224/2001

Annettu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2001

Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä,

muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1993 annetun metsästysasetuksen (666/1993) 1 §, 6 §:n 3 momentti, 20 §:n 1 ja 3 momentti, 24 §:n 1 momentin 1 kohta, 25 §, 28 §:n 1 momentti, 36 §:n 3 momentti, 37 ja 39 § ja 40 §:n otsikko,

sellaisina kuin niistä ovat 1 § osaksi muutettuna asetuksessa 869/1998, 6 §:n 3 momentti asetuksessa 81/1994, 24 §:n 1 momentin 1 kohta ja 28 §:n 1 momentti mainitussa asetuksessa 869/1998, ja 25 § osaksi mainitussa asetuksessa 869/1998 ja asetuksessa 1238/1999, sekä

lisätään asetukseen uusi 25 a § seuraavasti:

1 §
Muun kuin hirvieläimen pyyntilupa

Metsästyslain (615/1993) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu pyyntilupa on saatava:

1) euroopanmajavan, itämeren norpan ja hallin metsästykseen;

2) peltopyyn metsästykseen muualla kuin Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Ruotsinkielisen Pohjanmaan ja Oulun riistanhoitopiirien alueella; sekä

3) 27―29 §:ssä tarkoitettuun metsästykseen.

Pyyntiluvan myöntää riistanhoitopiiri.

6 §
Hirvieläinten pyyntilupa

Jos pyyntilupahakemus koskee hirvieläimen metsästämistä metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulla alueella ja metsästysalueeseen sisältyvien valtion omistamien alueiden pinta-ala on yli 1 000 hehtaaria, hakemukseen on liitettävä alustava ilmoitus metsästykseen ampujina osallistuvista ja heidän vakinaisista asuinpaikoistaan sekä heidän muista hirvieläimen metsästysmahdollisuuksistaan.

20 §
Jousiasetta koskevat yleiset vaatimukset

Jousiasetta saa käyttää vain villikanin, metsäjäniksen, rusakon, oravan, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, rämemajavan, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, kärpän, hillerin, näädän, minkin ja metsäkauriin sekä riistaeläimiin kuuluvien lintujen samoin kuin rauhoittamattomien eläinten ampumiseen.


Eläimen ampumiseen käytettävän nuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan, kanadanmajavan tai metsäkauriin ampumiseen, nuolessa on käytettävä leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan tai kanadanmajavan ampumiseen, nuoli on lisäksi kytkettävä siimalla jouseen.


24 §
Yleiset rauhoitusajat

Riistaeläimet ovat rauhoitettuja seuraavasti:

1) villikani, metsäjänis ja rusakko 1.3― 31.8;


25 §
Erityisiä rauhoitusaikoja

Tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, hillerin ja minkin naaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu 1.5―31.7.

Villisian, kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, metsäkauriin, hirven, valkohäntäpeuran, metsäpeuran ja muflonin naaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on aina rauhoitettu.

Maa- ja metsätalousministeriö voi metsästyslain 19 §:ssä ja 41 §:n 2 momentissa mainituista syistä myöntää poikkeuksia tässä asetuksessa säädettyihin rauhoitusaikoihin.

25 a §
Rauhoittamattomien lintujen rauhoitusaikoja

Rauhoittamattomat linnut ovat rauhoitettuja seuraavasti:

1) varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 1.5―31.7 ja muualla maassa 1.4―31.7;

2) harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 10.4―31.7 ja muualla maassa 1.4―31.7;

3) korppi poronhoitoalueella 10.4―31.7; sekä

4) harmaalokkikoloniat koko vuoden.

Jos vahingon estämiseksi on tarpeen eikä ole muuta tyydyttävää ratkaisua, riistanhoitopiiri voi antaa luvan tässä pykälässä säädetystä rauhoituksesta poikkeamiseen.

28 §
Poikkeus suden, karhun, saukon ja ilveksen rauhoitusajoista

Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä metsästys haittaa suotuisan suojelutason säilyttämistä, voidaan 24 §:n 2 momentissa säädetyistä suden, karhun, saukon ja ilveksen yleisistä rauhoitusajoista poiketa:

1) luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston säilyttämiseksi;

2) maataloudelle, metsätaloudelle, kalastukselle, eläintenpidolle tai muulle omaisuudelle aiheutuvan erityisen merkittävän vahingon estämiseksi;

3) kansanterveyden, yleisen turvallisuuden, tai muun yleisen edun kannalta pakottavista syistä; sekä

4) valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden ottamiseksi.


36 §
Riistanhoitomaksuina kertyvien varojen käyttö ja niiden myöntäminen

Myönnetyt määrärahat maksaa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus vuosineljänneksittäin ennakkona. Määrärahojen käytöstä on Metsästäjäin keskusjärjestön ja riistanhoitopiirin toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle selostus viimeistään maksamisvuotta seuraavan vuoden toukokuun 31 päivänä. Riistanhoitopiirin selostukseen on liitettävä riistanhoitoyhdistysten selostukset varojen käytöstä.

37 §
Maksujen periminen

Metsästäjäin keskusjärjestö, riistanhoitopiiri ja riistanhoitoyhdistys voivat periä suorittamistaan tehtävistä maksuja seuraavasti:

1) metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetusta ampumakokeesta 40 markkaa koekerralta;

2) metsästäjätutkinnosta 80 markkaa koekerralta;

3) pyyntilupapäätöksen ja muun sellaisen lupapäätöksen antamisesta, joka metsästyslain tai tämän asetuksen nojalla kuuluu riistanhoitopiirille, 130 markkaa; sekä

4) tilauksesta suorittamastaan muusta tehtävästä siitä aiheutuvia kustannuksia vastaavan maksun.

39 §
Ilmoitus metsästysoikeuden haltijalle

Metsästyslain 83 §:n 5 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä metsästysoikeuden haltijalle suullisesti, puhelimitse tai muulla tavoin viimeistään seuraavana päivänä siitä, kun pyydystyksen kohteena ollut eläin on otettu haltuun. Jollei metsästysoikeuden haltijaa tavoiteta, ilmoitus on tehtävä poliisille, jolloin ampuja saa kahden vuorokauden kuluttua ilmoituksen jättämisestä pitää eläimen.

Jos metsästysoikeuden haltija ottaa metsästyslain 83 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa eläimen, katsotaan hänen käyttäneen ampujan sijasta sitä vastaavan pyyntiluvan.

40 §
Ilmoittaminen eläimen haavoittamisesta


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2001. Sen 1 § tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä elokuuta 2001.

Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2001

Maa- ja metsätalousministeri
Kalevi Hemilä

Metsästysneuvos
Seppo Mattila

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.