607/2000

Annettu Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidosta eräillä lääkkeillä

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 1 päivänä joulukuuta 1989 annetun erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 11 §:n 2 momentin ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28 päivänä kesäkuuta 1994 annetun lain (559/1994) 22 §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä on edellinen lainkohta laissa 1487/1992:

1 §
Asetuksen soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan buprenorfiinia, metadonia tai levasetyylimetadolia sisältävien lääkevalmisteiden käyttämiseen opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidossa.

Asetusta ei sovelleta buprenorfiinia, metadonia tai levasetyylimetadolia sisältävien lääkevalmisteiden käyttämiseen tukihoitona opioidiriippuvaisen henkilön somaattisen sairauden aikana tilanteessa, jossa vieroitusoireet pahentavat hänen kliinistä tilannettaan tai vaikeuttavat hänen hoitoaan.

Tässä asetuksessa tarkoitetussa hoidossa noudatetaan lisäksi, mitä päihdehuoltolaissa (41/1986) ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992) säädetään. Tässä asetuksessa tarkoitettujen lääkkeiden käsittelyssä, hävittämisessä, kirjanpidossa ja ilmoittamisessa on noudatettava, mitä huumausaineita ja huumausaineen valmistuksessa käytettäviä aineita koskevasta kirjanpito- ja tietojenantovelvollisuudesta sekä huumausaineiden käsittelystä ja hävittämisestä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä (1708/1993) säädetään.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) opioidiriippuvuudella ICD-10-tautiluokituksen F11.2x diagnostisten kriteerien täyttymistä;

2) vieroitushoidolla enintään kuukauden kestävää opioidiriippuvaisen henkilön päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa käyttäen apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita;

3) korvaushoidolla opioidiriippuvaisen henkilön kuntouttavaa, päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa, jossa käytetään buprenorfiinia, metadonia tai levasetyylimetadolia sisältäviä lääkevalmisteita ja joka kestää yli kuukauden; sekä

4) ylläpitohoidolla opioidiriippuvaisen henkilön kuntoututtavaa hoitoa, jossa käytetään buprenorfiinia, metadonia tai levasetyylimetadolia sisältäviä lääkevalmisteita ja joka kestää yli kuukauden ja jonka painopisteenä on haittojen vähentäminen ja potilaan elämän laadun parantaminen.

3 §
Korvaus- ja ylläpitohoidon edellytykset

Opioidiriippuvaisten henkilöiden korvaushoito tässä asetuksessa tarkoitetuilla lääkevalmisteilla saadaan aloittaa vain sellaisille potilaille, jotka eivät ole vieroittuneet opioideista yleisesti hyväksyttyjä hoitokäytäntöjä ja menettelytapoja noudattamalla.

Opioidiriippuvaisten henkilöiden ylläpitohoito tässä asetuksessa tarkoitetuilla lääkevalmisteilla saadaan aloittaa vain sellaisille potilaille, joilla opioidien käytöstä johtuvien haittojen vähentäminen on erityisen tärkeää. Tällaisia potilaita ovat erityisesti henkilöt, joita ei todennäköisesti saada lopettamaan kokonaan huumeiden käyttöä, mutta joiden kohdalla ylläpitohoidon avulla voidaan todennäköisesti ehkäistä tartuntatautien leviämistä ja muita terveyshaittoja ja joiden elämän laatua voidaan siten parantaa ja joita ylläpitohoito-ohjelman aikana voidaan valmentaa vaativampaan kuntouttavaan korvaushoitoon.

4 §
Hoidon tarpeen arvioinnin, hoidon aloittamisen ja sen seurannan keskittäminen

Opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroi-tus-, korvaus- ja ylläpitohoito tässä asetuksessa mainituilla lääkevalmisteilla on erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua erityistason sairaanhoitoa. Vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidon tarpeen arviointi, hoidon aloittaminen ja hoidon seuranta keskitetään yliopistollisiin sairaaloihin, muihin keskussairaaloihin ja Järvenpään sosiaalisairaalaan. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi osoittaa tehtävään keskussairaalan sijasta muun vastaavantasoisen sairaalan.

5 §
Hoidon jatkaminen muussa toimintayksikössä

Edellä 4 §:ssä tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä aloitettua hoitoa voidaan jatkaa yhteistyössä hoidon aloittaneen yksikön kanssa sellaisessa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintayksikössä, terveyskeskuksessa, päihdehuollon laitoshoitoyksikössä tai polikliinisessä yksikössä taikka vankeinhoitolaitoksen sairaalayksikössä tai polikliinisessä yksikössä, jolla hoidon aloittaneen toimintayksikön käytettävissä olevien tietojen mukaan on siihen riittävät edellytykset. Korvaus- ja ylläpitohoito tulee hoidon pitkäkestoisuuden vuoksi pyrkiä siirtämään mahdollisimman lähelle potilaan asuinpaikkaa.

Hoitoa jatkavassa toimintayksikössä tulee olla toiminnasta vastaava, erikseen nimetty lääkäri, josta tulee ilmoittaa hoidon aloittaneelle toimintayksikölle ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle.

6 §
Hoitosuunnitelma

Opioidiriippuvaisten henkilöiden tässä asetuksessa tarkoitetun hoidon tulee perustua hoitosuunnitelmaan, jossa lääkehoidon lisäksi määritellään myös potilaan muu lääketieteellinen ja psykososiaalinen hoito ja sen seuranta.

7 §
Lääkehoidon toteuttaminen

Tässä asetuksessa mainittuja lääkevalmisteita saa opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- tai ylläpitohoidossa määrätä ainoastaan 4 ja 5 §:ssä tarkoitettujen toimintayksiköiden palveluksessa oleva toiminnasta vastaava lääkäri tai hänen tähän tehtävään osoittamansa lääkäri. Lääkehoito saadaan toteuttaa ja lääke luovuttaa potilaalle vain valvotusti toimintayksikössä. Jos potilas on osoittanut hyvää hoitomyöntyvyyttä, hänelle voidaan kuitenkin perustellusta syystä luovuttaa toimintayksiköstä enemmän kuin yksi vuorokausiannos mutta enintään seitsemän vuorokausiannosta lääkettä. Lääkettä ei saa määrätä tässä asetuksessa tarkoitettuun vieroitus-, korvaus- tai ylläpitohoitoon lääkemääräyksellä apteekista toimitettavaksi.

8 §
Seuranta

Edellä 4 §:ssä tarkoitettujen terveydenhuollon toimintayksiköiden tulee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle sen pyytämät tiedot aloittamansa vieroitus-, korvaus- tai ylläpitohoidon toteuttamisesta ja järjestämisestä.

Edellä 4 §:ssä tarkoitettujen terveydenhuollon toimintayksiköiden tulee seurata omaan yksikköönsä hoitoon pääsyn kestoa. Hoidon aloittaneen toimintayksikön tulee myös seurata toiminnan tarkoituksenmukaista toteutumista yhteistyössä hoitoa jatkavan toimintayksikön kanssa.

Potilaan hoitoa koskevia tietoja voidaan hänen suostumuksellaan luovuttaa potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 13 §:n mukaisesti hoitoon osallistuvien toimintayksiköiden kesken.

9 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.

Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000

Peruspalveluministeri
Osmo Soininvaara

Hallitussihteeri
Arja Myllynpää

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.