuskauden alkaessa yritys- ja yhteisötietolaissa (244/2001) tarkoitettu yritys- ja yhteisötunnus (y-tunnus), voidaan sen omistuksessa tai hallinnassa oleviin ajoneuvoihin olla soveltamatta 2 §:n ensimmäisessä momentissa tarkoitettua maksutaulustoa sekä toisessa momentissa tarkoitettua bonusjärjestelmää tai vastaavaa säännöstöä. Tällöin vakuutusyhtiön on kuitenkin pystyttävä tarvittaessa osoittamaan Vakuutusvalvontavirastolle vakuutusmaksun ja riskin vastaavuus sekä vahinkohistorian vaikutus maksuun.

4 §

Ajoneuvon vakuutukseen liittyvä vahinkohistoria voidaan siirtää toiseen saman vakuutuksenottajan laadultaan ja käytöltään samanlaisen ajoneuvon vakuutukseen.

Jos vakuutuksenottaja on yksityishenkilö, on vakuutuksenottajalla oikeus siirtää ajoneuvonsa vakuutukseen liittyvä vahinkohistoria toisen sellaisen laadultaan ja käytöltään samanlaisen ajoneuvon vakuutukseen, jossa vakuutuksenottajana on hänen puolisonsa, mikäli tällaista mahdollisuutta ei ole vakuutusehdoissa suljettu pois. Puolisolla tarkoitetaan myös henkilöä, jonka kanssa vakuutuksenottaja on rekisteröidyssä parisuhteessa. Puolisoksi katsotaan myös avopuoliso edellyttäen, että avioliitonomainen suhde on jatkunut vähintään kaksi vuotta tai että avopuolisoilla on yhteinen lapsi.

Jos vakuutus, jonka vahinkohistoria on siirretty toiseen vakuutukseen, jää voimaan, se on hinnoiteltava kuin vakuutus, jolla ei ole vahinkohistoriaa.

5 §

Vakuutusyhtiön tulee säilyttää vakuutuksen voimassaoloaikaa ja vahinkoja koskevat tiedot viisi vuotta vakuutuksen päättymisvuoden jälkeen siten, että nämä vahinkohistoriatiedot voidaan tarvittaessa antaa vakuutuksenottajalle ja vakuutuksenottajan suostumuksella välittää toiselle vakuutusyhtiölle.

6 §

Vakuutusyhtiön on toimitettava vakuutus- ja vahinkokohtaisesti vakuutuskantaa ja vahinkoja koskevat tiedot Liikennevakuutuskeskukselle. Liikennevakuutuskeskus voi antaa tietojen toimittamista koskevia ohjeita.

Liikennevakuutuskeskus laskee vuosittain kertyneen tilastoaineiston perusteella riskimaksut erikseen omaisuusvahinkojen ja henkilövahinkojen osalta vähintään ajoneuvon lajin ja käyttötarkoituksen tarkkuudella siten, että ainakin luvanvaraisen liikenteen ajoneuvot ovat kunkin ajoneuvolajin osalta omana luokkanaan. Liikennevakuutuskeskus toimittaa laskelmat sekä jäsenyhtiöilleen että Vakuutusvalvontavirastolle. Riskimaksulaskelmat ovat pelkästään informatiivisia, eivätkä sido yhtiöitä niiden päättäessä vakuutusmaksuista.

7 §

Vakuutusyhtiön on Vakuutusvalvontaviraston pyynnöstä osoitettava sille vakuutusmaksujen riskivastaavuus. Yhtiön on tarvittaessa toimitettava virastolle tiedot vakuutusmaksutuotoista ja korvauskuluista eriteltyinä ainakin sillä tarkkuudella, että luvanvaraisen liikenteen vakuutuksia seurataan omana ryhmänään ja muut vakuutukset eritellään yksityistalouksien sekä yritysten ja yhteisöjen vakuutuksiin.

8 §

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä kesäkuuta 2002.

Tällä asetuksella, jäljempänä uusi asetus, kumotaan 27 päivänä kesäkuuta 2001 liikennevakuutuslain mukaisten vakuutusten ja vahinkojen tilastoinnin perusteista sekä bonusjärjestelmästä annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (618/2001), jäljempänä vanha asetus.

Vakuutuksiin on kuitenkin sovellettava vanhan asetuksen säännöksiä 30 päivään huhtikuuta 2003, jolleivät vakuutuksenottaja ja vakuutusyhtiö toisin sovi.

Vakuutusyhtiön on saatettava vakuutusehdot vastaamaan uuden asetuksen vaatimuksia viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2003.

Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2002

Sosiaali- ja terveysministeri
Maija Perho

Ylimatemaatikko
Pertti Pulkkinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.