350/2002

Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2002

Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista

Valtioneuvosto on kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä päättänyt huoltovarmuuden turvaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1390/1992) 2 §:n 2 momentin ja 12 §:n 2 momentin nojalla:

1. Huoltovarmuuden lähtökohdat

Yleistavoitteena on kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva huoltovarmuus. Kansallisen varautumisen rinnalla Euroopan unionissa toteutetut varautumistoimenpiteet, kansainvälisestä energiaohjelmasta tehty sopimus (Sopimussarja 115/1991) sekä eri maiden kanssa tehdyt kahdenväliset sopimukset taloudellisesta yhteistyöstä kriisitilanteissa muodostavat huoltovarmuuden osan.

Varautumistoimenpiteillä turvataan väestöä palvelevat ja maan taloutta tukevat perus-toiminnot sekä kriittisten materiaalien saatavuus.

Varautumisen lähtökohtana on 12 kuukautta kestävä valmiuslaissa (1080/1991) tarkoitettu kriisitilanne, johon voi sisältyä puolustustilalaissa (1083/1991) tarkoitettu puolustustila. Huoltovarmuuden mitoituksessa otetaan huomioon myös terrorismin uhka. Keskeisin uhka on kriisitilanne, jossa mahdollisuus tuottaa tai hankkia ulkomailta huoltovarmuuden kannalta kriittisiä tavaroita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut. Yleistavoitteena on väestön turvallisuuden ja yhteiskunnan perustoimintojen kannalta riittävän huoltovarmuuden turvaaminen.

Huoltovarmuus mitoitetaan siten, että väestön elinmahdollisuudet, yhteiskunnan välttämättömät toiminnot ja maanpuolustuksen materiaaliset edellytykset eivät vaarannu (perushuoltotaso).

2. Varautumisen tavoitteet
2.1. Yhteiskunnan tekniset perusrakenteet

Turvattavia teknisiä perusrakenteita ovat energiaverkot, tietoliikenneverkot, keskeiset tietojärjestelmät, sähköinen ja painettu joukkoviestintä, rahoitustoiminta, maksuliike, rahahuolto, tietoteknologian huolto- ja ylläpitopalvelut, vesihuolto ja muutkeskeiset kunnallistekniset peruspalvelut.

Yhteiskunnan tietoteknisten perusrakenteiden varmistamista lisätään.

Tekniset perusrakenteet varaudutaan ylläpitämään poikkeusoloissa jatkuvasti toimintakykyisinä kunkin ministeriön tarkemmin määrittämällä perushuoltotasolla.

Teknisten järjestelmien palvelutuotantoa ja käyttöä varaudutaan ohjaamaan huoltovarmuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti.

2.2. Kuljetus- varastointi- ja jakelujärjestelmät

Kuljetusalan varautumisessa pääpaino on merikuljetusten sekä peruselintarvike- ja energiahuollon vaatimien kuljetusten turvaamisessa. Ulkomaankaupan kuljetusten turvaamiseksi ylläpidetään riittävää jäävahvisteista aluskalustoa sekä ilmakuljetuskalustoa. Infrastruktuuri ja keskeiset logistiset ketjut varmistetaan.

Kuljetuksia varaudutaan ohjaamaan säännöstely- ja muilla toimenpiteillä siten, että tärkeimmät kuljetukset turvataan.

2.3. Elintarvikehuolto

Huoltovarmuuden perustana ylläpidetään riittävää kotimaista peruselintarvikkeiden tuotantoa. Euroopan unionin maatalouspolitiikkaan pyritään vaikuttamaan tämän tavoitteen mukaisesti.

Elintarvikehuolto varaudutaan turvaamaan kaikissa oloissa siten, että energiasisällöltään normaali ravinnon saanti turvataan. Tavoitteena on turvata elintarvikehuolto yhden heikon satokauden varalta.

Laatuominaisuuksiltaan ihmisravinnoksi tarkoitettua viljaa pidetään varmuusvarastoissa eri puolilla maata vuoden normaalikulutusta vastaava määrä. Kasvipohjaista valkuaista varmuusvarastoidaan määrä, jolla voidaan turvata riittävä kotieläintuotannon rehuhuolto. Siemenviljaa tai laatuominaisuuksiltaan siemeneksi soveltuvaa viljaa varastoidaan 80 000 tonnia ja nurmikasvien siementä 900 tonnia. Muista elintarvikkeiden huoltoketjun edellyttämistä tuotantopanoksista pidetään maataloustuotannon ja elintarvikkeiden jalostuksen ja jakelun kannalta riittävät varmuusvarastot.

Elintarvikkeiden tuotantoa ja kulutusta varaudutaan ohjaamaan säännöstely- ja muilla toimenpiteillä huoltovarmuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti.

Riittävä puhtaan veden saanti turvataan.

2.4. Energiahuolto

Energian saatavuuden turvaamiseksi edistetään useisiin polttoaineisiin ja hankintalähteisiin perustuvaa energiantuotantoa. Kotimaista energiantuotantoa ja kotimaisten polttoaineiden käyttöä kehitetään energian saatavuuden turvaamiseksi. Maamme erikoisolojen vuoksi pidetään energian huoltovarmuustaso Euroopan unionin velvoitteet sekä kansainvälisestä energiaohjelmasta tehtyyn sopimukseen sisältyvät velvoitteet ylittävällä tasolla.

Lämmön ja sähköenergian tuotantokapasiteetti, laitoksilla tarvittavat polttoaineet sekä jakelu- ja siirtoverkosto varaudutaan ylläpitämään 12 kuukauden ajan perushuoltotasolla.

Tuontiin perustuvan energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi pidetään varmuusvarastoissa tuontipolttoaineita siten, että maassa on keskimäärin 5 kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot.

Energian tuotantoa ja kulutusta varaudutaan ohjaamaan säännöstely- ja muin toimenpitein huoltovarmuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi.

2.5. Sosiaali- ja terveydenhuolto

Sosiaali- ja terveydenhuollossa varaudutaan ylläpitämään normaaliaikaista laajuutta vastaava väestön terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn kannalta keskeinen palvelutuotanto 12 kuukauden ajan. Palveluiden taso sopeutetaan käytettävissä olevien voimavarojen mukaan ottaen huomioon puolustustilasta aiheutuvat erityistarpeet (kenttälääkintä) sekä biologisen, kemiallisen ja radiologisen terrorin uhka.

Lääke-, lääkintämateriaali- ja rokotehuollon turvaamiseksi tarkoitettuja varastoja täydennetään uusien uhkien varalta.

Tutkimuksen ja hoidon kannalta keskeisten terveydenhuollon laitteiden huolto ja varaosat turvataan palvelutuotannon tavoitteen edellyttämällä tasolla.

2.6. Sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja järjestelmien ylläpito

Sotilaallisen puolustusvalmiuden tukemiseksi ylläpidetään kotimaassa toimivan teollisuuden valmiutta huoltaa ja korjata teknisesti vaativia asejärjestelmiä sekä hallita tietojärjestelmäteknologioita ja järjestelmäintegraatiota.

Korkean teknologian tuotteissa ylläpidetään teollista kapasiteettia sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Osallistumalla kansallisena osapuolena ulkomaisilta yrityksiltä tapahtuviin puolustusvoimien hankintoihin kehitetään kotimaisen teollisuuden teknistä osaamista sekä ylläpidetään ase- ja muiden järjestelmien yhteensopivuutta.

Perinteisen puolustusteknologian tärkeimpiä osaamisalueita pyritään ylläpitämään ja kehittämään. Tärkeimpien kulutusmateriaalien tuotantokapasiteettia ja varmuusvarastoja ylläpidetään ottaen huomioon puolustustilan edellyttämät tarpeet. Keskeinen toimiala on ampumatarvikehuolto, jossa kehitetään työnjakoa Pohjoismaiden kesken. Myös tarvittava rakentamiskapasiteetti turvataan.

Kansainvälisten materiaalihankintojen ja teknologiaprojektien avulla luodaan kotimaiselle teollisuudelle edellytykset kehittää uutta osaamista ja saattaa tuotevalikoima puolustusvoimien vaatimusten mukaiseksi. Euroopan puolustusmateriaaliryhmän (WEAG) jäsenenä osallistutaan yhteistyöhankkeiden kehittämiseen.

3. Lainsäädännön kehittäminen

Eri hallinnonaloilla kehitetään edelleen lainsäädäntöä, jonka perusteella viranomaiset voivat luoda huoltovarmuutta tukevia rakenteita niitä tilanteita varten, joissa ei tarvita valmiuslaissa tarkoitettuja erityistoimivaltuuksia, mutta joissa markkinat eivät tuota riittävää huoltovarmuutta.

4. Sektorikohtainen ohjeistus

Tarkemmat ohjeet tämän päätöksen soveltamisesta antaa kukin ministeriö hallinnonalallaan. Maksuliikkeen ja rahahuollon varautumista ohjaa Suomen Pankki.


Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2002.

Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2002

Kauppa- ja teollisuusministeri
Sinikka Mönkäre

Vanhempi hallitussihteeri
Kari Mäkinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.