167/2002

Annettu Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 2002

Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa

Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) 27 §:n 4 momentin nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Opiskelijaksi ottamisen yleiset perusteet

Opiskelijaksi ottamisen perusteista on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 §:n säännösten lisäksi voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään.

Tätä asetusta noudatetaan siitä riippumatta, onko koulutus mukana ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmässä vai ei.

2 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita ammatilliseen peruskoulutukseen, joka on tarkoitettu perusopetuksen suorittaneille, taikka lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon tai edellä mainittua koulutusta vastaavan aikaisemman oppimäärän suorittaneille.

Tätä asetusta ei sovelleta otettaessa opiskelijoita:

1) ammatillisiin erityisoppilaitoksiin;

2) vammaisille opiskelijoille järjestettävään valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen;

3) maahanmuuttajille järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen;

4) kotitalousopetukseen, joka järjestetään muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena;

5) oppisopimuskoulutuksena toteutettavaan ammatilliseen peruskoulutukseen;

6) näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen;

7) ammatilliseen peruskoulutukseen, joka on tarkoitettu ensisijassa aikuisille.

2 luku

Perusopetuksen oppimäärän suorittaneiden opiskelijaksi ottaminen

3 §
Valintayksiköt

Opiskelijat otetaan ammatillisista perustutkinnoista annetun opetusministeriön asetuksen (216/2001) liitteessä mainittuun perustutkintoon tai koulutuksen järjestäjän päätöksen mukaan sitä laajempaan valintayksikköön.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, opiskelijat otetaan seuraavien ammatillisten perustutkintojen osalta suorittamaan määrättyä, jäljempänä mainittua koulutusohjelmaa:

1) maatalousalan perustutkinto: hevostalouden koulutusohjelma ja turkistalouden koulutusohjelma;

2) metsäalan perustutkinto: metsäkonealan koulutusohjelma;

3) vaatetusalan perustutkinto: asustealan koulutusohjelma ja turkisalan koulutusohjelma;

4) painoviestinnän perustutkinto: ulkoasun toteuttajan koulutusohjelma ja painotekniikan koulutusohjelma;

5) logistiikan perustutkinto: kuljetuspalvelujen koulutusohjelma;

6) sähköalan perustutkinto: automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma sekä sähkö- ja energiatekniikan koulutusohjelma;

7) rakennusalan perustutkinto: maarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma;

8) elintarvikealan perustutkinto: meijerialan koulutusohjelma;

9) merenkulkualan perustutkinto: sähkökäytön koulutusohjelma;

10) liiketalouden perustutkinto: informaatio- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelma;

11) matkailualan perustutkinto: matkailun ohjelmapalvelujen koulutusohjelma ja matkailun myynti- ja neuvontapalvelujen koulutusohjelma;

12) sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: ensihoidon koulutusohjelma;

13) käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto: esinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelma, tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma sekä ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma.

4 §
Opiskelijaksi ottamisen perusteet

Opiskelijaksi ottaminen suoritetaan hakijoiden valintapistemäärän ja hakijoiden esittämän hakutoivejärjestyksen perusteella.

Otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen hakijalle annetaan pisteitä:

1) perus- tai lisäopetuksen oppimäärän suorittamisesta hakeutumisvuonna;

2) yleisestä koulumenestyksestä;

3) painotettavista arvosanoista;

4) työkokemuksesta;

5) ensimmäisestä ja toisesta hakutoiveesta;

6) sukupuolen perusteella;

7) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta.

Hakijat asetetaan opiskelijaksi ottamisessa järjestykseen edellä mainituista tekijöistä koostuvan yhteispistemäärän mukaisesti. Saman pistemäärän saaneet hakijat asetetaan järjestykseen seuraavien perusteiden mukaisesti:

1) hakutoivejärjestys;

2) mahdollisen pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärä;

3) sukupuolen perusteella annettujen pisteiden määrä;

4) yleinen koulumenestys;

5) seuraavien oppiaineiden aritmeettinen keskiarvo: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia ja maantieto.

3 luku

Perusopetuksen oppimäärän suorittaneiden valintapisteiden laskeminen

5 §
Perus- tai lisäopetuksen oppimäärän suorittaminen

Hakijalle, joka on suorittanut perus- tai lisäopetuksen oppimäärän hakeutumisvuonna, annetaan kolme valintapistettä.

6 §
Yleinen koulumenestys

Yleisestä koulumenestyksestä annetaan pisteitä seuraavien oppiaineiden aritmeettisen keskiarvon perusteella kahden desimaalin tarkkuudella: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, liikunta, musiikki, kuvataide, käsityö, kotitalous.

Opiskelijaksi ottamisessa otetaan huomioon sellaiset yhteiseen oppiaineeseen kuuluvat valinnaisaineet, jotka arvostellaan numeroin ja joiden oppimäärän laajuus on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia perusopetuksen vuosiluokkien 7―9 aikana. Jos hakijalla on arvosana useammasta samaan yhteiseen oppiaineeseen kuuluvasta vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineesta, lasketaan näiden arvosanojen aritmeettinen keskiarvo. Yhteisen aineen arvosanasta ja siihen kuuluvan valinnaisaineen tai valinnaisaineiden keskiarvosta määräytyvät hakijan kyseisestä aineesta saamat valintapisteet.

Yleisen koulumenestyksen perusteella pisteitä annetaan seuraavasti:

Keskiarvo pisteitä
5,50―5,74 4
5,75―5,99 5
6,00―6,24 6
6,25―6,49 7
6,50―6,74 8
6,75―6,99 9
7,00―7,24 10
7,25―7,49 11
7,50―7,74 12
7,75―7,99 13
8,00―8,24 14
8,25―8,49 15
8,50― 16

Opiskelijaksi ottamisessa käytetään perusopetuksen päättötodistusta. Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos korotuksesta on erillinen, virallinen todistus.

Jos hakija on suorittanut perusopetuksen oppimäärän aikuiskoulutuksena voidaan ottaa huomioon perusopetuksen erotodistuksen liikunnan, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat, jollei näitä arvosanoja ole perusopetuksen päättötodistuksessa.

7 §
Painotettavat arvosanat

Kaikilla koulutusaloilla otetaan huomioon perusopetuksen päättötodistuksen arvosanat liikunnassa, kuvataiteessa, käsityössä, kotitaloudessa ja musiikissa. Kolmesta parhaasta edellä mainitusta aineesta lasketaan niiden aritmeettinen keskiarvo.

Opiskelijaksi ottamisessa otetaan huomioon sellaiset yhteiseen oppiaineeseen kuuluvat valinnaisaineet, jotka arvostellaan numeroin ja joiden oppimäärän laajuus on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia perusopetuksen vuosiluokkien 7―9 aikana. Jos hakijalla on arvosana useammasta samaan yhteiseen oppiaineeseen kuuluvasta vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineesta, lasketaan näiden arvosanojen aritmeettinen keskiarvo. Yhteisen aineen arvosanasta ja siihen kuuluvan valinnaisaineen tai valinnaisaineiden keskiarvosta määräytyvät hakijan kyseisestä aineesta saamat valintapisteet.

Painotettavien arvosanojen perustella annetaan pisteitä (näiden aritmeettisesta keskiarvosta) seuraavasti:

Keskiarvo pisteitä
5,50―5,99 2
6,00―6,49 3
6,50―6,99 4
7,00―7,49 5
7,50―7,99 6
8,00―8,49 7
8,50― 8

Opiskelijaksi ottamisessa käytetään perusopetuksen päättötodistusta. Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos korotuksesta on erillinen, virallinen todistus.

Milloin hakija on suorittanut perusopetuksen oppimäärän aikuiskoulutuksena, voidaan ottaa huomioon perusopetuksen erotodistuksen liikunnan, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat, jollei näitä arvosanoja ole perusopetuksen päättötodistuksessa.

Jollei hakija ole opiskellut perusopetuksessa lainkaan painotettavia aineita, puuttuvaa arvosanaa ei voi korvata muulla arvosanalla. Jos hakijan todistuksesta puuttuvat kaikki edellä mainitut arvosanat, voidaan opiskelijaksi ottaminen suorittaa joustavassa valinnassa.

8 §
Työkokemus

Työkokemukseksi hyväksytään sellainen työkokemus, jonka hakija on hankkinut perusopetuksen oppimäärän suoritettuaan tai 16 vuotta täytettyään. Työkokemusta on oltava vähintään 3 kuukautta.

Työkokemuksen pituutta laskettaessa otetaan huomioon vain vähintään 1 kuukauden yhtäjaksoiset työt. Osa-aikatyössä 150 tunnin mittainen saman työnantajan palveluksessa tehty työ vastaa 1 kuukauden työkokemusta. Oppisopimuskoulutuksesta luetaan työkokemukseksi todistusten osoittama työkokemuksen määrä.

Työkokemus otetaan huomioon kevään yhteishaussa tammikuun ja syksyn yhteishaussa elokuun loppuun saakka.

Työkokemuksesta annetaan pisteitä seuraavasti:

Työkokemuksen pituus pisteitä
3 kk―alle 6 kk 1
6 kk―alle 12 kk 2
12 kk―alle 18 kk 3
18 kk―alle 24 kk 4
24 kk― 5
9 §
Hakutoiveet

Hakijalle annetaan pisteitä ammatillista koulutusta koskevien hakutoiveiden perusteella seuraavasti: 1-hakutoive 3 pistettä, 2-hakutoive 1 piste.

Muina kuin edellä mainittuina hakutoiveina olevaan ammatilliseen koulutukseen ei anneta pisteitä.

10 §
Sukupuoli

Hakija saa kaksi lisäpistettä pyrkiessään koulutukseen, jossa koulutuksen järjestäjän päättämässä valintayksikössä ensisijaisista pyrkijöistä on alle 30 prosenttia samaa sukupuolta kuin hakija.

11 §
Pääsy- tai soveltuvuuskokeet

Koulutuksen järjestäjä voi järjestää ammatilliseen koulutukseen hakeville pääsy- tai soveltuvuuskokeen. Pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen opiskelijat valitaan 5―10 §:ssä säädettyjen valintaperusteiden yhteispistemäärän perusteella.

Koulutuksen järjestäjä voi antaa hakijalle pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 1―10 pistettä.

Jos koulutuksen järjestäjä järjestää käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon, audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, lennonjohdon perustutkintoon, kello- ja mikromekaniikan perustutkintoon, hammastekniikan perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa pääsy- tai soveltuvuuskokeen, opiskelijaksi ottaminen tehdään pääsy- ja soveltuvuuskokeiden perusteella.

Opiskelijaksi ottaminen urheilijoiden ammatilliseen koulutukseen tehdään myös pääsy- ja soveltuvuuskokeiden tulosten sekä lajiliittojen lausuntojen perusteella.

Pääsy- tai soveltuvuuskokeessa yhden pisteen saaneita ei valita koulutukseen, vaikka yhteispistemäärä sitä muuten edellyttäisi.

Koulutuksen järjestäjän pääsy- tai soveltuvuuskokeesta antamaa pistemäärää tulee käyttää myös otettaessa opiskelijoita koulutuksen muun järjestäjän vastaavaan valintayksikköön.

4 luku

Lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden opiskelijaksi ottaminen

12 §
Lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden aloituspaikat

Koulutuksen järjestäjä voi suunnata osan ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnasta lukion tai ylioppilastutkinnon suorittaneille.

13 §
Valintayksiköt otettaessa opiskelijaksi lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneita

Otettaessa lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneita ammatillisen peruskoulutukseen noudatetaan valintayksiköiden osalta, mitä 3 §:ssä säädetään.

14 §
Opiskelijaksi ottamisen perusteet otettaessa opiskelijaksi lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneita

Opiskelijaksi ottaminen tässä pykälässä tarkoitettujen opiskelijoiden osalta suoritetaan hakijoiden valintapistemäärän ja hakijoiden esittämän hakutoivejärjestyksen perusteella.

Otettaessa tässä pykälässä tarkoitettuja opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen hakijalle annetaan pisteitä:

1) yleisestä koulumenestyksestä;

2) työkokemuksesta;

3) ensimmäisestä ja toisesta hakutoiveesta;

4) sukupuolen perusteella;

5) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta.

Hakijat asetetaan opiskelijaksi ottamisessa järjestykseen edellä mainituista valintaperusteista koostuvan yhteispistemäärän mukaisesti. Saman pistemäärän saaneet hakijat asetetaan järjestykseen seuraavien perusteiden mukaisesti:

1) hakutoivejärjestys;

2) mahdollisen pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärä;

3) sukupuolen perusteella annettujen pisteiden määrä;

4) yleinen koulumenestys;

5) seuraavien oppiaineiden aritmeettinen keskiarvo: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia ja maantieto.

5 luku

Lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden valintapisteiden laskeminen

15 §
Yleisen koulumenestyksen huomioon ottaminen otettaessa opiskelijaksi lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneita

Lukion oppimäärän suorittaneelle annetaan yleisestä koulumenestyksestä pisteitä seuraavien oppiaineiden aritmeettisen keskiarvon perusteella kahden desimaalin tarkkuudella: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi sekä matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, liikunta ja terveystieto, musiikki, kuvataide, filosofia ja psykologia.

Yleisen koulumenestyksen perusteella annetaan pisteitä seuraavasti:

Keskiarvo pisteitä
5,50―5,74 4
5,75―5,99 5
6,00―6,24 6
6,25―6,49 7
6,50―6,74 8
6,75―6,99 9
7,00―7,24 10
7,25―7,49 11
7,50―7,74 12
7,75―7,99 13
8,00―8,24 14
8,25―8,49 15
8,50― 16

Lukion oppimäärää suorittavien tai suorittaneiden sekä ylioppilastutkinnon suorittaneiden opiskelijaksi ottamisessa käytetään lukion päättötodistusta.

Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos korotuksesta on erillinen, virallinen todistus.

16 §
Työkokemuksen huomioon ottaminen otettaessa opiskelijaksi lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneita

Otettaessa lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneita ammatilliseen peruskoulutukseen sovelletaan työkokemuksen osalta, lukuun ottamatta työkokemuksesta annettavia pisteitä, muutoin mitä 8 §:ssä säädetään.

Työkokemuksesta annetaan pisteitä seuraavasti:

Työkokemuksen pituus pisteitä
6 kk―alle 12 kk 1
12 kk―alle 18 kk 2
18 kk― 3
17 §
Hakutoiveiden, sukupuolen ja pääsy- tai soveltuvuuskokeiden perusteella annettavat pisteet otettaessa opiskelijaksi lukion oppi- määrän tai ylioppilastutkinnon suorittaneita

Otettaessa lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneita ammatilliseen peruskoulutukseen sovelletaan hakutoiveiden, sukupuolen ja pääsy- tai soveltuvuuskokeiden osalta, mitä 9―11 §:ssä säädetään.

6 luku

Joustava valinta

18 §
Joustavan valinnan perusteet

Koulutuksen järjestäjä voi opiskelijan henkilöön liittyvän erityisen syyn perusteella ottaa enintään 30 % kuhunkin valintayksikköön otettavista opiskelijoista valintapistemäärästä riippumatta. Tällaisia opiskelijan henkilöön liittyviä erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi terveydelliset syyt, oppimisvaikeudet, ammatillisen peruskoulutuksen puuttuminen, koulutodistusten vertailuvaikeudet, harrastustoimintaan liittyvät syyt, urheilijan ammatillisen koulutuksen järjestäminen, sosiaaliset syyt ja työllistymisen turvaamiseen liittyvät syyt.

Hakijan koulutustarve ja mahdollisuudet selvitä opinnoista tulee ottaa huomioon kun valintapistejärjestyksestä poiketaan.

19 §
Joustavan valinnan soveltaminen

Joustavaa valintaa voidaan soveltaa siitä riippumatta, onko koulutus mukana ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmässä vai ei.

Joustavaa valintaa sovelletaan yhteishakujärjestelmän automaattisessa tietojenkäsittelyssä hakijan ensimmäisen hakutoiveen osalta.

20 §
Joustavaan valintaan liittyvät tiedot ja selvitykset

Opiskelijaksi ottamista koskevasta pistejärjestyksestä poikkeamisen tulee perustua hakijoiden antamiin tietoihin tai koulutuksen järjestäjän tai lääninhallituksen hankkimiin asiakirjoihin. Hakijan tulee alustavan valinnan jälkeen osoittaa koulutuksen järjestäjälle ne suoritukset ja tiedot, joihin hän on vedonnut.

7 luku

Erinäiset säännökset

21 §
Kielikokeen järjestäminen

Koulutuksen järjestäjä voi ottaessaan opiskelijoita ammatilliseen peruskoulutukseen kielikokeella tai muulla tavoin mitata sellaisten hakijoiden kielitaidon, joiden äidinkieli on muun kuin opetuskieli. Hakija voidaan jättää valitsematta ammatilliseen peruskoulutukseen sillä perusteella, että hänellä ei ole valmiutta opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen.

22 §
Opiskelijaksi ottamisen perusteista poikkeaminen

Tämän asetuksen mukaisista opiskelijaksi ottamisen perusteista voidaan opetusministeriön päätöksellä tarvittaessa poiketa otettaessa opiskelijoita koulutukseen, jonka järjestäminen edellyttää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 23 §:n mukaista opetusministeriön kokeilulupaa.

23 §
Opiskelijaksi ottamisen peruuttaminen

Koulutuksen järjestäjällä on oikeus peruuttaa opiskelijaksi ottaminen, jos hakija on antanut virheellisiä tietoja.

8 luku

Voimaantulosäännökset

24 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004. Tämän asetuksen mukaisia opiskelijaksi ottamisen perusteita sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita heinäkuun 2004 jälkeen alkavaan koulutukseen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa saadaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 2002

Opetusministeri
Maija Rask

Hallitussihteeri
Kaija Suorsa-Aarnio

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.