Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveysministeriöstä
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 166/2001
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 22/2001 (Julkaistu 28.2.2001)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/1922) 9 §:n 2 momentin ja 12 §:n nojalla, sellaisina kun ne ovat laissa 145/2000:
1 §Ministeriön tehtävät
Sen lisäksi mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (1522/1995) tai muutoin säädetään, sosiaali- ja terveysministeriön yksiköiden tehtävistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä.
2 §Ministeriön organisaatio
Ministeriössä on tulosyksiköitä, erillisiä tulosryhmiä ja muita yksiköitä siten kuin ministeriön työjärjestyksessä tarkemmin säädetään.
3 §Ratkaisuvallan käyttö
Ministeri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin ministeriössä päätettäviä muita kuin periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään.
Ministeri voi pidättää päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, tulosyksikön päälliköllä ja tulosryhmän päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.
Työsuojeluasioita hoitava tulosyksikkö on riippumaton hoitaessaan työsuojeluviranomaiselle kuuluvia tehtäviä.
Ministeriön yhteydessä toimiva tasa-arvovaltuutettu on riippumaton hoitaessaan tasa-arvovaltuutetulle säädettyjä tehtäviä.
4 §Ministeriön työjärjestys
Ministeriön työjärjestyksessä säädetään 1―3 §:ssä säädetyn lisäksi ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä, kansliapäällikön sijaisista sekä asioiden valmistelusta ministeriössä. Ministeriön työjärjestyksen antaa sosiaali- ja terveysministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen toimialansa osalta.
Tulosyksiköt voivat jakaantua tulosryhmiin. Tulosyksikön ja erillisen tulosryhmän sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka tulosyksikön tai erillisen tulosryhmän päällikkö vahvistaa.
5 §Johtavat virkamiehet
Ministeriössä on kansliapäällikkö. Tulosyksikön päällikkönä on osastopäällikkö. Tulosyksikön ulkopuolella olevan erillisen tulosryhmän päällikkönä on ministerin tehtävään määräämä virkamies.
Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi. Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneilla apulaisosastopäälliköillä on hallitusneuvoksen arvonimi. Vakuutusasioita hoitavan tulosyksikön muilla apulaisosastopäälliköillä on vakuutusneuvoksen arvonimi ja talous- ja suunnitteluasioita hoitavan tulosyksikön muilla apulaisosastopäälliköillä on finanssineuvoksen arvonimi.
6 §Virkojen kelpoisuusvaatimukset
Kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan ja hyvä perehtyneisyys asianomaisen osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
apulaisosastopäälliköllä, hallitusneuvoksella, hallitusneuvoksella toimistopäällikkönä, johtajalla, kansainvälisten asiain johtajalla, viestintäjohtajalla, tutkimus- ja kehittämisjohtajalla sekä tulosryhmän päällikkönä toimivalla neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan; sekä
lääkintöneuvoksella, sosiaalineuvoksella, kehitysjohtajalla ja muulla kun 3-kohdassa tarkoitetulla neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
7 §Virkojen täyttäminen
Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa.
Osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, johtajan, hallitusneuvoksen, hallitussihteerin ja neuvottelevan virkamiehen nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.
Hallitusneuvoksen toimistopäällikkönä, kansainvälisten asiain johtajan, viestintäjohtajan, tutkimus- ja kehittämisjohtajan, lääkintöneuvoksen, sosiaalineuvoksen ja kehitysjohtajan nimittää valtioneuvosto. Tasa-arvovaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun toimiston muun henkilökunnan nimittämisestä ja ottamisesta säädetään erikseen.
Muun virkamiehen ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö.
8 §Valmistelusta määrääminen
Kansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itselleen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi asian, joka muuten olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on yksittäistapauksessa tulosyksikön päälliköllä ja tulosryhmän päälliköllä asiassa, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.
9 §Viittaussäännös
Jollei toisin säädetä, ministeriöstä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään.
10 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001.
Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä 21 päivänä marraskuuta 1994 annettu asetus (991/1994) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2001
Sosiaali- ja terveysministeri Maija PerhoVanhempi hallitussihteeri Liisa Perttula